#saastuminen

Maailman talousfoorumissa (WEF) tammikuussa julkaistun Ellen MacArthur -säätiön tekemän selvityksenmukaan merissä tulee vuonna 2050 olemaan enemmän muovia kuin kaloja, kun vertaillaan niiden painoa. Maailman valtameriin nimittäin dumpataan Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan noin kahdeksan miljoonaa metristä tonnia (metrinen tonni = 1000 kg) muovijätettä joka vuosi. Tutkimuksen 192 merenrantavaltiossa tuotettiin vuonna 2010 peräti 275 miljoonaa tonnia muovijätettä, josta 4,8-12,7 miljoonaa tonnia päätyi meriin. Maailman muovituotanto on 20-kertaistunut vuodesta 1964 (raakaöljystä jalostettuja muoveja 15 miljoonaa tonnia) vuoteen 2014 (raakaölystä jalostettuja muoveja 311 miljoonaa tonnia). Kaikkiaan maapallolla on tuotettu niin paljon muovia, että sillä muovimäärällä voisi kääriä koko maapallon muovikelmuun. Vuonna 2014 merissä oli viisi tonnia kalaa yhtä muovitonnia kohden, vuotuinen muovituotanto vei kuusi prosenttia globaalista öljynkulutuksesta ja tuotti prosentin globaaleista hiilipäästöistä. Vuonna 2050 raportissa ennustetaan maapallolla olevan muovituotantoa 1124 miljoonaa tonnia ja merissä yli tonni muovia yhtä kalatonnia kohden. Muovituotanto vastaa jo 20 prosenttia maailmanlaajuisesta öljynkulutuksesta ja tuottaa 15 prosenttia hiilipäästöistä. Laskelma perustuu oletukseen, jossa vuoteen 2050 mentäessä öljyntuotannon arvioidaan kasvavan hitaammin (0,5 prosenttia vuodessa) kuin muovien tuotannon (3,8 prosenttia vuodessa vuoteen 2030 asti ja 3,5 prosenttia vuodessa sen jälkeen). Lisäksi jätehuollon ja kierrätyksen mahdollinen kehittyminen vaikuttavat hyvin paljon meriin päätyvien jätteiden määrään. Ennusteiden mukaan 99 prosenttia merilinnuista syö ravintonsa mukana muovia vuoteen 2050 mennessä. Keskellä valtamerta sijaitsevalla Midwayn atollilla tuhannet albatrossin poikaset kuolevat jo nyt muoviroskien takia nälkään ja myrkkyihin tai tukehtumalla. Nykyään arviolta joka kolmas poikanen menehtyy muoviroskien seurauksena. Albatrossin poikaset saavat mahansa täyteen muovia, kun niitä ruokkivat vanhemmat luulevat muoviroskia ruoaksi ja tuovat niitä nälkäisille poikasilleen. Raportin tuottaneen säätiön taustalla on brittiläinen kilpapurjehtija Dame Ellen MacArthur, joka on nopeimmin maailman ympäri yksin purjehtinut nainen. Purjehtijana hän on erityisen huolestunut meristä ja sopiikin hyvin merten suojelun sekä kiertotalouden keulakuvaksi. Vastaavasti laskettelijat ja lumilautailijat ovat perustaneetPOW-liikkeen hidastaakseen ilmastonmuutosta ja suojellaakseen talvia. Runsas muovien kertyminen biosfääriin on yksi esimerkki antroposeenin eli ihmiskunnan geologisen aikakauden alkamisesta. Pallonkutistajilla on paljon tehtävää! Lue myös nämä Alison muovimaassa: tosielämän Tarzan-lapsi ja naispuolinen Indiana Jones Lintujen roskaruokaa: Muovijätteen määrä Tyynenmeren jätepyörteessä satakertaistunut Muovijätetsunami myös Atlantilla! Tupakantumpit ja muovijäte täyttävät meret National Geographic: Eight Million Tons of Plastic Dumped in Ocean Every Year

The Guardian: Plastic now pollutes every corner of Earth

The Guardian: More plastic than fish in the sea by 2050, says Ellen MacArthur IflScience: Plastic In Oceans Will Outweigh Fish By 2050

Ilmansaasteet tappavat maailmanlaajuisesti vuosittain enemmän ihmisiä kuin aids, malaria, diabetes tai tuberkuloosi. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Euroopassa ilmansaasteiden haittavaikutukset vastaavat noin 0,4-1,6 tupakan polttamista joka vuorokausi. Kiinassa tilanne on huomattavasti huonompi, sillä hyvin pahassa ilmansaastetilanteessa terveysvaikutukset voivat vastata sitä, että jokainen aikuinen ja lapsi polttaisi jopa noin 60 savuketta vuorokaudessa. Yhdysvalloissa vuosittain tupakoinnin seurauksena kuolevien ihmisten lukumäärän ja myytyjen savukkeiden määrän perusteella Berkeley Earthin tutkimuksessa lasketaan, että yksi poltettu tupakka aiheuttaa 0,00000137 kuolemantapausta. Miljoona poltettua tupakkaa siis aiheuttaa 1,37 kuolemaa. Ilmansaasteista haitallisimpia ovat halkaisijaltaan alle 2,5 mikrometrin kokoiset pienhiukkaset (PM2.5). Nämä pienhiukkaset voivat kulkeutua hengitysilman mukana syvälle keuhkoihin ja edelleen verenkiertoon, jolloin ne voivat aiheuttaa tai pahentaa keuhkosyöpää, astmaa, sydänkohtauksia ja aivohalvauksia (ilmansaasteet näyttävät aiemman tutkimuksen mukaan lisäävän aivoinfarktista ja aivoverenvuodosta johtuvien aivohalvausten määrää erityisesti kuumalla säällä). Kiinassa keskimääräinen pienhiukkasaltistus (PM2.5-pitoisuus 52 mikrogrammaa kuutiometrissä ilmaa) aiheuttaa laskelmien mukaan 1,6 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Tuon keskimääräisen kiinalaisen pienhiukkaspitoisuuden hengittäminen vastaa 2,4 savukkeen polttamista päivittäin. Näin yhden savukkeen polttaminen vastaa sitä, että henkilö hengittää päivän ajan ilmaa, jonka pienhiukkaspitoisuus on 22 mikrogrammaa kuutiometrissä. Siis toisinpäin käännettynä: pienhiukkaspitoisuus 22 mikrogrammaa kuutiometrissä vastaa yhtä savuketta päivässä.

Handanin teollisuuskaupungissa 200 kilometriä Beijingin eteläpuolella keskimääräinen pienhiukkaspitoisuus (mikrogrammoina kuutiometrissä) on 120, mikä vastaa 5,5 tupakan polttamista päivittäin. Shenyangin kiinalaiskaupungissa pienhiukkaspitoisuus oli marraskuussa 2015 korkeimmillaan jopa yli 1400, siis 56-kertaisesti WHO:n vuorokautisen maksimisuosituksen (vuorokauden keskiarvo korkeintaan 25 mikrogrammaa kuutiometrissä) verran (BBC, The Guardian). Tämä vastaa 63 tupakan sauhuttelua vuorokaudessa, siis noin 2,6 savuketta joka tunti ympäri vuorokauden. Euroopassa ilmansaasteet aiheuttivat vuonna 2010 noin 400 000 ennenaikaista kuolemaa (kymmenen kertaaniin paljon kuin liikenne). Tämä vastaa tappovaikutukseltaan sitä, että jokainen eurooppalainen vauvasta vaariin polttaisi 1,6 tupakkaa päivässä. Tässä Berkeley Earthin tutkimuksessa keskimääräinen Beijingin pienhiukkaspitoisuus näyttää vastaavan 2,4 savukkeen polttamista päivittäin, kun taas aiempi tutkimus (Arden Pope et al.) laski Beijingin ilmansaasteiden vastaavan "vain" 0,3 savukkeen päivittäistä sauhuttelua. Ero johtuu siitä, että aiemmassa tutkimuksessa selvitettiin vain sisäänhengitettyjen pienhiukkasten määrää erottelematta erilaisten pienhiukkasten terveysvaikutuksia. Hiilen, dieselin ja muiden fossiilisten polttoaineiden palamisessa sekä korkeaa lämpötilaa käyttävissä teollisissa prosesseissa syntyvät pienhiukkaset voivat olla terveysvaikutuksiltaan vieläkin haitallisempia kuin tupakanpoltosta syntyvät pienhiukkaset. Berkeley Earthin tutkimuksessa ei laskettu hengitettyjen pienhiukkasten määriä, vaan siinä verrattiin lukumäärinä tupakoinnin aiheuttamia todellisia kuolemantapauksia ilmansaasteiden aiheuttamiin todellisiin kuolemantapauksiin. Erilaisia johtopäätöksiä voi katsoa tästä linkistä. Janez Potočnik: "Jos talous on mielestäsi tärkeämpi kuin ympäristö, yritä olla hengittämättä, kun lasket rahojasi." Lähteet Richard A. Muller & Elizabeth A. Muller (Berkeley Earth): Air Pollution and Cigarette Equivalence Berkeley Earth: Air Pollution Overview