#orientaatio

Huhhuh, nukuin lauantaina sitten iltapäivään asti kaikki univelat pois. Ihan hyvä niin, toivon mukaan tästä lähtien ei olisi enää jetlagiä. 

Asiaan: perjantaina oli siis tosiaan vaihto-opiskelijoille tarkoitettu orientaatio, jossa meille kerrottiin käytännön asioista (mm. asuntolan säännöistä, asuntojen siivouksesta, vuokran maksamisesta ja opiskelusta), joka kesti koko päivän puoli kymmenestä iltakuuteen. Vaihto-opiskelijat tapasivat samalla ensi kertaa toisensa kuin myös Kyunghee yliopiston IFCC (International Friendsip & Culture Club)-kerhon jäseniä, jonka korealaiset jäsenet toimivat meidän vaihto-opiskelijoiden "buddy:ina" eli siis natiivina tuutorina, jotka auttavat meitä sopeutumaan korealaiseen yliopistoon. Oma tuutorini on tosin vielä Australiassa lomailemassa, joten pääsen tapaamaan hänet vasta ensi viikolla. Olin eilisen päivän muiden "korviketuutoreiden" seurassa, mikä sekin oli ihan mukavaa.

Orientaation päätarkoituksena oli lähinnä pelotella meitä tarinoilla, joissa entisiä vaihto-opiskelijoita on jouduttu heidän huonon käytöksensä vuoksi poistamaan asuntoloista ja jopa koko yliopistosta. Yleensä huono käytös liittyi alkoholiin, mikä ei ollut mitenkään yllättävää. Näiden tarinoiden sivussa kerrottiin myös siis käytännön toimista ja kursseista (mm. korean kieliohjelmasta), mikä rauhoitti huomattavasti omaa mieltäni, sillä aloin vihdoin saada kiinni paikan rutiineista. Vielä pitää selvittää joitakin asioita asuntolaan liittyen (esimerkiksi minne viedään roskat ja miten ne lajitellaan), mutta muuten asiat alkavat pikku hiljaa olemaan hyvissä uomissa.

Saimme päivän lopuksi jokseenkin huonosti ohjatun kierroksen kampusalueelle. Kampus on hyvin mäkinen, joten hyötyliikuntaa tulee harrastettua väkisinkin tämän vuoden aikana. Rakennukset täällä ovat jokseenkin keskieurooppalaistyylisiä, vähän turhan pröystäileviä omaan makuuni (eräs rakennus mm. muistuttaa goottilaistyylistä kirkkoa). Postitan kuvia, kunhan niitä ehdin siirtämään tietokoneelle!

Minulla vaihtui perjantaina myös huonekaveri yllättäen, sillä eräs liettualainen tyttö joutui vaihtamaan asuntoaan Ihousesta (Kyunghee yliopiston ulkopuolinen asuntola) tänne Sehwawon asuntolaan, joten Ihousessa oli tarjolla yksi paikka, jonka otti sitten vastaan suomalainen huonekaverini. Minultakin kysyttiin haluaisinko vaihtaa asuntolaa, mutta suoraan sanottuna minua ei houkuttanut enää muuttaa tavaroitani paikasta toiseen. Tämän lisäksi Ihousen huoneet ovat ahtaampia, mutta vuokra sitä vastoin huomattavasti kalliimpi kuin omassa asuntolassani. Hintaero johtuu ehkä siitä, että Ihousessa ei ole kotiintuloaikoja, toisin kuin täällä Sehwawonissa.

Mutta siinä oikeastaan kaikki tällä erää. Näin viikonloppuna olen lähinnä tavannut kavereitani ja syönyt hyvin. Piipahdin eilen illalla myös noraebangissa eli korealaisten karaokessa. Paikallinen karaoke poikkeaa suomalaisesta siten, että tarjolla on jokaiselle seurueelle oma yksityinen huoneensa karaokelaitteistoineen. Itseään ei siis tule nolattua niin pahasti!

Hei! Tässä varsinainen ensimmäinen postitus täältä Koreasta, vaikka blogin ulkoasu onkin vielä kesken. Noh, vähät siitä, sen kyllä ehtii. Saavuin siis tänä aamuna Koreaan, joskin pari tuntia myöhässä Finnairin myöhästyneen lennon takia. Tärkeintä on kuitenkin, että saavuin maahan ehjin nahoin ja pääsin heti puhumaan jopa tullivirkailijoiden kanssa vähän koreaksi, kun osoitin heille tulevani maahan vaihto-opiskelijana. 

Päivä on ollut kuitenkin hyvin raskas, sillä vaikka yliopistolle oli helppo löytää, oli sinne lentokentältä yli kahden tunnin pituinen matka metromatkoineen päivineen. Lisäksi raskaat matkalaukut tuottivat päänvaivaa, mutta onneksi olen vihdoin ja viimein Kyunghee yliopiston asuntolassa, Sehwawonissa. Sehwawon on jaettu naisten ja miesten kerroksiin ja esimerkiksi minulla näin naisena on ehdoton porttikielto miesten tiloihin. Ei sillä, että olisin suuna päänä tutkimassa paikallisten poikien kortteereita (ehheh), mutta näinkin tiukat säännöt olivat silti jonkinlainen yllätys, vaikka luonnollisesti säännöistä tiesin jonkin verran etukäteen. Mikäli sääntöjä rikkoo, on täällä asuntolassa käytössä rangaistuspisteet. Jos niitä kertyy tarpeeksi, ei saa vuokrata huonetta seuraavaksi lukukaudeksi. Pahimmillaan edessä on häätö asuntolasta ilman varoitusaikaa. Täytyy siis kaiketi vielä varmuuden vuoksi käydä säännöt uudelleen läpi, ettei vahingossakaan tule rangaistuspisteitä, sillä en millään haluaisi muuttaa kesken kaiken pois yhtään minnekään.

Palataan kuitenkin tähän minun nykyiseen kortteeriini. Huoneeni on ihan mukava, joskin suihkutila on varsin pieni ja edellisen asukkaan jättämä huono siivo oli pettymys. Tähän mennessä huonetoverini (joka meillä kaikilla kai pitäisi olla, koska asumme kahden hengen huoneissa) ei ole vielä saapunut asuntolaan. Mielenkiintoista oli kuitenkin, että saapuessani asuntolaan henkilökunta kysyi minulta unirytmistäni: 

- Hei! Katsotaanpas täältä sinulle huonetta. Milloin muuten tavallisesti heräät aamuisin? - Eh? - Niin siis milloin?  - Erm, noh siinä seitsemän paikkeilla. - Kauhean aikaisin!!! - Öö, jaa.

Suoraan sanottuna kello seitsemältä herääminen on kohdallani yltiöpositiivinen arvio, mutta pyrin aina heräämään silloin ja seitsemältä minulla on myös herätyskello aina soimassa. Syy tähän aiemmin käytyyn keskusteluun oli kuitenkin siinä, että henkilökunta yritti jakaa huoneet sen perusteella, miten ihmiset heräävät ja menevät nukkumaan. Sinänsä ihan hyvä tapa, koska samanlainen rytmi tekee elämisestä yhdessä ehkä hieman helpompaa. Tässä kirjoittaessani muuten huonekaverini saapuikin tupaan ja kävi lopulta ilmi, että hänkin on Suomesta! Hieman yllättävää, mutta toisaalta ihan mukava päästä rupattelemaan myös suomeksi.