LAURAN REISSUT

Viimeistä viedään! Eilen illalla saavuin pitkän matkustamisen jälkeen kotiin ja kylläpä unet omassa sängyssä maistui ✨

Sieltä täältä olen kuullut että näitä mun matkakertomuksia on luettu. Ihanaa! Näitä on mukava kirjoittaa ja paremmin muistaa kun päivittäin jotain tänne laittaa. Mut seuraavaan reissuun sit taas 🙏💕

Vielä viimeisten päivien katsaus:

29.1.2020 Hikkaduwa

Viimeinen kokonainen päivä! Sen verran kipeänä olin että päivä meni aikalailla ilmastoinnin alla maatessa. Kylillä kävin kuiten että sain ostettua läheisestä kaupasta Sandagirista teetä ja mausteita kotiin. Illalla mentiin syömään Thambili Café nimiseen paikkaan grilliruokaa. Ruoka oli hyvää mut paras oli niiden itse tekemä Ginger Beer! Kysyin mitä he siihen laittaa ja niinkin yksinkertainen kuin tuore inkivääri, tuore lime ja sooda! Saattoi olla myös sokeria 🤔 mut ihan tosi hyvää ja ihanan kirpsakkaa ja inkivääristä.

Kuva 1. Mun illan drinkit 🍸 eli king coconut thambili ja ginger beer. Kookosta ja inkivääriä, aijaii.

Kuva 2. Papadamit on ihan superhyviä! Nuo tommoset kovat leipäset. Kalaa oli meille grillattu, se oli muistaakseni nimeltään snapper 🐠

30.1.2020 Hikkaduwa

Päivä meni aivan täysin odotellessa. Pakatessa ja päiväunia nukkuessa. Illalla oli viimeinen jooga ja kyllä tulee ikävä tätä ihanaa rutiinia jossa on ohjattu jooga aina aamuisin ja iltaisin.

Kymmeneltä illalla lähdettiin kohti lentokenttää jossa saikin viettää tovin jos toisen odotellessa baggage dropin avautumista. Kenttä oli sekava ja laukkutarkastuksia oli siellä täällä mut oikea vasta lähtöportilla. Lennot meni hyvin ja lähes 24h matkustamisen jälkeen pääsin perille kotiin ❤️

Kuva 1. Viimeinen katsaus meidän villan altaalle 🌞 siellä näkyy kulkukoira mukavasti nukkuvan aurinkotuolissa. Meidän villan ympärillä oli kyllä aita, mut nähtii. Kun se hyppäs sen yli. Siis semmosen melkein 2m aidan yli!

Kuva 2. Näin varaanin!!!!! Tais olla viimeinen kävely villalle, ja vihdoin viimein se tapahtui. Oli se aika hurja, vaikkei ollutkaan isoimmasta päästä tämä yksilö.

Kuva 3. Qatar lensi Iranin yli, ja jos ei olis lentänyt niin enpä nytkään tietäis että siellä on ihan hulluna lunta! Tosi korkeita huippuja näytti olevan ja ihan lumista. Alareunassa näkyy Shirazin kaupunkia.

Kuva 4. Ja joku tämmöinen pinkki järvikin tuli bongattua. Yritin etsiä kartasta mutta en keksinyt mistä tää olis. Kaspianmeren hoodseilta kuitenkin.

Tänään lähdettiin käymään Gallessa aamujoogan ja aamupalan jälkeen. Otettiin ihan paikallisbussi ja sillä hurautettiin matkaan. Saatiin ihan oven edestä hyvä seisomapaikka. Ja ovihan oli toki auki 🙈 loppumatkasta pääsin myös istumaan ja oli aika hassua kun oltiin kolmen rivissä ja jos siitä joku halusi pois niin se vaan hyppäs yli, ei oletettu että reunimmaiset väistää. Galleen päästiin ja olihan se ihan viehättävä paikka. Ja siis Galle Fort nimenomaan, Gallen muu kaupunki taitaa olla ihan perus.

Koko päivä siellä vierähti kulkiessa ja kotimatka oli aika extreme kun hypättiin epähuomiossa johonkin express bussiin joka kaahas niin lujaa että pelotti. Mutkissa tuntui että kohta ollaan kyljellään. Mut päästiin takas 🙏

Alkaa tuntuu jo reissuväsymystä ja illan joogan aikaan mun nenä meni ihan tukkoon. Ei oo onneksi muuten kipeä olo mut on tylsää tämäkin. Nyt kaikki dropit käyttöön ettei tarvii lentää kipeenä 🤒

Kuva 1. Galle Fort ja sen majakka. Majakka oli kyllä aika pieni, mut vissiin silti paikan suurin nähtävyys.

Kuva 2. Meidän vessassa oli tämmöinen kaveri eilen illalla 🕷! Ei meillä ollut ketään joka sen olisi sieltä hoitanut pois, joten pesin hampaat ja laitoin vessan oven kiinni ja tilkitsin kaikki kolot ettei se sieltä vaan tule meidän huoneen puolelle. Ja aamulla se oli poissa. 😁

Kuva 3. ja 4. Menomatkan bussi ja tulomatkan bussi. Molemmissa soi paikallinen musiikki ja ekassa lisäksi musavideot etuosassa olevasta telkkarista.

Kuva 5. Maisemakuvaa, ja taitaa olla lähes aina samasta paikasta elikkäs meidän kattoterassilta. Mun valkoiseen mattoon olen saanut ihanat jalanjäljet jo aikaan ja meidän retriittikoira Bambi kans käy siinä aina vähän käpsyttelemässä niin hänenkin jalanjäljet löytyy.

Aamu alkoi erityispitkällä aamujoogalla, yin & yang. Sit aamupalaa ja altaalle. Peruskaava 🌞 mut sitten kyllästyin ja nappasin tuk tukin ja ihan itse yksinäni lähdin kylille. Kävelin rantaa pitkin pitkän matkaa ja siirryin sitten pääkadun puolelle. Meinasin että tekisin ostoksia, mutta en ostanut yhtään mitään. Oon niin huono shoppailija nykyään, mut se ei toisaalta ole mitenkään hirveän huono juttu 😅 kävin lounaalla ravintolassa syömässä parit rollsit (kasvis ja katkarapu). Sit tuk tuk takas villalle ja valmistautumaan illan joogaan joka oli tällä kertaa muualla kuin villalla.

Mentiin bussilla puolentoista tunnin ajomatkan päähän Unawatunaan, jossa sijaitsee aivan ihanan näköinen Sri Yoga Shala. Siellä meillä oli sound healing-tunti johon kuului ensin vähän kundaliinijoogan harjoitteita, vähän tanssia ja lopulta 45 min gong bath elikkäs ohjaaja soitti kongia 45 min. Aivan ihanaa oli 😍 ja siis ei tosiaan mitään ruokakongia vaan semmonen josta tuli paljon erilaisia ääniä. 😅 nyt on ihan väsy olo ja varmaan uni tulee nopeasti.

Kuva 1. Kuva ommattu Roosalle 🙏 rollseja!

Kuva 2. Viidakon keskellä Gong Bathissa. Niin rentouttavaa. Haluan viettää kuukauden tuolla retriitillä 😍

Olipas rankkaa aloittaa aamu pitkästä aikaa joogalla 🥵 siitä tulee nopeasti hot joogaa kun aurinko alkaa paistaa...

Lähdettiin käymään läheisessä kylässä, jossa on suosittu illanviettopaikka. Ajomatkan piti kestää 2h mut se olikin vain 1h. Kiva nähdä vähän muutakin kuin Hikkaduwan seutua. Ranta Matarassa ainakin näytti ihanalta 😍 eikä ollut niin kovat aallot kuin meillä. The Doctor’s House oli hieno illanviettopaikka ja oli hyvät ruuat ja juomat.

26.1.2020 Hikkaduwa

Tän päivän ohjelmassa oli paikalliset markkinat. No, siellä oli ehkä viisi kojua joten en ehkä sanoisi markkinoiksi 😅 mut ehkä illemmalla sinne olisi tullut lisää myyjiä, siellä siis olisi ollut arts & crafts & jewellery yms paikallisten tekemänä. Nyt jäi näkemättä. Mut kuulemma Gallessa on sitten putiikkeja 🤔 sinne siis joku päivä!

Kirjoitukset alkaa olla aika lyhyitä, kun ei tule vastaan oikein mitään uutta ja elo Sri Lankalla alkaa olla tuttua. Kyllä täällä ihan mielellään viettää pari viikkoa, mut ei auringonottaminen mitään mun ihan ykköspuuhaa ole. Palan niin herkästi että mulla on aina 50 spf käytössä vaikken ikinä ees ole suorassa auringonpaisteessa vaan aina varjossa 😅 mut en halua olla 🦞!

Kuva 1. Mataran rantaa. Paljon oli paikallisia siellä uimassa ja aallot oli paaaljon kesymmät kuin meillä Hikkaduwalla.

Kuva 2. The Doctor’s House. Livemusaa, ruokaa ja juomaa.

Kuva 3. Meillä on täällä retriittikoira Bambi. Bambi saa rentoutua sillä välin kun me huhkitaan 😅

Kuva 4. Oi että mikä romanttinen pyyhejoutsen me saatiin siivoojien toimesta. Kyllä meillä Maaritin kanssa on nyt hyvä 😂 yhteisen peitonkin ne on monesti jättäneet mut ihan niin läheisiksi ei olla vielä tultu.

Kuva 5. Joku roti, eli paikallista pikaruokaa. Mulla oli rotin sisällä tomaattia, juustoa, sipulia ja valkosipulia. Täällä ei muuten valkosipulin kanssa säästellä, parasta!

Laiskottelu jatkuu osan porukasta ollessa edelleen reissussa. Ihanan rauhallista villalla. Suunnitelmissa oli ettei olisi poistunut villalta tänään ollenkaan, mut oli pakko käydä ostamassa vesikanisteri ja sit käytiin porukalla auringonlaskua ihailemassa. Noo, auringonlasku ei ollut niin värikäs tänään kuin olisi voinut olla. Oli niin kovasti pilvistä. Päivä oli kuumin tähänastisista eikä päivällä ollut juuri pilviä taivaalla. Mut oli kaunis valo rannalla joka tapauksessa ✨

Laguuniin en vieläkään uskaltautunut uimaan mut istuin hetken aikaa rannalla katsellen mitä eläimiä sielä näkyy. Kotilot siellä ainakin uiskenteli ja kun oli ihan hiljaa niin miniravut kiipesi koloistaan myös! Ei vieläkään varaaneja näkynyt. Semmoisen haluan ehdottomasti vielä nähdä! Mut ei kiitos pimeellä matkalla toiselle villalle 😬 silläkin reitillä niitä kuulemma on näkynyt.

Vielä odotan tältä reissulta: no tietty että joogaa alkais taas ja pääsis päivittäiseen rytmiin, että näkisi varaanin ja merikilpikonnia, äänimaljameditaatio viidakossa on kuulemma mahdollinen joku päivä! ja haluan käydä läheisessä kylässä Gallessa. Siinäpä se, ja ei haittaa vaikkei kaikkee kerkeis, tää chilli meininki kelpaa myös 👣

Kuvissa auringonlaskua ja aamupalaa 💕

Tänään ja huomenna on vähän poikkeuspäivät, kun meillä ei ole joogaa. Suurin osa porukasta lähti retkelle joka kestää kaksi päivää ja yhden yön, joten meillä on täällä villalla nyt erittäin rauhallista. Jatketaan joogalla sitten kun porukka palaa takaisin. Tänään ruokailut on meille silti normaalisti, ja tässä nyt odottelen illallista joka alkaa kahdeksalta 😊 Sri Lankassa on muuten aikaero +3h 30min verrattuna Suomen aikaan!

Me saadaan alennusta vähän matkan päässä sijaitsevan hotellin hoidoista, ja tälle päivälle oli mulle ja muutamalle muulle varattuna hieronta. Otin 50 min balilaisen kokovartalohieronnan joka oli kyllä aivan ihana. Ei ollut mikään pelkkä hipsutteluhoito vaan oli ihan kovatkin otteet välillä käytössä 😄 euroissa se taisi maksaa about 16 euroa. Joskos sitä ensi viikolla ottaisi uudestaan 😎

Hierontaa odotellessa käytiin uimassa. Ensin meressä ja sitten altaalla. Meressä oli aivan hurjat aallot eikä uskallettu olla kuin aivan rannassa. Uikkarit oli kyllä aivan täynnä hiekkaa sen pyörityksen jälkeen!

Aiottiin käydä katsomassa auringonlaskua, mutta oli sen verran pilvistä että tultiin takaisin villalle ennen sitä. Taivas on ihanan näköinen auringonlaskun aikaan, vaikkei nääkkään kun se laskee horisonttiin. Värit on kuin kotona pohjoisessa kaamoksen aikaan 😍

Kuva 1. Tämmöistä maisemaa on HikkaVillalta Villa Vehallalle, tätä tulee käveltyä ees taas päivittäin.

Kuva 2. Illallinen eiliseltä, ihanaa ruokaa 🥰

Kuva 3. No yksi kuva itsestäkin! Ja vieläpä niin vehkeessä paikassa kuin vessa 🙈 juu ei vissiin parempia taustoja täältä löydä. Mut on täällä niin hikinen koko ajan että ainoo mahdollinen kuvausaika on ilmastoinnissa olemisen jälkeen.

Kuva 4. Läheiseltä junaradalta löytyi koiranpentuja joita osa porukasta kävi rokotuttamassa. Niin suloisia 😍

Kuva 5. Tämmöinen löytyi vessanpöntöstä.

Kuva 6. Auringonlaskun aikaan ❤️

Aamujooga, aamupala ja sit uintia ja rentoutumista altaalla. Lounaalle tuk tukilla vähän matkan päähän ja sit takas altaalle. Ei oikeestaan muuta raportoitavaa 🙏

Kuva 1. Meidän villa altaalta käsin

Kuva 2. Villalla on tällainen iso taideteos sisällä. Ja tietty palmuja. Ja hiekkaa 🤔 tuossa puun alla on pieni allas jossa on myös kaloja.

Kuva 3. Näin se toimii myös suomalainen pistoke paikallisessa pistorasiassa.

Kuva 4. Laguunille päin ✨

Kuva 5. Illan yin jooga oli kattoterassilla josta oli näin kamalat näkymät.

Kuva 6. Illallinen 💕 kaikki oli niiiiin hyvää! Otin lisää.

Kuva 7. Kasuaali lehmä kasuaalisti päiväkävelyllä. Matka meidän HikkaVillasta Villa Vehallaan on noin 300m ja tässä matkalla näkyy usein lehmiä, koiria ja kanoja.

Terveiset Sri Lankasta!

Tänne mä yhtäkkiä lennähdin. Tai äkkiä ja äkkiä, nimittäin matkustin tänne yhteensä puolitoista vuorokautta. Mutta sillä tavalla äkkiä että vielä kaksi viikkoa sitten en tiennyt tänne tulevani!

Matka tosiaan kesti. Kotoa lähdin aamulla 6:45 kohti Ivalon lentokenttää, josta lensin Helsinki-Vantaalle. Vantaalla kävin moikkaamassa enon perhettä ja sit Qatar Airwaysin siivin Dohaan. Ei siinä, lento oli suht lyhyt kun oli vajaa 6h, mut Dohassa piti odotella seuraavaa lentoa semmonen 10h. Meitä jäi vain kaksi retriittiläistö odottelemaan sitä lentoa ja muut meni jo aiemmin. Me oltiin varattu lennot niin myöhään ettei siihen aiempaan enää mahtunut. Dohaan tuli jossain vaiheessa vielä kaksi retriittiläistä lisää ja päästiin sitten lentämään Colomboon. Mutta vielä Colombosta meni 5h päästä tänne meidän villalle! 🤪 olipa vähän väsy olo, kun yhteensä 2h unet oli nukkunut koko yönä.

Täällä mä tosiaan olen joogaretriitillä. Meillä on aamulla ja illalla joogaa ja sit päivä on vapaata. Voi käydä retkillä tai mitä ikinä. Meillä on oma kokki täällä joka valmistaa meille aamupalan ja illallisen. Kelpaa!

Aamupalan jälkeen meille tuli jalkahoitajat villalle ja halukkaat sai manikyyrit tai pedikyyrit. Mä otin pedikyyrin, ja olipa vain aivan kiva istuskella altaalla pedikyyrissä! Heti pedikyyrin jälkeen otettiin tuk-tuk ja lähdettiin rannalle. Oli hurjat aallot mut osa porukasta ui. Sen jälkeen käveltiiin vähän kaupoilla ja käytiin syömässä.

Nyt mä just pulahdin villan uima-altaassa ja meinasin tehdä päivän kirjoitustehtävän. Hetki hengähdystä ennen illan joogaa ja illallista 😊

Kuva 1. Mun joogamatto ei taida olla enää valkoinen tän reissun jälkeen 👣

Kuva 2. Villa Vehalla

Kuva 3. Villa Vehallan takana on tämmöinen pikku laguuni. Siellä voi vaikka uida.

Kuva 4. Hikkaduwan rannalla oli just ihanaa. Pilvinen taivas mut lämmintä 30 astetta. Kun aurinko alkoi paistaa niin tuli turhan kuuma.

1.5.2019 Hampuri

Lentokentällä odottelen baggage dropin avaamista. Kuukausi on mennyt aivan super nopeasti. Ei oo ees sanoja ilmaisemaan kuinka onnellinen ja kiitollinen olen siitä, että sain mahdollisuuden lähteä Hampuriin tekemään harkkaa, ja siitä kuinka hyvin se onnistui. Hampuri on ollut parhaimmillaan, välillä on saanut kulkea t-paidassa ja välillä on saanut nauttia virkistävästä vesisateesta. No, en nyt tiedä virkistävästä, mutta on hyvä ettei tarvii koko ajan viilettää ulkona.

Monta asiaa jäi ensi kertaan: Fishmarktilla ei tullut käytyä, Reeperbahnin yöelämään en kerennyt, jazz-laivakin jäi nyt väliin ja laivojen tervehtimistä olisi ollut kiva käydä katsomassa. Olen päässyt tutustumaan merimieskirkon toimintaan, ja jos vain joskus sellainen tilanne tulee, että talous ja elämä antaa myöten ja vuosi vapaaehtoistyössä on mahdollinen, niin lähden heti. Ihan ominta omaa ei nuo siivous- ja keittiöhommat ole, mutta kyllä niihinkin oppii. Ja toki paljon muutakin merimieskirkkotyö on.

Maailmankuva on laajentunut entisestään ja taas osaa hieman enemmän arvostaa sitä mitä meillä pohjoisessa on ❤️

Ikävä on hyvänmakuista hanavettä ja kalkitonta suihkuvettä (mun tukka on hamppukasa). Odotan joogamatolle pääsyä bolsterin ja tiilien kanssa, aijjjettä on ollut hankala retkipatjalla ja tyynyllä pärjätä. En olekaan sen vuoksi jaksanut joogata hetkeen, joten oon ihan jumissa.

Laukku painaa n. 25 kg, joten toivottavasti virkailija on ymmärtäväinen eikä tarvii maksaa lisämaksuja.

Täältä mä oon jokatapauksessa tulossa!

Kuva 1. Uniformuni kuukauden ajan; maripaita (vaihdoin paitaa ja pesinkin välillä 😁). Ainakaan vielä kuukaudessa en kyllästynyt, joten täytynee ostaa itsellekin moinen.

Kuvia sieltä täältä

Kuva 1-2. Kävin Lüneburgissa tänään! Sieltä nämä kaksi kuvaa, jotka ei todellakaan tee oikeutta sille, kuinka kaunista siellä oikeasti oli. Ihana pieni kaupunki, siellä voisi hyvinkin viettää useamman päivän.

Kuva 3. Torstaina kävin Hamburger Kunsthallessa elikkäs taidemuseossa. Rauhassa siellä sai viilettää, ja olipa paljon nähtävää. Mun lemppari oli tämä kaunokainen Callipyge, ”Venus of the beautiful buttocks”.

Kuva 4-6. Eräs päivä kävin läheisessä Michelin kirkossa päiväjumalanpalveluksessa. Ihan vaan mielenkiinnosta miltä siellä näyttää, ja etenkin kun sitä mainostettiin urkukonserttina 😎 oli jees. Kuudes kuva meidän olkkarin maisemia, juurikin Michelin kirkko siinä tönöttää. Meillä ei oo seinäkelloa, mut tuostahan sen ajan kätevästi tarkistaa.

Kuva 7. Käytiin läheisessä panimoravintolassa kämppisten kanssa, ja siellä sattui olemaan Hampurin olutkuningatar-kilpailut. Aijjai, ehkä ensi vuonna sitten.

26.4.2019 Lübeck

Tänään kävin vihdoin ja viimein siellä Lyypekissä, missä olen aikonut koko reissun ajan käydä. Ja noh, kuten aina kun odotukset on kasaantuneet liikaa, niin ei ollut ihmeellinen paikka. Tai sit se oli se sää, kun ei ollut niin aurinkoista kuin yleensä. Mut jokatapauksessa ei tullut mitään wau-fiilistä Lyypekistä.

Tällä kertaa ostin Schleswig-Holstein-lipun, jolla pääsee Schleswig-Holsteinin alueella ajelemaan junalla mielin määrin, ja lisäksi Hampurissa julkisilla. 29e päivälippu. Reitti oli Hampuri-Lyypekki-Kiel-Hampuri. Toi on kyllä niin hassu suomennos tuo Lyypekki, tekis koko ajan mieli kirjoittaa Lyypek.

Lyypekissä tein omatoimisen kävelykierroksen, kartan löysin netin syövereistä eli Lyypekin matkailusivuilta. Kävin matkan varrella korealaisessa ravintolassa syömässä kimchi bibimbapin, ravintolan nimi oli Onni. Kävin vasta toissapäivänä Hampurissa korealaisessa syömässä bulgogi bibimbapin, mut mä arvelin että tää oli kohtalo, kun nimi oli suomeksi ja rakastan korealaista ruokaa. Eli ihan oli pakko 😎

Eipä sitä muuta ihmeellistä, kauniita kujia oli. Kuuntelin Auta Antti-podcastia koko päivän ajan korvanapeista ja näytin varmaan huvittavalta repeillessäni itsekseni.

Lyypekistä suuntasin Kieliin, mutta sepäs oli kans hankalan takana. Suora juna sinne normaalisti menee, mutta just nyt sattui olemaan loppumatkan raiteet suljettu. 17 km ennen Kieliä piti vaihtaa bussiin, ja bussi tuli aivan täyteen hetkessä. Meitä jäi toisen bussillisen verran rannalle ruikuttamaan, ja siinä saikin värjötellä sen aikaa että bussi kävi sen ekan lastin nakkaamassa Kieliin. Ai että, reilu 40 min siinä ainakin sai odotella. Onneksi Antti viihdytti korvanapeissa.

Kielissä olin niin väsynyt, etten jaksanut tehdä yhtään mitään. Rautatien viereisessä ostoskeskuksessa kävin, mutta en ostanut mitään. Sit otin taas vaan nopeimman junan Hampuriin. 🙈

Kuva 1. Lyypekki, jokin kirkko tai muu rakennus ja kiva kuja. Näitä riitti.

Kuva 2-3. Lyypekissä oli tämmöisiä suloisia sisäpihoja ja kujia! Tommosista pikkuruisista sisäänkäynneistä sinne mentiin.

Kuva 4. Eräästä sisäpihasta löytyi pieni markkinapaikka. Ketään ei ollut lähimailla, kassalipas ja tuotteet vain. Olin jo kaivamassa rahoja repusta, kun mietin että mitähän myrkkyjä siihen marmelaadiin on laitettu. Kaikenlaisia hulluja sitä maailmasta löytyy, ja kun ei ollut mitään yhteystietoja tai muuta, niin jäi marmeladit ostamatta. Okei, siis lapsihan osan teksteistä oli kirjoittanut, mutta silti! Ei voi tietää 😬

22.4.2019 Hampuri-Bremen-Cuxhaven-Hampuri

Aamulla en osannut päättää mihin suuntaan sitä lähtisi. Lyypekki, Kiel, Lüneburg, Stade ja Sylt ovat must-see-listalla, mutta loogisesti valitsin paikan sen ulkopuolelta 👏 Alunperin ajatus oli ottaa paikallislippu, ja mennä niin etelään kuin sillä pääsee. Hannover olisi ollut hyvä vaihtoehto, mutta en sitten halunnut alkaa vaihtaa junaa ym miettimään miten pääsen paikallisjunilla sinne kätevimmin. Kämppis Pirjo ehdotti Cuxhavenia ja siitä mä vähän innostuin ja arvelin tehdä mutkan Bremenin kautta, niin tuleepa sekin nähtyä.

Mutta lopulta se meni niin, että vietin päivän Bremenissä, ja Cuxhaveniin päästyäni nousin junasta, kävelin aseman alkopuolelle, ja katsoin nopeimman junan Hampuriin. 😅 En jaksanut enää seikkailla.

Bremen sen sijaan valloitti mun sydämeni 😍 Se muistutti mua siitä, miksi ihastuin Saksaan. Kaunis kaupunki, joka on täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia. Ihmiset ovat ystävällisiä ja aurinko paistaa aina (juu-u!). Kauniita rakennuksia oli joka nurkan takana, ja aloin kaivata opastettua kierrosta, jotta kuulisin niistä jotain. Ja lopulta kun päädyin matkailuinfoon, niin kuulin että opastettu kierros oli alkanut juuri 15 min aiemmin 🤦‍♀️ jäähän sitten ensi kerralle tekemistä.

Kuva 1. Matkalla rautatieasemalta vanhaan kaupunkiin oli tällainen ihana näkymä sillalta. Sydän aivan pakahtuu, oli niin yllättävä ja kaunis maisema.

Kuva 2. Bremenin soittoniekathan kaikki tietää, eikö? Tietenkin piti käydä patsaan luona, ja tietty silitin aasia turvasta ja jalasta. Siitä saa kai onnea? En tiedä, mut kun muutkin niin minäkin.

Kuva 3. Tämmöisiä maisemia joka puolella, en kestä! Ihana Bremen!

21.4.2019 Hampuri

No nyt on kuvia! Eilen olin töissä, joten siitä ei mitään sen kummempia tarinoita ole kerrottavaksi. Paitsi että ostin eilen viimeinkin tuoksudiffuuserin! Ehdin ennen töitä käydä kaupungilla nopeasti pyörähtämässä ja tekemässä täsmäostokset. Ja täytyy sanoa, että nukuin heti paremmin kun olin höyrytelly eukalyptusta huoneeseen ennen nukkumaanmenoa. Ihan varmasti johtui diffuuserista eikä esim. luonnollisesta paranemisesta!

Tänäänkin olin aamun töissä, mutta minut häädettiin sieltä etuajassa ”ulos kauniiseen ilmaan” joten mähän sitten hyödynsin koko illan. Lähdin kunhan vaan kävelemään satamaa kohti ja päätin mennä käymään Hampurin yhdessä isoimmista nähtävyyksistä, Miniatur Wunderlandissa. Oli aivan jees, onpas nyt nähty. Se oli ihan täynnä ihmisiä 🙄

Sitten lähdin vielä käymään Hamburger Domissa, joka on iso tivoli joka tulee muutaman kerran vuodessa n. kuukaudeksi kaupunkiin. Se oli nyt toiseksi viimeistä päivää auki, joten halusin vielä kerran käydä. Sielä on kiva vaan kävellä ympäriinsä ja katsella (ja syödä). Aiemmin söin sokerikuorrutettuja manteleita, ja Kinder-suklaa päällystettyjä mansikoita. Nyt tällä kertaa kalahampurilaisen, suolakurkun (jep, kokonaisen) ja nutella-päällystettyjä jotain pannukakun palasia. Nam nam! Tarjolla olisi ollut kyllä ihan mitä vaan.

Kävin myös laitteessa! Korkealla! Semmosella näköalamaisema-mikälie-härvelillä yläilmoissa. Oli hurjaa, mut oli kiva nähdä koko alue ylhäältä ja myös ympärille kaupungin valoja. Ah, Hampuri ❤️🇩🇪

Kuva 1. Elbphilharmonie. Olisi hienoa päästä sinne konserttiin, mutta ne on kuukausia ennen jo loppuunmyytyjä.

Kuva 2. Hafencity, vanha satama-alue ja Hampurin uusinta asuinaluetta.

Kuva 3. Peppi Pitkätossun koti miniatyyrissä.

Kuva 4. Norja oli ominut saunan ja nakke-ihmiset. Oli niin kova tungos, että en löytänyt Suomea ollenkaan.

Kuva 5. Greta Thunberg jäälautalla. #viärgreta

Kuva 6. St. Pauli mininä ❤️

Kuva 7. Domissa! Tommoset maisemat oli laitteesta, hui! Mut tossa näkyy, kuinka tää Dom on pitkä lenkki, jonka varrella on hurjasti ruokakojuja ja laitteita. Mailin mittainen, eli olikos se nyt noin 1,6 km.

Kuva 8. Hei vaan, mä täällä 👋 toi iso kirkko vasemmalla on St. Michelin kirkko, joka on ihan lähellä tätä missä mä asun.

Kuva 9. Ei ollut ketään matkassa voittamassa mulle jättinallea. Ite pitää nallensa voittaa! (En voittanut, en kyllä kokeillutkaan)

19.4.2019 Hampuri

Pitkäperjantai oli mullakin vapaapäivä, sopivasti kahden sairaspäivän perään. Mutta vapaapäivää Hampurissa ei todellakaan käytetä sairastamiseen, vaan oli pakko keksiä jotain rauhallista tekemistä ettei päivä mene hukkaan.

Jotenka vietin päiväni puistossa, Planten un Blumenissa eli suomalaisittain Lantussa ja Luumussa. Se on iso puisto joka alkaa ihan tästä St. Paulilta ja jatkuu keskustaan. Kaikemmaailman japanilaiset puutarhat sinne oli kans laitettu ja kukkasia sinne tänne. Ihan hirveän vehreetä ei vielä ollut, mutta kaunista silti!

Tallessa oon edelleen!

Kiirettä on pitänyt, meillä oli pääsiäisbasaari kirkolla viime viikonloppuna. Siinä valmistellessa ja itse basaarin aikaan oli kovasti kiirettä. Täällä myymälässä valikoima laajeni ja tuli muualtakin myyjiä. Mä pääosin auttelin kassoilla, lisäksi hain varastosta täydennystä. Oli tosi mukavaa, aika meni nopeasti kun oli koko ajan tekemistä.

Basaarin jälkeen mulla oli pari vapaapäivää, jotka tietenkin piti käyttää tarkasti hyödyksi. Maanantaina käytiin kämppisten kanssa Blankenesessa, joka olikin ihana kaupunginosa. Tuntui kuin olisi käynyt Italiassa! Sieltä ostettiin tuoreita valkoisia parsoja joita sitten tehtiin illalla. Oli aivan hurjan hyvää!

Tiistaina, eli eilen olin lähdössä Lüneburgissa käymään, mutta jostain syytä juna ei mennyt sinne. Kaikki selitti jotain poliiseista, mutta mulle ei selvinnyt että mikä juttu se oli. Jollain asemalla oli vissiin jonkin poliisioperaatio ja siitä ei päässyt eteenpäin. Harmitti että suunnitelmat meni uusiksi, mutta onneksi Pirjo oli aamulla vinkannut Ratzeburgista, jossa kannattaa käydä. Olin jo ostanut Hampurin sisäisen pitkän matkan lipun, joten kyllähän se oli käytettävä!

Ratzeburg oli pieni suloinen kaupunki kahden järven välissä. Ei mitään erityistä, mutta hyvällä ilmalla oli kiva käydä. Paluumatkan taitoin bussilla, joka meni ihanan näköisen Mülln kaupungin läpi. Sinne joskus!

Tämä päivä on mennyt nukkuessa ja niistäessä, nappasin jonkin pöpön matkaani. Toivottavasti huomenna pääsen jo takas töihin, tuntuu ihan hukkaan heitetyltä ajalta olla ”vapaalla” ilman että tutkii kaupunkia tai lähikaupunkeja. Mut nyt olenkin ollut niin kovasti menossa, etten ihmettele jos tää on viesti kropalta että höllää välillä! 🤒

Kuva 1. Pääsiäisbasaarista ei tämän kummempia kuvia ole. 😅 Lisäksi nappasin kuvan aina kun huomasin jonkin tuotteen olevan loppu, että osaa tuua varastosta lisää.

Kuva 2-4. Blankenese ❤️ trappenviertel eli porraskaupunginosa.

Kuva 5-6. Parsabileet!

7.-9.4.2019 Berliini

No mä lähdin sitten Berliiniin! Bussiliput tänne maksoi 22e eestaas, joten mikäpä ettei. Hostelli oli hankala löytää viime hetkellä, mutta kun luovuin ajatuksesta että matkaan on päästävä heti lauantaina, niin su-ti ajalle oli paljon helpompi löytää majapaikka.

Lähdön kanssa vaan kävi sillä tavalla, että lähes myöhästyin! Minä!! Olin kyllä laittanut herätyksen ajallaan, mutta se oli asetettu soimaan vain arkipäivinä! Joten sunnuntaina se antoi mun nukkua niin pitkään, että heräsin klo 7:02, varmaan johonkin etiäiseen. Lähtö asunnolta piti olla klo 7:10 joten ihan hurjasti ei aikaa jäänyt. 😬😬 nopee kamat kasaan ja juoksujalkaa s-bahnille. Vähän ärsytysfiilis jäi siihen asti kunnes viimein pääsin hostellille.

Berliini ei näiden muutaman päivän aikana sen kummemmin ole hurmannut. Aivan kiva kaupunki, mut täällä on niin hurjasti kaikkea tekemistä eikä kuitenkaan mitään ihan must-juttuja. Fiilikseltä tulee Bryssel mieleen eikä täällä mitenkään erityisen kaunistakaan ole 🤔 mut onpas nyt nähty!

Lämpöä on riittänyt, +20C sunnuntaina, ja maanantaina ehkä asteen-pari vähemmän. Tänään tiistaina taas olen pukeutunut kaikkiin vaatteisiin, tuntuu niin kylmältä 😬 (+11C)

No nyt on harkka alkanut täällä Pohjois-Saksan suomalaisella merimieskirkolla!

Täältä löytyy pieni Suomi-kauppa sekä kahvila, joissa mä touhuan. Lisäksi täällä on ihan kauheasti tapahtumia ja kerhoja ja tällä hetkellä myös ennakkoäänestys tapahtuu merimieskirkon tiloissa. Kiirettä riittää! Saunat lämpiää lähes joka päivä, ja olen yllättynyt kuinka paljon saunojia käy. Haha, ja nyt olen täällä kirkolla työskennellessäni myynyt ensimmäiset alkoholituotteeni 😂 alkopassi mulla on ollut jo pari vuotta, mutta en ole koskaan myynyt alkoholia ennen tätä.

Lauantaina mulla alkais mun ainoat kolmen päivän vapaani. En löytänyt kovin kivaa majoitusta Berliinistä, ja aloin miettiä että meenkö sinne ollenkaan. Jos menenkin vaikka Lyypekkiin? Otan vastaan suosituksia 🇩🇪

Kuva 1. Merimieskirkon pitkäaikaisin työntekijä on Tseki. Tseki on 38-vuotias (vai ollut jo 38-vuotta täällä, en ole varma) papukaija joka sanoo ”terve”, ”joo”, ”raps raps” (ilmeisesti sitten pitäisi rapsuttaa) ja ”hyvää yötä”. Tseki tykkää hengailla ylösalaisin ja jutella 🦜🦜🦜

Kuva 2. Ristiin rastiin kävellessä päädyin tämmöiseen rakennukseen, ei ollut kovin iso ulkopuolelta mutta sisälle tullessa yllätyin. Aivan hirveän näköiset nuo portaat! Hyi hitto, en ikinä vois kävellä niitä pitkin. Myöhemmin googlasin, niin ilmeisesti siitä pääsis Elben vanhaan tunneliin josta pääsee Elben (joki) toiselle puolelle.