#saasteet

Altistuminen mikromuoville voi vaikuttaa solujen toimintaan

Pienistä muovinpalasista aiheutuva saaste, eli mikromuovi, on ollut tieteilijöiden, kansanterveyden asiantuntijoiden ja ympäristöihmisten kasvava huolenaihe, sillä nämä maatumattomat esineet ovat yhä suuremmassa määrin päässeet vesiväyliimme ja jopa hengitysilmaamme.

Nyt Floridan osavaltion yliopiston tutkimustiimi tutkii sitä mitä näiden pienhiukkasten hengittäminen ja syöminen voi tehdä ihmisille solutasolla. Tutkijat ovat saaneet selville, että altistuminen mikromuoville vain muutaman päivän ajan aiheuttaa ihmisten keuhkosolujen aineenvaihdunnan ja kasvun hidastumista, muodon muuttumista ja deklusterointia niin, että kiinteiden solukalvojen pinnalla esiintyy aukkoja. Nämä löydökset herättävät kysymyksiä mikromuovin pitkäaikaisista vaikutuksista ihmisten terveyteen, erityisesti niiden joilla on jo hengitysongelmia.

Tutkimus julkaistiin Chemical Research in Toxicology –julkaisussa.

”Muovi on erittäin käyttökelpoinen materiaali päivittäiseen elämään”, sanoo FSU:n kemian ja biokemian professori Qing-Xiang ”Amy” Sang. ”Mutta meidän ihmisinä tulee elää terveesti, joten meidän pitää miettiä tapoja miten minimoida mahdollisia muovien negatiivisia terveysvaikutuksia.”

Kiinnostuksen kasvaessa mikromuoviin, Sang ja hänen tiiminsä alkoi miettiä sitä mitä näiden pienten materiaalien hengittäminen ja nieleminen tekee ihmisten soluille. Erikoistutkija Joan Hare, tohtorikoulutettavat Kerestin Goodman ja Timothy Hua, sekä FSU:n entinen opiskelija Zahraa Khamis päättivät lopulta keskittyä polystyreeniin, yleisesti kertakäyttöastioissa ja laboratoriokäytössä olevaan muoviin.

”Polystyreenia on monissa kertakäyttöastioissa, koska se on varsin kestäävää”, Hare sanoo. ”Mutta se mikä tekee siitä hyödyllistä, tekee siitä myös kestävää ympäristössä. Ja kun niitä heitetään roskina luontoon, se jauhautuu maaperään ja pölähtää ilmaan.”

Tiimi altisti keuhkosoluja petrilasissa pieniä määriä polystyreenille tasoilla, joita normaalisti löytyy ympäristöstä ja saivat selville, että vaikka muovi ei aiheuttanutkaan solukuolemaan, se aiheutti mielenkiintoisia muutoksia. Vain muutaman päivän jälkeen he saivat selville, että solun metaboliset prosessit olivat hidastuneet, solujen lisääntyminen heikentyi, solun muoto muokkautui ja deklusterointia tapahtui. Lisäksi tiimi sai selville, että solu imi sisäänsä mikromuovihiukkasia ja muodosti renkaita niiden ympärille solun tumaan.

”Mikromuovi ei tappanut soluja, mutta solut eivät todellakaan käyttäytyneet normaalisti”, Goodman sanoo.

Tutkimustiimi sanoo, että tämä tutkimus on ensiaskel mikromuovin aiheuttamien terveysvaikutusten ymmärtämiseen, mutta että löydökset todella painottavat aiempia huolia mikromuovien terveysvaikutuksista, erityisesti niille joilla on hengityssairauksia kuten keuhkosyöpä, astma, keuhkolaajentuma, keuhkokuume, fibroosi tai krooninen hengitystieoireyhtymä (COPD).

Muovin kulkeutuminen kohti tumaa herättää myös kysymyksiä tiimin jatkosta.

”Me näimme tämän vetäytymisen tumaan tapahtuvan ainoastaan 24 tunnin sisällä ja nyt me todella haluamme tarkastella sitä miksi nämä palaset menevät sinne ja mitä siellä tapahtuu sitten ku ne ovat sinne joutuneet”, Goodman sanoo.

Tutkijat varoittelivat siitä, että vaikka he altistivat solut ympäristössä yleisesti esiintyville mikromuovimäärille, solut altistettiin muoville nesteessä. Hengitysprosessia sisään ja ulos ei ole mahdollista jäljitellä ja se voi potentiaalisesti vaikuttaa siihen miten paljon henkilöt hengittävät sisään ja ulos.

”Me emme halua paisutella mikromuovien negatiivisa terveysvaikutuksia ihmisterveyteen”, Sang sanoi. ”Syy muovien laajalle käytölle on, että ne ovat hyviä materiaaleja lääke-, rakennusteollisuuteen ja tutkimukseen ja kuluttajatuotteisiin. Mutta pitkäaikaiset epätoivottavat vaikutukset voivat olla erityisen pahoja kasvaville lapsille ja keuhkosairaille ihmisille. Meidän tulee tutkia ymmärtääksemme näiden kustannuksia ihmisterveydelle.”

  Lähde:

https://phys.org/news/2021-04-exposure-microplastics-cellular-function.html

Fracking plastic nightmares.

Maailman talousfoorumissa (WEF) tammikuussa julkaistun Ellen MacArthur -säätiön tekemän selvityksenmukaan merissä tulee vuonna 2050 olemaan enemmän muovia kuin kaloja, kun vertaillaan niiden painoa. Maailman valtameriin nimittäin dumpataan Science-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan noin kahdeksan miljoonaa metristä tonnia (metrinen tonni = 1000 kg) muovijätettä joka vuosi. Tutkimuksen 192 merenrantavaltiossa tuotettiin vuonna 2010 peräti 275 miljoonaa tonnia muovijätettä, josta 4,8-12,7 miljoonaa tonnia päätyi meriin. Maailman muovituotanto on 20-kertaistunut vuodesta 1964 (raakaöljystä jalostettuja muoveja 15 miljoonaa tonnia) vuoteen 2014 (raakaölystä jalostettuja muoveja 311 miljoonaa tonnia). Kaikkiaan maapallolla on tuotettu niin paljon muovia, että sillä muovimäärällä voisi kääriä koko maapallon muovikelmuun. Vuonna 2014 merissä oli viisi tonnia kalaa yhtä muovitonnia kohden, vuotuinen muovituotanto vei kuusi prosenttia globaalista öljynkulutuksesta ja tuotti prosentin globaaleista hiilipäästöistä. Vuonna 2050 raportissa ennustetaan maapallolla olevan muovituotantoa 1124 miljoonaa tonnia ja merissä yli tonni muovia yhtä kalatonnia kohden. Muovituotanto vastaa jo 20 prosenttia maailmanlaajuisesta öljynkulutuksesta ja tuottaa 15 prosenttia hiilipäästöistä. Laskelma perustuu oletukseen, jossa vuoteen 2050 mentäessä öljyntuotannon arvioidaan kasvavan hitaammin (0,5 prosenttia vuodessa) kuin muovien tuotannon (3,8 prosenttia vuodessa vuoteen 2030 asti ja 3,5 prosenttia vuodessa sen jälkeen). Lisäksi jätehuollon ja kierrätyksen mahdollinen kehittyminen vaikuttavat hyvin paljon meriin päätyvien jätteiden määrään. Ennusteiden mukaan 99 prosenttia merilinnuista syö ravintonsa mukana muovia vuoteen 2050 mennessä. Keskellä valtamerta sijaitsevalla Midwayn atollilla tuhannet albatrossin poikaset kuolevat jo nyt muoviroskien takia nälkään ja myrkkyihin tai tukehtumalla. Nykyään arviolta joka kolmas poikanen menehtyy muoviroskien seurauksena. Albatrossin poikaset saavat mahansa täyteen muovia, kun niitä ruokkivat vanhemmat luulevat muoviroskia ruoaksi ja tuovat niitä nälkäisille poikasilleen. Raportin tuottaneen säätiön taustalla on brittiläinen kilpapurjehtija Dame Ellen MacArthur, joka on nopeimmin maailman ympäri yksin purjehtinut nainen. Purjehtijana hän on erityisen huolestunut meristä ja sopiikin hyvin merten suojelun sekä kiertotalouden keulakuvaksi. Vastaavasti laskettelijat ja lumilautailijat ovat perustaneetPOW-liikkeen hidastaakseen ilmastonmuutosta ja suojellaakseen talvia. Runsas muovien kertyminen biosfääriin on yksi esimerkki antroposeenin eli ihmiskunnan geologisen aikakauden alkamisesta. Pallonkutistajilla on paljon tehtävää! Lue myös nämä Alison muovimaassa: tosielämän Tarzan-lapsi ja naispuolinen Indiana Jones Lintujen roskaruokaa: Muovijätteen määrä Tyynenmeren jätepyörteessä satakertaistunut Muovijätetsunami myös Atlantilla! Tupakantumpit ja muovijäte täyttävät meret National Geographic: Eight Million Tons of Plastic Dumped in Ocean Every Year

The Guardian: Plastic now pollutes every corner of Earth

The Guardian: More plastic than fish in the sea by 2050, says Ellen MacArthur IflScience: Plastic In Oceans Will Outweigh Fish By 2050