#performanssi

Mirrored – photo performance exhibition 10–21 March 2021

MUU Helsinki Contemporary Art Centre Cable Factory, Tallberginkatu 1 C, Helsinki, Finland Tue–Fri 12–17, Sat–Sun 12–16

All performance artists have a special relationship with themselves and their body. As a medium, the body becomes a tool for examining oneself and one’s subject matter. In photo performances where there is no live audience, the artist is free to experiment and alter the approach.

Mirrored is curated from entries received in an open call and screened by a jury. It features works by 50 artists from 15 countries.

The exhibition consists of photographs in which the artist engages in a dialogue with the camera. Some of the works have a narrative or serial structure, others are freestanding images devoid of any storyline. Alternatively, a story may be concealed in the moment of exposure, or it can first come into being in the viewer’s imagination.

The pictures contain joy and fun, austerity and generosity, predetermination and randomness. For the artist in front the lens, the camera is an ally: it records without passing judgment. The artist’s presence and charisma are enough – a simple gesture in its context can reveal deeper meanings and levels.

The exhibition includes both classics from earlier years as well as never before exhibited new work.

Mirrored – photo performance exhibition 10–21 March 2021

MUU Helsinki Contemporary Art Centre Cable Factory, Tallberginkatu 1 C, Helsinki, Finland Tue–Fri 12–17, Sat–Sun 12–16

All performance artists have a special relationship with themselves and their body. As a medium, the body becomes a tool for examining oneself and one’s subject matter. In photo performances where there is no live audience, the artist is free to experiment and alter the approach.

Mirrored is curated from entries received in an open call and screened by a jury. It features works by 50 artists from 15 countries.

The exhibition consists of photographs in which the artist engages in a dialogue with the camera. Some of the works have a narrative or serial structure, others are freestanding images devoid of any storyline. Alternatively, a story may be concealed in the moment of exposure, or it can first come into being in the viewer’s imagination.

The pictures contain joy and fun, austerity and generosity, predetermination and randomness. For the artist in front the lens, the camera is an ally: it records without passing judgment. The artist’s presence and charisma are enough – a simple gesture in its context can reveal deeper meanings and levels.

The exhibition includes both classics from earlier years as well as never before exhibited new work.

Presented in the MUU Helsinki Contemporary Art Centre at the Cable Factory, the exhibition is part of MUU’s A Month of Performances programme. The jury of the Mirrored exhibition are: Helinä Hukkataival, artist; Anna-Kaisa Rastenberger, Chief Curator of the Finnish Museum of Photography; and Timo Soppela, Director of MUU.

9.10. Ryhmän Maanantaiaamu performanssi

Performanssiin kuului miljöönä muuten tyhjä tila, jossa oli keltainen sohva keskiössä. Tausalla näkyi keltainen projisointi, ja kuului sateenropinaa, jonka takaa hiljalleen voimistui Gary Julesin versio kappaleesta “Mad World”. Ryhmän jäsenet oli aseteltu tilaan, liikkuivat vuorotellen ja kappaleen alettua alettiin kuljettaa kelmumuovia ympäri tilaa. Performanssi oli pitkään teosta sanallisesti tai kirjallisesti tulkitsemisen jälkeen täydellinen väline päästä syvemmälle sen maailmaan. 

Olen täällä, mutta en koe kuuluvani. Haluaisin kyllä, mutta vaikka näen muut, en voi katsoa heitä, tuntea heitä. Katson kauas mutta valo lähellä käy silmiin, ja on vaikea pitää ryhtiä yllä. Olen surullinen, olen niin yksin. Olo on pehmeä, ja hento.

Joku käy lähellä ja poistuu. 

Otan askeleen sijoiltani ja tuntuu helpommalta kun en enää jännitä hartioitani. Kuljen heidän ohitseen näkemättä. Kuljen ja kiedon itseni osaksi heitä.

Hetken pelkään.

Entä jos teen virheen ja heihin sattuu? 

luen yhden kirjan vuodessa

en ehkä ehdi lukea tätä

joka minun piti antaa sinulle

ennen kuin

emme tapaa enää

Siitä mitä sanovat rakkaudeksi / Kaupunki ei enää tunnistanut häntä (b-osa) (About that what they call love / The city didn’t recognize them anymore, part b) 2016

Siitä mitä sanovat rakkaudeksi / Kaupunki ei enää tunnistanut häntä (a-osa) (About that what they call love / The city didn’t recognize them anymore, part a) 2016

sen nimi alkoi eri konsonantilla

koostui samoista vokaaleista

sen täytyi tarkoittaa jotakin

salaisuuksia!

kuita!

ikuisia juhlia ja käsikynkkiä!

muutakin kuin että esittäytyminen oli vähän hassua

että nimet menivät vanhoilla sedillä sekaisin

se tuli, otti päästä kiinni ja suuteli suoraan suulle juuri oikeaan aikaan

juuri oikeaan aikaan

ennen kuin se sanoi sanaakaan

kiltit tytöt ei osaa mitään ne opettelee vaan ulkoo

Tulevaisuus/nykyhetki: Välähdyksiä öistä (Present/future: Flashes from a night( 2015