#saksa

Saksan liittopäivät eli parlamentti on keskiviikkona hyväksynyt päätöslauselmaesityksen maahanmuuton merkittävästä kiristämisestä.

Päätöslauselman tarkoituksena on ilmaista parlamentin kanta tiettyyn asiaan.

Keskiviikon esitys hyväksyttiin konservatiivisen CDU-puolueen sekä osin äärioikeistolaisen AfD-puolueen äänin.

Kyseessä on niin sanottu palomuurin murtuminen Saksassa. Maan politiikassa palomuuri tarkoittaa periaatetta, jonka mukaan muut puolueet eivät tee yhteistyötä osin äärioikeistolaisen ja osin rasistisen AfD-puolueen kanssa.

Merz: Pysyviä kontrollitoimia rajalle

Saksassa käydään ennenaikaiset liittopäivävaalit 23. helmikuuta.

Kannatuskyselyjä johtavan kristillisdemokraattien eli CDU:n johtaja Friedrich Merz on luvannut kovia tiukennuksia maahanmuuttopolitiikkaan, jos hän nousee liittokansleriksi.

Hän on muun muassa vaatinut pysyviä kontrollitoimia rajalle, laittoman maahantulon pysäyttämistä kokonaan sekä kansallisten lakien käyttämistä toimeenpanossa, koska hänen mukaansa EU-lait eivät toimi.

Keskiviikkona hyväksytyssä päätöslauselmassa suositetaan pakolaisten vastaanottamisen lopettamista Saksan rajoilla käytännössä kokonaan, sekä ympärivuorokautista poliisivartiointia maan kaikille rajapisteille.

Hallituspuolueista sosiaalidemokraatit ja Vihreät vastustivat esitystä keskiviikon äänestyksessä.

Scholz kritisoi kovin sanoin

Ennen keskiviikon äänestystä Merz lupasi poikkeuksellisesti viedä esityksen maahanmuuton kiristämisestä liittopäivien käsittelyyn riippumatta siitä, mistä niille tulee tukea.

Saksassa on tulkittu, että Merz hyväksyy näin ollen AfD:n tuen, mikä puolestaan on tulkittu palomuurin murtumiseksi.

-

Scholz kutsui CDU:n toimintaa ”vakavaksi ja anteeksiantamattomaksi virheeksi”.

Merzin mukaan CDU ei tee yhteistyötä tai neuvottele esityksistä AfD:n kanssa, eikä CDU muodosta AfD:n kanssa hallitusta. AfD:n johtaja Alice Weidel taas tulkitsee palomuurin murtuneen.

Lue Iltalehden koko juttu kuvineen

Virolaismies Erich Anton, 96, oli vain 17-vuotias, kun hän ryhtyi Suomen-pojaksi eli liittyi Suomen armeijaan vuoden 1944 keväällä. 18 vuotta hän täytti myöhemmin samana vuonna ollessaan rintamalla Viipurin tuntumassa Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana.

Suomalaisia sotilaita Anton sanoo pitäneensä rohkeina ja sisukkaina. Hänen mukaansa he kaikki ymmärsivät, että nyt taistellaan Suomen olemassaolon puolesta.

Keväällä 1944 Viro oli vielä tiukasti natsi-Saksan hallussa. Jo edellisvuonna Saksa oli alkanut pakkovärvätä armeijaansa virolaisia miehiä ja 1944 käskyn liittyä armeijaan sai myös Anton. Anton oli kuitenkin heti varma, ettei hän halua sotia saksalaisten puolella. Niinpä Anton päätti liittyä Suomen armeijaan.

Ennen Antonia Suomeen oli paennut paljon muitakin nuoria virolaismiehiä jo talvisodasta alkaen, joten heidän vastaanottamisensa ja värväämisensä Suomen armeijaan oli ehditty organisoida. Jollakseen oli perustettu virolaisille vastaanottokeskus ja Antonin mukaan paikalla oli myös virolainen järjestelijä, joka auttoi virolaisia ymmärtämään suomen kieltä ja vastaamaan suomalaisvirkailijoiden kysymyksiin.

Antonin mukaan suomalaiset yrittivät selvittää, oliko virolaisnuorukaisten joukossa tuomiotaan pakenevia rikollisia tai muita ”bandiitteja”. Siitäkin suomalaiset olivat kiinnostuneita, oliko virolainen mahdollisesti ollut Saksan armeijassa.

Antonin mukaan suomalaiset suhtautuivat saksalaisiin osin epäilevästi, vaikka he vielä olivatkin aseveljiä ja taistelevat samalla puolen rintamaa. Anton sanoo ymmärtäneensä, että Suomi oli valinnut Saksan liittolaisekseen pakkoraossa.

−Meille virolaismiehille annettiin Suomessa kaksi vaihtoehtoa: liittyä Suomen armeijaan tai mennä Suomessa metsätöihin.

Kolmen kuukauden koulutuksen jälkeen 17-vuotias Erich Anton siirtyi rintamalle Viipurinlahdelle rykmenttinsä Jalkaväkirykmentti 200:n eli JR200:n mukana. Rykmentti koostui virolaisista ja sen vahvuus oli noin 1850 miestä, pataljoonia oli kaksi. Antonin mukaan virolaisvapaaehtoiset joutuivat rintamalla taisteluihin käytännöllisesti katsoen heti.

JR200:n jäsenten annettiin valita, palaavatko he Viroon ja liittyvät siellä Saksan armeijaan vai jäävätkö he Suomeen ja mahdollisesti jatkavat matkaansa Ruotsiin. Valtaosa virolaisista palasi Viroon taistelemaan idästä vyöryvää Puna-armeijaa vastaan, ja 18-vuotias Erich Anton heidän mukanaan.

Suomessa sotineita virolaisia oli alettu kutsua Suomen-pojiksi ja syyskesällä 1944 moni Virossa odotti heiltä suorastaan ihmeitä Puna-armeijan hyökätessä kohti Tallinnaa. Antonin mukaan Suomen-pojat itse kuitenkin ymmärsivät, ettei ainakaan Saksan armeijasta ole enää mihinkään ihmeisiin.

Anton kumppaneineen siirrettiin rintamalle Itä-Viroon Narvan tienoille, kunhan heidät ensin oli aseistettu ja heille oli annettu saksalaiset sotilastakit ja kypärät. Suomalaiset saappaansa ja sotilashousunsa he saivat pitää.

−Saksalaiset upseerit suhtautuivat meihin täysin eri tavalla kuin suomalaiset upseerit. Suomalaiset kunnioittivat meitä ja loivat me-henkeä, mutta saksalaiset huusivat meille päin naamaa. Ei sillä tavalla motivoida sotilaita ja voiteta taisteluita.

Antonin palvelu Saksan armeijassa jäi lyhyeksi, sillä jo saman vuoden loppuun mennessä saksalaiset olivat vetäytyneet koko Virosta. Antonin sota ei tähän kuitenkaan vielä loppunut, sillä seuraavaksi hänet pakkovärvättiin Puna-armeijaan.

Lopulta toinen maailmansota päättyi kokonaan, mutta siihen eivät Erich Antonin koettelemukset vielä loppuneet. Neuvostoliitto oli valloittanut Viron ja eräs päivä Puna-armeijan sotilaat tulivat ja piirittivät talon. Anton lähetettiin Siperiaan työleirille Kemerovon oblastiin.

Ukrainassa nyt riehuvaa sotaa Anton sanoo seuraavansa surullisena ja Venäjästä ja venäläisistä hänellä ei ole mitään hyvää sanottavaa.

German speakers in Finland:

Many German learners have been sending this same question: “What’s the difference between ‘um ... zu’ and ‘damit’?”. So, here is the thing.

Those words are connective and unite two sentences. Those connectives express a GOAL - “what for?”

UM ... ZU is used when the subjects of both sentences are the same. In the sentence with UM ... ZU the subject cannot be written - since it is the same, it should not be repeated.

DAMIT is used when the subjects of the sentences are different.

IMPORTANT INFORMATION: Although all grammars treat UM ... ZU as if it was just one thing, however recent analyzes have already proved that the connective is actually only UM. The ZU appears because this connective “one” always follows verbs in the infinitive with ZU.

Examples:

Maria trägt eine Sonnenbrille, um ihre Augen vor der Sonne zu schützen. - Maria wears sunglasses to protect her eyes from the sun.

Maria trägt eine Sonnenbrille, damit ihr Nachbar sie nicht erkennt -  Maria wears sunglasses so that her neighbor won't recognize her. 

It would not be wrong repeat the subject in sentences with DAMIT: