Biotekniikan eturyhmÀt aikovat ajaa viljelijÀt ja jalostajat patenttien miinakenttÀÀn
Uusien muuntogeenisten viljelykasvien sÀÀntelyn purkaminen lisÀÀ siemenmarkkinoiden keskittymistĂ€ ja heikentÀÀ elintarvikejĂ€rjestelmĂ€n kestĂ€vyyttĂ€.Â
Alan edunvalvonta-asiakirjat paljastavat kiivaan taistelun, jota kĂ€ydÀÀn parhaillaan patentoiduista siemenistĂ€ ja viljelykasveista. Uusi EU-laki, joka poistaisi kaikki turvallisuus- ja merkintĂ€sÀÀnnöt tietyltĂ€ ryhmĂ€ltĂ€ uusia muuntogeenisiĂ€ viljelykasveja, jotka on tuotettu uusilla genomitekniikoilla (NGT), on viimeistelyvaiheessa. Koska kaikki muuntogeeniset viljelykasvit ovat patenttien alaisia, tĂ€mĂ€ vaikuttaa kielteisesti elintarvikkeidemme tuotantotapoihin â mikĂ€ tarkoittaa, ettĂ€ markkinavoima keskittyy entistĂ€ enemmĂ€n vain muutamalle suuryritykselle, viljelijöiden siemenvalikoima supistuu, oikeudenkĂ€yntien riski kasvaa ja pienempien kasvinjalostajien pÀÀsy kasvien geneettiseen materiaaliin rajoittuu. TĂ€mĂ€ herĂ€ttÀÀ vakavaa huolta, sillĂ€ elintarviketurvallisuutemme riippuu monipuolisten ja paikallisiin olosuhteisiin sopeutuneiden siementen saatavuudesta.
Euroopan parlamentin jÀsenet kannattivat vuonna 2024 toimenpiteitÀ, joilla pyrittiin rajoittamaan NGT-siemeniÀ ja -viljelykasveja koskevia patentteja, mutta tÀmÀ keskeinen vaatimus hÀvisi EU:n toimielinten vÀlisissÀ neuvotteluissa. Toukokuussa parlamentilla on viimeinen tilaisuus palauttaa tÀmÀ vaatimus.
Biotekniikkateollisuus on jo yli vuosikymmenen ajan kÀynyt lobbaustaistelua, jonka tavoitteena on purkaa EU:n GMO-turvallisuus- ja avoimuussÀÀnnöt. Samalla kun Euroopan komissio on parhaillaan kiireinen heikentÀmÀssÀ terveys-, ympÀristö- ja sosiaalisia normeja lukuisilla omnibus-ehdotuksilla, tÀtÀ EU:n GMO-lainsÀÀdÀnnön sÀÀntelyn purkamista koskevaa ehdotusta (COM/2023/411) on valmisteltu jo useiden vuosien ajan. Komission ehdotus merkitsisi sitÀ, ettÀ uudet geneettisesti muunnellut NGT-viljelykasvit tulisivat markkinoille ilman turvallisuustarkastuksia, kuluttajille suunnattua merkintÀÀ, seurantaa tai vastuusÀÀntöjÀ. Se merkitsisi myös sitÀ, ettÀ riippumattomat siemenviljelijÀt ja maanviljelijÀt jÀisivÀt pimentoon patenttien suhteen, heillÀ olisi vÀhemmÀn valinnanvaraa siementen ja viljelykasvien suhteen ja he joutuisivat maksamaan korkeampia kustannuksia. [1]
Maaliskuussa 2025 EU-maat sopivat Puolan puheenjohtajakaudella kannasta, joka merkitsi laaja-alaista sÀÀntelyn purkamista. Siihen asti Puola oli vastustanut kiivaasti patentoituja viljelykasveja Euroopan pelloilla. Sen esittĂ€mĂ€ssĂ€ ehdotuksessa ei kuitenkaan ollut mitÀÀn merkittĂ€vÀÀ toimenpidettĂ€ patenttien suhteen â siinĂ€ mainittiin ainoastaan geenimuunneltujen viljelykasvien patenttitietojen vapaaehtoinen julkistaminen ilman minkÀÀn viranomaisen suorittamaa tarkastusta. EUobserver-julkaisussa julkaistu tutkimus paljasti Puolaan kohdistetun painostuksen. [2] Suuret monikansalliset bioteknologiayritykset yrittivĂ€t saada puolalaiset siemenyritykset liittymÀÀn patenttialustaansa.
Nyt pÀÀtöksenteon viimeisessĂ€ vaiheessa, kun tĂ€ysistunnon ÀÀnestys on suunniteltu pidettĂ€vĂ€ksi 18. toukokuuta, Euroopan parlamentin jĂ€senten on tehtĂ€vĂ€ valintansa: puolustaa patentoitujen kasvien ja elintarvikkeiden kieltoa sekĂ€ kuluttajien valinnanvapautta â vai luopua viljelijöiden, jalostajien ja kuluttajien oikeuksista.
Euroopan komissio on julkaissut joukon NGT-sÀÀntelyn purkamista koskevia lobbausasiakirjoja vastauksena Corporate Europe Observatoryn (CEO) esittÀmÀÀn tietopyyntöön.
Asiakirjoista kÀy erityisesti ilmi, ettÀ
Miten maatalousalan edunvalvontajÀrjestö Copa-Cogeca toi vuonna 2025 EU:n toimielimille osoittamassaan kirjeessÀ selkeÀsti esiin patentoitujen elintarvikekasvien haitat viljelijöille. Myöhemmin samana vuonna jÀrjestö kuitenkin kannatti uuden sÀÀntelyn purkamista koskevan lain hyvÀksymistÀ ja pysyi vaiti ratkaisemattomasta patenttikysymyksestÀ, jolloin kasvinjalostajat ja viljelijÀt jÀivÀt patenttien omistajayritysten patenttirikkomusvÀitteiden armoille.
Miten torjunta-aine- ja biotekniikkateollisuuden edunvalvontajÀrjestö CropLife Europe yritti aktiivisesti lieventÀÀ laajalle levinneitÀ huolia siitÀ, ettÀ markkinoille tulisi yhÀ enemmÀn patentoituja viljelykasveja, mikÀ olisi seurausta ehdotetusta muuntogeenisten NGT-kasvien sÀÀntelyn purkamisesta.
Patentit ovat kiistanalainen kysymys
Patenttikysymys on osoittautunut kiistanalaiseksi aiheeksi Euroopan parlamentissa [3], EU:n jÀsenvaltioissa, viljelijöiden keskuudessa [4] ja kasvinjalostajien keskuudessa [5]. ViljelijÀt pelkÀÀvÀt joutuvansa patentinloukkauskanteen kohteeksi, jos heidÀn viljelykasviensa vÀitetÀÀn sisÀltÀvÀn patentoitua muuntogeenistÀ NGT-perimÀÀ, riippumatta siitÀ, johtuuko se jÀljittÀmÀttömien patentoitujen muuntogeenisten NGT-kasvien aiheuttamasta saastumisesta vai perinteisestÀ, patentoimattomasta jalostuksesta perÀisin olevista luonnonvaraisista geeneistÀ tai perimÀstÀ. Kasvinjalostajat ovat huolissaan siitÀ, ettÀ muuntogeenisten NGT-kasvien sÀÀntelyn purkaminen johtaa aaltoon patentoituja muuntogeenisiÀ NGT-kasveja, mikÀ rajoittaa vakavasti pÀÀsyÀ arvokkaaseen muuntogeenittömÀÀn kasvien geneettiseen materiaaliin, jota he kÀyttÀvÀt jalostusohjelmissaan.
Monet elintarviketurvallisuutta, ympÀristöÀ, viljelijöiden oikeuksia ja tiedettÀ puolustavat jÀrjestöt (mukaan lukien viljelijÀjÀrjestö Via Campesina, IFOAM Organics Europe, eurooppalainen muuntogeenisten elintarvikkeiden vastaisen alan jÀrjestö ENGA, foodwatch, Friends of the Earth Europe sekÀ tutkijajÀrjestö ENSSER) ovat toistuvasti ottaneet kantaa NGT-sÀÀntelyn purkamista vastaan ja vastustavat sitÀ, ettÀ muuntogeenisten NGT-kasvien patentit ulotetaan yhÀ useammin myös perinteisellÀ jalostuksella tuotettuihin kasveihin. [6]
TÀmÀ on yhÀ kasvava ongelma. Euroopan patenttivirasto (EPO) on myöntÀnyt patentteja yli 1000:lle perinteisesti jalostetulle kasvilajikkeelle, mikÀ on ristiriidassa sen omien sÀÀntöjen kanssa. [7] MyönnettyjÀ patentteja koskevat ominaisuudet, jotka on saatu geenitekniikan menetelmillÀ, kuten geenimuokkauksella, mutta ne kattavat myös samat ominaisuudet, jotka on saatu perinteisellÀ jalostuksella. Lain mukaan patenttien tulisi koskea ainoastaan geenitekniikkaa, ei perinteistÀ jalostusta. EU:n lainsÀÀdÀntö kieltÀÀkin perinteisen jalostuksen patentit, mutta kuten No Patents on Seeds! -koalition raportissa todetaan, EPO jatkaa tÀmÀn sÀÀnnöksen sivuuttamista. [8]
Hollantilaiselle siemenyritykselle Rijk Zwaanille on ÀskettÀin myönnetty patentti kasvivirukselle vastustuskykyisille tomaateille, joiden ominaisuus on perÀisin Perun villitomaateista. TÀmÀ patentti vaikuttaa laittomalta, sillÀ luonnollisia geenejÀ ei voida pitÀÀ keksintöinÀ. NÀmÀ ja muut patenttihakemukset haittaavat jalostusohjelmia, kuten hollantilaisen luomusiemenyrityksen De Bolsterin ohjelmaa, joka myös kehittÀÀ tÀlle virukselle vastustuskykyisiÀ tomaatteja. [9]
Muita esimerkkejÀ ÀskettÀin myönnetyistÀ patenteista, joiden soveltamisala voi ulottua luonnossa esiintyviin geeneihin, ovat maissi, pinaatti, tomaatit ja salaatti. [10] TÀmÀ suuntaus kiihtyisi NGT-tekniikoiden sÀÀntelyn purkamisen myötÀ, sillÀ kuten kaikki muuntogeeniset tekniikat ja tuotteet, myös NGT-tekniikat ja niistÀ valmistetut tuotteet on patentoitu.
Michiganin yliopiston elintarvikejĂ€rjestelmĂ€n asiantuntija Phillip Howard selitti hollantilaisessa De Groene -lehdessĂ€, ettĂ€ Bayerin kaltaiset siemen- ja torjunta-aineyhtiöt ovat omaksuneet kartellin kaltaisen strategian sisĂ€llyttĂ€mĂ€llĂ€ siemeniin useita patentoituja ominaisuuksia, mikĂ€ johtaa siihen, ettĂ€ âviljelijöiden saatavilla olevien lajikkeiden mÀÀrĂ€ vĂ€henee, heidĂ€t pakotetaan ostamaan kalliimpia lajikkeita ja siemenet sidotaan mahdollisuuksien mukaan yhtiöiden omiin torjunta-ainetuotteisiin.â [11] Tuloksena on viljelijöiden vaarallinen riippuvuus vain muutamasta yrityksestĂ€, mikĂ€ aiheuttaa merkittĂ€vĂ€n riskin koko elintarvikejĂ€rjestelmĂ€lle.
Kahdeksan viljelijĂ€jĂ€rjestöÀ, kasvinjalostajien yhdistys, maaseutujĂ€rjestöt ja luomualalla toimivat tahot Saksassa totesivat yhteisessĂ€ julkilausumassaan, ettĂ€ rajoittamaton pÀÀsy kasvinjalostuksessa tarvittavaan biologiseen materiaaliin on vĂ€lttĂ€mĂ€töntĂ€, jotta voidaan âtaata lajikkeiden monimuotoisuus lukuisissa viljelykasveissa kestĂ€vĂ€n maatalouden tarpeisiin, jossa otetaan huomioon ekologiset ja taloudelliset haasteetâ, ja ettĂ€ tĂ€mĂ€ voidaan saavuttaa vain, âjos patenttijĂ€rjestelmĂ€ ei heikennĂ€ kasvilajikkeen suojajĂ€rjestelmÀÀâ. [12]
Saksan maataloustuottajien liiton DBV:n pÀÀsihteeri Stefanie Sabet varoitti joulukuussa 2025 neuvottelujen tuloksen johdosta, ettĂ€ patenttien mahdollinen kĂ€yttöönotto ylittÀÀ jĂ€rjestön kannalta selkeĂ€n rajan. âPatenttien ei saa antaa jarruttaa kasvinjalostuksen kehitystĂ€. Jos yksittĂ€iset yritykset saavat monopolin kasvien keskeisiin ominaisuuksiin, maataloustuottajamme sekĂ€ pienet ja keskisuuret jalostajat menettĂ€vĂ€t pÀÀsyn tĂ€rkeÀÀn geneettiseen materiaaliinâ, hĂ€n totesi. [13]
NÀistÀ syistÀ Euroopan parlamentti ÀÀnesti NGT-sÀÀntelyn purkamista koskevan ehdotuksen kolmikantaneuvotteluissa toimenpiteiden puolesta, joilla pyritÀÀn hillitsemÀÀn (sÀÀntelyn ulkopuolelle jÀÀvien) NGT-kasvien patentteja ja rajoittamaan niiden soveltamisalaa. [14] Joulukuussa 2025 saavutetussa lopullisessa neuvottelutuloksessa parlamentin vaatimukset oli kuitenkin hylÀtty ja jÀtetty huomiotta. [15] Siksi patenttikysymys aiheuttaa edelleen huolta lukuisille toimijoille, jotka haluavat varmistaa, ettÀ kasvinjalostus- ja maatalousalat suojataan patentoidun geneettisen materiaalin kÀytöstÀ nostettujen oikeusjuttujen hillitsevÀltÀ vaikutukselta.
HeidĂ€n vastustuksensa voimistuu entisestÀÀn, kun NGT-patenttien omistusoikeudet keskittyvĂ€t harvojen varakkaiden ja vaikutusvaltaisten toimijoiden kĂ€siin. CRISPR/Cas-kaltaisten geenimuokkausmenetelmillĂ€ luotujen âuusien GMO:idenâ patenttimaailmaa hallitsevat suuret siemenyritykset, etenkin Corteva ja Bayer, sekĂ€ erÀÀt tutkimuslaitokset. [16] Muita suuria eurooppalaisia patentinhaltijoita ovat monikansalliset yritykset KWS Saat ja Limagrain/Vilmorin. [17] NĂ€mĂ€ yritykset haluavat saada molemmat edut: toisaalta ne vĂ€ittĂ€vĂ€t, ettĂ€ nĂ€mĂ€ uudet muuntogeeniset viljelykasvit ovat âvastaaviaâ perinteisesti jalostettujen viljelykasvien kanssa, joten riskinarviointia ei tarvita; mutta samalla ne perustavat patenttihakemuksensa vĂ€itteisiin, ettĂ€ ne ovat hyvin erilaisia ja geenitekniikan âkeksintöâ.
Copa-Cogeca ymmĂ€rtÀÀ patenttien aiheuttaman uhan â mutta vaikenee asiasta
Toukokuussa 2025 pĂ€ivĂ€tyssĂ€ kirjeessĂ€ Copa-Cogeca vastusti jyrkĂ€sti geenimuunneltujen NGT-viljelykasvien patentointia. Copa-Cogeca antoi tinkimĂ€ttömĂ€n varoituksen ja totesi: âOn vĂ€lttĂ€mĂ€töntĂ€, ettĂ€ Euroopan parlamentti, neuvosto ja Euroopan komissio sopivat viipymĂ€ttĂ€ tehokkaista lainsÀÀdĂ€ntöuudistuksista, jotka rajoittavat selvĂ€sti patenttisuojan laajuutta kasvinjalostuksessa. Vain tĂ€llaisilla kohdennetuilla lainsÀÀdĂ€ntötoimilla voimme sĂ€ilyttÀÀ reilun kilpailun, edistÀÀ maatalouden innovaatioita ja turvata kestĂ€vĂ€n elintarviketuotannon tulevaisuuden EU:ssa.â
Copa-Cogeca ilmoitti tukevansa yhteisön kasvilajikkeen suojajĂ€rjestelmÀÀ (CPVR), joka turvaa jalostajien immateriaalioikeudet heidĂ€n kehittĂ€miinsĂ€ kasvilajikkeisiin ja tarjoaa samalla jalostajien poikkeuksen, jonka ansiosta suojattuja lajikkeita voidaan kĂ€yttÀÀ vapaasti jatkokehityksessĂ€ â edellyttĂ€en kuitenkin, ettĂ€ niistĂ€ poistetaan patentoidut geenit. CPVR tarjoaa myös poikkeuksen viljelijöille, jotka voivat kĂ€yttÀÀ omalla tilallaan sĂ€ilytettyjĂ€ siemeniĂ€ sillĂ€ ehdolla, ettĂ€ he maksavat lisenssimaksuja jalostajille. [18]
HeinĂ€kuussa 2025 pidetyssĂ€ kokouksessa Copa-Cogeca toisti huolensa âsiitĂ€, miten NGT-kasvien patentointi saattaa vaikuttaa siementen tulevaisuuden monimuotoisuuteen ja kohtuuhintaisuuteen viljelijöilleâ, mutta kannatti samalla nĂ€itĂ€ viljelykasveja koskevien bioturvallisuussÀÀntöjen kumoamista. [19] Syyskuussa 2025, ilman ettĂ€ sÀÀntelyn purkamista koskevaan ehdotukseen olisi kirjattu mitÀÀn merkittĂ€vÀÀ ratkaisua patenttikysymykseen, Copa-Cogeca kirjoitti kuitenkin jĂ€lleen komissiolle ja toisti, ettĂ€ âNGT-kasveja koskeva lainsÀÀdĂ€ntö on hyvĂ€ksyttĂ€vĂ€ viipymĂ€ttĂ€â. KirjeessĂ€ ei mainittu patentteja lainkaan. [20] Copa-Cogeca vaati jĂ€lleen âneuvottelujen nopeaa pÀÀtökseen saattamistaâ 3. marraskuuta pidetyssĂ€ kokouksessa DG SANTE:n kanssa. [21]
Copa-Cogecan epÀselvÀ kanta tuli esiin myös aiemmassa poliitikoille osoitetussa viestissÀ, jossa vÀitettiin, ettÀ patenttikysymys on erillinen asia NGT:n sÀÀntelyn purkamisesta.[22] NÀyttÀÀ siis siltÀ, ettÀ Copa-Cogecan edunvalvontatyö jÀttÀÀ viljelijÀt ja jalostajat yhÀ keskittyneemmÀlle siemenmarkkinalle ja patenttirikkomusvaatimusten muodostamaan oikeudelliseen miinakenttÀÀn.
CropLife Europe ja Euroseeds haluavat sitoa viljelijÀt ja jalostajat patentteihin ja korvata julkisoikeudelliset jÀrjestelmÀt yksityisillÀ lisensointialustoilla
Torjunta-aine- ja biotekniikkateollisuuden edunvalvontajÀrjestö CropLife Europe lÀhetti komissiolle lokakuussa 2025 kirjeen, jossa se pyrki lieventÀmÀÀn pelkoja patenttien vaikutuksista viljelijöihin ja jalostajiin.[23] CropLifen perustelut eivÀt kuitenkaan juurikaan liity esiin tuotuihin todellisiin huolenaiheisiin.
Croplife Europe toimitti kirjeensĂ€ mukana komissiolle tilaamansa raportin, jossa arvioidaan EU:n nykyistĂ€ immateriaalioikeustilannetta ja sen vaikutuksia eri sidosryhmiin. [24] Raportissaan CropLife pyrkii sekĂ€ lieventĂ€mÀÀn pelkoja patenttien vaikutuksista viljelijöihin ja jalostajiin ettĂ€ puolustamaan patenttimallia. Se liitti mukaan myös 32 yrityksen, mukaan lukien Bayer, BASF, Corteva, Syngenta ja Limagrain, allekirjoittaman kirjeen, jossa âkorostetaan vankan immateriaalioikeuksien suojan merkitystĂ€ maatalouden innovaatioiden edistĂ€misessĂ€â. [25]
Seuraavassa esitetÀÀn biotekniikkateollisuuden keskeiset vÀitteet ja syyt, miksi ne ovat virheellisiÀ:
Vapaaehtoiset lisensointialustat: Suuret siemenyritykset ja edunvalvontajĂ€rjestöt Euroseeds ja Croplife Europe jĂ€rjestivĂ€t vuoden 2025 aikana useita tapaamisia komission kanssa ja kannattivat lisensointialustoja, jotka varmistaisivat âkasvipatentit oikeudenmukaisin, kohtuullisin ja syrjimĂ€ttömin ehdoin, jotta jalostajien pÀÀsy patentoituun kasviaineistoon helpottuisiâ. [26] Lokakuussa 2025 Euroseeds ja sen jĂ€senet Bayer, Limagrain, Corteva, Syngenta ja KWS Saat pitivĂ€t kokouksen DG SANTE:n yksikönpÀÀllikön Irene SĂĄnchezin kanssa, jossa he vĂ€ittivĂ€t, ettĂ€ heidĂ€n alallaan oli âsitoutuminen vastaamaan pienempien jalostajien ja viljelijöiden huoliin patenttien suhteen vakiintuneiden patenttilisensointialustojen kauttaâ. [27] Croplife kirjoitti samassa kuussa komissiolle nĂ€istĂ€ âolemassa olevista aloitteista, joilla parannetaan lĂ€pinĂ€kyvyyttĂ€ ja pÀÀsyĂ€ patentoituihin kasveihin liittyviin keksintöihin, kuten PINTO-tietokanta, ILP Vegetables ja Agricultural Crop Licensing Platform (ACLP)â. [28] Kuten konsulttiyritys Technopoliksen Euroopan komissiolle laatimassa raportissa vahvistetaan, vapaaehtoiset alustat ja avoimuus eivĂ€t kuitenkaan riitĂ€ lieventĂ€mÀÀn patenttien haitallisia vaikutuksia kasvien innovaatioihin yleisesti. Erityisesti ALCP:n kaltaiset vapaaehtoiset aloitteet on tuotu esiin innovaatioita mahdollisesti jarruttavina tekijöinĂ€, sillĂ€ ne ovat vapaaehtoisia ja puutteellisia eivĂ€tkĂ€ voi korvata selkeÀÀ oikeusvarmuutta ja niiden patenttien rajoituksia, jotka vaikuttavat kasvinjalostukseen ja maataloustuotantoon. [29] Esimerkiksi ACLP:n (jonka perustivat Corteva, Bayer, BASF, Syngenta ja Limagrain) puitteissa patenttisuojattujen ominaisuuksien saatavuuden laajuuden mÀÀrittelevĂ€t ne itse yksityisoikeudellisesti. [30] CropLifen vĂ€ite, ettĂ€ lisenssimaksut ovat âkohtuullisiaâ, ei anna mitÀÀn takeita siitĂ€, ettĂ€ nĂ€in todella on.
Viljelijöiden siementen sĂ€ilyttĂ€misoikeudet: CropLife vĂ€ittÀÀ, ettĂ€ viljelijöiden siementen sĂ€ilyttĂ€misoikeudet sĂ€ilyvĂ€t. Se toteaa: âEU:ssa rehukasveja, öljykasveja, viljakasveja tai perunoita viljelevillĂ€ viljelijöillĂ€ on edelleen oikeus sĂ€ilyttÀÀ ja kĂ€yttÀÀ uudelleen siemeniĂ€, vaikka kyseiset lajikkeet sisĂ€ltĂ€isivĂ€tkin patentoituja ominaisuuksia. TĂ€mĂ€ yhteisön kasvilajikkeen suojasta annetussa asetuksessa (EY) N:o 2100/94[31] vahvistettu oikeus koskee kuitenkin vain nĂ€itĂ€ viljelykasveja, ei kaikkia elintarvikekasveja. LisĂ€ksi oikeus edellyttÀÀ maksua teollis- ja tekijĂ€noikeuden haltijalle, vaikkakin hyvin pienille viljelijöille (kuten viljelijöille, jotka viljelevĂ€t viljaa enintÀÀn 15 hehtaarin alalla) on poikkeuksia; siemenet on tuotettava viljelijĂ€n omalla tilalla ja kĂ€ytettĂ€vĂ€ samalla tilalla â tallennettujen siementen myynti tai vaihto on kielletty.
Teollisuus haastaa viljelijöitĂ€ oikeuteen: CropLife vĂ€ittÀÀ, ettei sen jĂ€senet aio haastaa viljelijöitĂ€ oikeuteen tahattomasta patentinloukkauksesta: âHaluamme toistaa jĂ€sentemme sitoumuksen olla kĂ€yttĂ€mĂ€ttĂ€ patenttejaan viljelijöitĂ€ vastaan, jos heidĂ€n pelloillaan esiintyy tahattomasti vĂ€hĂ€isiĂ€ mÀÀriĂ€ patentoitua ominaisuutta.â TĂ€llĂ€ julistuksella ei kuitenkaan ole oikeudellista voimaa, ei edes CropLifen jĂ€senten osalta, ellei ja ennen kuin se sisĂ€llytetÀÀn virallisesti eurooppalaiseen tai kansalliseen lainsÀÀdĂ€ntöön; sitĂ€ ei voida ulottaa koskemaan muita kuin jĂ€seniĂ€ eikĂ€ pitÀÀ voimassa toistaiseksi. On lukuisia dokumentoituja tapauksia, joissa biotekniikkayritykset ovat haastaneet viljelijöitĂ€ oikeuteen vĂ€itetystĂ€ patentinloukkauksesta, kun yritysten patentoituja geenejĂ€ on löytynyt viljelijöiden pelloilta. [32] LisĂ€ksi termit âtahatonâ ja âvĂ€hĂ€inenâ, kun niitĂ€ sovelletaan patentoitujen geenien esiintymiseen viljelijĂ€n viljelykasvissa, ovat biotekniikkayritysten ja niiden lakimiesten tulkinnanvaraisia. Viljelijöiden ja jalostajien suojelemiseksi vÀÀriltĂ€ patentinloukkaussyytöksiltĂ€ on julkistettava kaikkien muuntogeenisten NGT-kasvien havaitsemismenetelmĂ€t, jotka kehittĂ€jillĂ€ varmasti on kĂ€ytössÀÀn, sillĂ€ muuten he eivĂ€t pystyisi suojelemaan patenttejaan. Hakijoita on myös vaadittava toimittamaan NGT-kasvien vertailumateriaalia GMO-valvontalaboratorioille havaitsemisen mahdollistamiseksi.
Patenttien mÀÀrĂ€: CropLife vĂ€ittÀÀ, ettĂ€ Euroopan patenttivirasto (EPO) soveltaa patentoitavuuskriteereitĂ€ tiukasti, ja vain noin 30 % geenimuunneltuihin NGT-keksintöihin liittyvistĂ€ patenttihakemuksista hyvĂ€ksytÀÀn. PelkĂ€stÀÀn Euroopan alueella tehty haku hakusanoilla âCRISPR + kasvitâ tuotti kuitenkin 3 327 tulosta. [33] Vaikka âvainâ 30 % nĂ€istĂ€ hyvĂ€ksyttĂ€isiin, se riittÀÀ mainiosti sitomaan jalostajat ja viljelijĂ€t patenttisotiin. LisĂ€ksi on havaittavissa vaarallinen suuntaus, jossa EPO myöntÀÀ patentteja, jotka kattavat sekĂ€ perinteisesti jalostettuja ominaisuuksia ettĂ€ NGT-tekniikalla kehitettyjĂ€ ominaisuuksia (ks. edellĂ€ âPatentit kiistanalaisena aiheenaâ).
Patenttien omistajuus: CropLife vĂ€ittÀÀ, ettĂ€ patenttien omistajuus on âlaajaa ja monipuolistaâ, sillĂ€ 28 % uusien geeniteknologioiden (NGT) alaan liittyvistĂ€ hakemuksista on perĂ€isin yliopistoista ja tutkimuslaitoksista, mikĂ€ âosoittaa innovaatioympĂ€ristön olevan kilpailukykyinen ja monipuolinenâ. Vaikka yliopistot ja tutkimuslaitokset kehittĂ€vĂ€tkin usein uusien geeniteknologioiden âkeksintöjĂ€â ja patentoivat ne, niillĂ€ ei yksinÀÀn ole usein varaa kaupallistaa nĂ€itĂ€ organismeja. TĂ€llöin laitokset yleensĂ€ lisensoivat tuotteen tai teknologian yritykselle tai myyvĂ€t sen suoraan sille. Vaikka ne sĂ€ilyttĂ€isivĂ€tkin patenttioikeudet, viljelijĂ€n tai jalostajan, joka haluaa kĂ€yttÀÀ patentoituja ominaisuuksia, on silti maksettava lisenssimaksuja ja/tai rojalteja patentin omistajalle. CropLifen lausunto on siis merkityksetön suhteessa patenttien viljelijöille ja jalostajille aiheuttamaan uhkaan.
Patentit ja innovaatio: CropLife toteaa, ettĂ€ kasvilajikkeen suojajĂ€rjestelmĂ€ (PVP) suojaa kokonaisia kasvilajikkeita, kun taas patentit suojaavat yksittĂ€isiĂ€ ominaisuuksia. CropLife vĂ€ittÀÀ, ettĂ€ molemmat jĂ€rjestelmĂ€t yhdessĂ€ ovat vĂ€lttĂ€mĂ€ttömiĂ€ âinnovaatioidenâ kannalta. Ominaisuuksia koskevat patentit kattavat kuitenkin kaikki kasvit, joissa kyseiset ominaisuudet esiintyvĂ€t. TĂ€mĂ€ kĂ€y ilmi yhĂ€ uudelleen alan patenttivaatimuksista, jotka alkavat sanalla âKasvi, joka sisĂ€ltÀÀâŠâ. Siksi nĂ€mĂ€ patentit voivat kattaa satoja kasvilajikkeita, ei vain yhtĂ€, mikĂ€ johtaisi paljon laajempiin monopolisoinnin kielteisiin vaikutuksiin. TĂ€mĂ€ tukahduttaa riippumattomien jalostajien innovaatiotoiminnan. Siksi on luotava vahvat suojatoimet, jotta viljelijĂ€t ja jalostajat pÀÀsevĂ€t kĂ€siksi kasvien geneettiseen materiaaliin.
EntÀ kestÀvyyden lupaus?
Teollisuus on aina vĂ€ittĂ€nyt, ettĂ€ genomin muokkaus edistĂ€isi kestĂ€vyystavoitteita, ja kĂ€yttĂ€nyt tĂ€tĂ€ perusteluna uusien GMO:iden sÀÀntelyn purkamiselle. [34] Bioteknologisten siementen eturyhmĂ€ vastusti kuitenkin itse asiassa pakollisia kestĂ€vyyskriteereitĂ€ sÀÀntelyn purkamisen yhteydessĂ€. Lokakuussa 2025 pidetyssĂ€ kokouksessa komission kanssa siemenalan edunvalvontajĂ€rjestö Euroseeds ja sen jĂ€senyritykset Limagrain, Bayer, Corteva, KWS ja Syngenta ilmaisivat âhuolensa siitĂ€, ettĂ€ kestĂ€vyyden asettaminen ehdoksi luokan 1 NGT-statukselle aiheuttaisi raskaan sÀÀntelytaakan NGT-kasveille, ja esittivĂ€t kysymyksiĂ€ siitĂ€, miten kestĂ€vyyttĂ€ voitaisiin arvioida kyseisessĂ€ vaiheessaâ. [35]
Lopullisessa tekstissÀ ei todellakaan ole pakollisia kestÀvyyskriteereitÀ sÀÀntelyn ulkopuolelle jÀtetylle NGT-tuoteryhmÀlle (luokka 1). KestÀvyyden osalta ainoat sÀÀntelyn ulkopuolelle jÀÀvÀt poikkeukset ovat ne tuotteet, jotka sietÀvÀt rikkakasvien torjunta-aineita tai joilla tiedetÀÀn olevan hyönteismyrkkyvaikutuksia. Muutoin tekstiin on sisÀllytetty ainoastaan NGT-tuotteiden kestÀvyysvaikutusten seuranta.
Uusi laki heikentÀÀ turvallisuutta ja lisÀÀ patenttien valvontaa â miten parlamentti aikoo toimia?
Joulukuussa 2025 pÀÀstiin vastustuksesta huolimatta lopulliseen kompromissiin EU:n jĂ€senvaltioiden ja Euroopan parlamentin esittelijĂ€n vĂ€lillĂ€, jolloin esittelijĂ€ luopui parlamentin keskeisistĂ€ vaatimuksista, jotka koskivat merkintöjĂ€ ja patenttien kieltĂ€mistĂ€. Sen sijaan hyvĂ€ksyttiin heikkoja ehdotuksia, kuten julkinen tietokanta NGT1-tuotteiden (joiden oletetaan olevan vastaavia kuin perinteiset kasvit) patenttitiedoille, komission perustama asiantuntijaryhmĂ€ sekĂ€ vapaaehtoisen âkĂ€ytĂ€nnesÀÀnnönâ kĂ€yttöönotto patentinhaltijoille lisenssien myöntĂ€mistĂ€ varten. [36]
NÀmÀ puutteelliset sÀÀnnökset eivÀt tarjoa viljelijöille ja jalostajille minkÀÀnlaista merkittÀvÀÀ suojaa syytöksiltÀ, jotka koskevat patentoidun geneettisen materiaalin luvatonta kÀyttöÀ perinteisissÀ ja luomuviljelyissÀ, elintarvikkeissa ja elintarviketuotteissa toimitusketjun missÀÀn vaiheessa. Jalostusohjelmat ovat vaarassa jÀÀdÀ kesken, koska patentinhaltijat monopolisoivat yhÀ enemmÀn kasvien geneettistÀ materiaalia ja siitÀ seuraa patentinloukkauskanteiden uhka. [37]
NGT-tekniikoiden sÀÀntelyn purkaminen johtaa todennÀköisesti siihen, ettÀ suuret maatalousalan suuryritykset vahvistavat monopoliasemaansa elintarvikeketjussa viljelykasvien patentoinnin kautta. Euroopan parlamentin tulisi ÀÀnestÀÀ vaatimustensa puolesta, jotka koskevat pakollista merkintÀÀ siemenistÀ kuluttajatuotteisiin, sekÀ toimenpiteitÀ, joilla varmistetaan, ettei patentoidut viljelykasvit aiheuta haittaa pienille ja keskisuurille siemenyrityksille, viljelijöille eikÀ elintarvikeketjulle laajemmin.
[1] Clergeau C, Petersen K (2025). Who really benefits from new genomic techniques? Farmers and consumers at risk. Euractiv, 10 Mar. https://www.euractiv.com/opinion/who-really-benefits-from-new-genomic-techniques-farmers-and-consumers-at-risk/
[2] PrtoriÄ J, Galindo G (2025). Unpacking EUâs food fight over new gene-edited supercrops. EUobserver, 13 Mar. https://euobserver.com/46146/unpacking-eus-food-fight-over-new-gene-edited-supercrops/
[3] Osborne Clarke (2025). European Council adopts negotiating mandate on patents for gene-edited plants. 16 Apr. https://www.osborneclarke.com/insights/european-council-adopts-negotiating-mandate-patents-gene-edited-plants#:~:text=EU%20moves%20closer%20to%20regulatory,Gene%20editing
[4] ECVC (2024). Patents on new genomic techniques: Briefing note. June. https://www.eurovia.org/wp-content/uploads/2024/09/2024-06-Patents-on-NGTS-ECVC-Briefing-note-EN.pdf
[5] Council of the EU (2025). New genomic techniques: Council and Parliament strike deal to boost the competitiveness and sustainability of our food systems. 4 Dec. https://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2025/12/04/new-genomic-techniques-council-and-parliament-strike-deal-to-boost-the-competitiveness-and-sustainability-of-our-food-systems/
[6] Greenpeace et al (2025). Joint statement on the deregulation of new GMOs. 11 Feb. https://corporateeurope.org/sites/default/files/2025-02/FINAL%20-%20Joint%20statement%20-%20New%20GMOs%20-%2010.02.pdf
[7] No Patents on Seeds! (2025). Just 7 patents affect 145 conventionally bred plant varieties. 10 Dec. https://www.no-patents-on-seeds.org/en/7-Patents
[8] GMWatch (2026). European Patent Office turns its back on EU decisions. 14 Jan. https://www.gmwatch.org/en/106-news/latest-news/20628 ; GMWatch (2024). 20 new European patents on conventionally bred seeds. 15 Oct. https://www.gmwatch.org/en/106-news/latest-news/20469
[9] Biojournaal (2025). Verzet tegen patent op klassieke veredeling laait weer op door ToBRFV. 13 Jun. https://www.biojournaal.nl/article/9737213/verzet-tegen-patent-op-klassieke-veredeling-laait-weer-op-door-tobrfv/
[10] No Patents on Seeds (2026). European Patent Office tries to knock out European patent law. 19 Feb. https://www.no-patents-on-seeds.org/en/patent-law
[11] Galindo G, PrtoriÄ J (2025). Verstrikt in het patentenweb. De Groene Amsterdammer, 9 Sept. https://www.groene.nl/artikel/verstrikt-in-het-patentenweb
[12] Bundesverband Deutscher Milchviehhalter e.V. et al (2025). Urgent restriction of bio-patents for breeding and agriculture. 13 June. https://www.organicseurope.bio/content/uploads/2025/06/IFOAMEU_policy_Positionspapier_Biopatente_DE_EN-translation_20250617.pdf?dd The original statement in German is here: https://www.ekd.de/ekd_de/ds_doc/2025-06-12_Positionspapaier_Biopatente_final_komplett.pdf
[13] DBV (2025). Trilog zu Neuen ZĂŒchtungsmethoden: DBV warnt vor Patentrisiken. Sabet: Keine Kompromisse zu Lasten der Landwirtschaft. 1 Dec. https://www.bauernverband.de/fileadmin/user_upload/dbv/pressemitteilungen/2025/KW_49/2025_-_PM_116_Trilog_zu_Neuen_Zuechtungsmethoden.pdf
[14] Marks & Clark (2024). EU NGT proposal approval. 14 Feb. https://www.marks-clerk.com/insights/latest-insights/102jvrc-eu-ngt-proposal-approval/
[15] Shah P (2025). EU agrees on NGT plant regulation: what it means for patents and licensing. Dec. https://www.hgf.com/knowledge-hub/blog-posts/eu-agrees-on-ngt-plant-regulation-what-it-means-for-patents-and-licensing/
[16] Testbiotech (2021). New GE and food plants: The disruptive impact of patents on breeders, food production and society. June. https://www.testbiotech.org/wp-content/uploads/2021/06/Patents_on-new-GE.pdf ; Onorati A (2026). NGT patents, seed market and investments. ECVC, 9 Mar. https://www.gmwatch.org/images/reports/NGT_Patents_Seed_Market_EU_Regulation-_EN_automatic_translation.pdf
[17] Onorati A (2026). NGT patents, seed market and investments. ECVC, 9 Mar. https://www.gmwatch.org/images/reports/NGT_Patents_Seed_Market_EU_Regulation-_EN_automatic_translation.pdf
[18] Copa-Cogeca (2025). Letter to Commission. 21 May. Subject: new genomic techniques (NGTs) and patent protection. Ref.LETTER (25)01454. https://www.gmwatch.org/images/CEO_documents/14_Letter_from_Copa-Cogeca_on_new_genomic_techniques_NGTs_and_patent__protection.pdf
[19] Minutes of meeting between European Commission and Copa-Cogeca, 3 Jul 2025. https://www.gmwatch.org/images/CEO_documents/MeetingMinutes-5.pdf
[20] Copa-Cogeca (2025). Subject: Urgent need to continue trilogues on new genomic techniques (NGTs). 19 Sept. https://www.gmwatch.org/images/CEO_documents/24_LETTER2502378-Vrhelyi_-_Attachment_to_doc_23.pdf
[21] Minutes of meeting between European Commission and Copa-Cogeca, 3 Nov 2025. Â https://www.gmwatch.org/images/CEO_documents/MeetingMinutes-2.pdf
[22] Meunier E (2025). Copa-Cogecaâs ambiguities on the issue of plant patents. InfâOGM, 29 Jan. https://infogm.org/en/copa-cogecas-ambiguities-on-the-issue-of-plant-patents/
[23] CropLife Europe (2025). Intellectual property protection in the context of the legislative proposal for a regulation for plants obtained by certain New Genomic Techniques. LET/25/LL/39140. 24 Oct. https://www.gmwatch.org/images/CEO_documents/17_39140_Intellectual_property_protection_in_the_context_of_the_legislative__proposal_for_a_regulation_for_plants_obtained_by_certain_New_Genomic__Techniques_-_Attachment_to_doc_16.pdf
[24] CropLife Europe (2025). Report on the Intellectual Property framework of plant related inventions obtained by NGTs. https://croplifeeurope.eu/resources/report-on-the-intellectual-property-framework-of-plant-related-inventions-obtained-by-ngts/
[25] CropLife Europe (2025). An open letter to representatives of the European Parliament, the Council of the European Union, and the European Commission on why Intellectual Property is a catalyst for bringing in agricultural innovation in the EU. 6 Oct. https://www.bayer.com/sites/default/files/open-letter-on-why-ip-is-a-catalyst-for-bringing-in-agricultural-innovation-in-the-eu-october.pdf ; CropLife Europe (2025). Email: CLE letter on IP protection in the context of the legislative proposal for a regulation for plants obtained by certain New Genomic Techniques. 29 Oct. https://www.gmwatch.org/images/CEO_documents/16_CLE_letter_on_IP_protection_in_the_context_of_the_legislative_proposal_for_a__regulation_for_plants_obtained_by_certain_New_Genomic_Techniques.pdf
[26] Minutes of meeting between European Commission and Euroseeds, 7 Jul 2025. https://www.gmwatch.org/images/CEO_documents/MeetingMinutes-6.pdf
[27] Minutes of meeting between European Commission and Limagrain et al, 9 Oct 2025Â https://www.gmwatch.org/images/CEO_documents/MeetingMinutes-3.pdf
[28] CropLife Europe (2025). Intellectual property protection in the context of the legislative proposal for a regulation for plants obtained by certain New Genomic Techniques. LET/25/LL/39140. 24 Oct. https://www.gmwatch.org/images/CEO_documents/17_39140_Intellectual_property_protection_in_the_context_of_the_legislative__proposal_for_a_regulation_for_plants_obtained_by_certain_New_Genomic__Techniques_-_Attachment_to_doc_16.pdf
[29] Technopolis (2025). Supporting innovation in the EU bioeconomy through intellectual property protection: Challenges and opportunities for agricultural biotechnology. Final Report. European Commission, Nov. https://technopolis-group.com/wp-content/uploads/2025/12/supporting-innovation-in-the-eu-bioeconomy-through-ET0125191ENN.pdf
[30] Robinson C (2023). Plant breedersâ associations and seed companies claim to oppose patents on new GMOs â but thereâs a catch. GMWatch, 5 Mar. https://www.gmwatch.org/en/106-news/latest-news/20188
[31] Council Regulation (EC) No 2100/94 of 27 July 1994 on Community plant variety rights. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/HTML/?uri=CELEX:31994R2100
[32] Harris P (2013). Monsanto sued small farmers to protect seed patents â report. The Guardian, 12 Feb. https://www.theguardian.com/environment/2013/feb/12/monsanto-sues-farmers-seed-patents ; Center for Food Safety (2013). Seed giants vs US farmers. https://www.centerforfoodsafety.org/files/seed-giants_final_04424.pdf
[33] Lens.org (2026). Search on CRISPR + plants, in European jurisdiction. 10 Mar. https://www.lens.org/lens/search/patent/list?q=(CRISPR%20plants)&p=0&n=10&s=_score&d=%2B&f=false&e=false&l=en&authorField=author&dateFilterField=publishedDate&orderBy=%2B_score&presentation=false&preview=true&stemmed=true&useAuthorId=false&j.must=EP
[34] For example: Minutes of meeting between European Commission and Limagrain et al, 9 Oct 2025. https://www.gmwatch.org/images/CEO_documents/MeetingMinutes-3.pdf
[35] Minutes of meeting between European Commission and Limagrain et al, 9 Oct 2025. https://www.gmwatch.org/images/CEO_documents/MeetingMinutes-3.pdf
[36] Council of the EU (2025). New genomic techniques: Council and Parliament strike deal to boost the competitiveness and sustainability of our food systems. 4 Dec. https://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2025/12/04/new-genomic-techniques-council-and-parliament-strike-deal-to-boost-the-competitiveness-and-sustainability-of-our-food-systems/
[37] No Patents on Seeds (2026). European Patent Office tries to knock out European patent law. 19 Feb. https://www.no-patents-on-seeds.org/en/patent-law ; Scotten M (2024). âLaying claim to natureâs workâ: plant patents sow fear among small growers. The Guardian, 25 Jan. https://www.theguardian.com/environment/2024/jan/25/plant-patents-large-companies-intellectual-property-small-breeders ; No Patents on Seeds (2025). Patent on maize with native traits upheld. 6 Nov. https://www.no-patents-on-seeds.org/en/outcome
 LÀhde: https://gmwatch.org/en/106-news/latest-news/20653
https://kapitaali.com/biotekniikan-eturyhmat-aikovat-ajaa-viljelijat-ja-jalostajat-patenttien-miinakenttaan/