Digitalisaation tuomat muutokset

Omassa lapsuudessa vietin joitakin kesiä maatilalla ja muistan, kuinka kaikki maatilan työt tehtiin käsin ja toki traktori oli apuna. Mitään automatiikkaa ei ollut apuna. Maatilan isännän päivät olivat pitkiä ja raskaita. Lehmät lypsettiin käsin, heinät vietiin talikolla ja siivous suoritettiin myös ihmisen toimesta. Loppu kesästä pelloilla tehtiin heinätöitä talkooporukalla. Digitalisaatio, automatiikka ja robotiikka ovat onneksi tulleet maatilan pitäjien avuksi tämän vuosituhannen puolella.

Miten digitalisaatio, automatiikka ja robotiikka auttavat nykypäivän maatilan pitäjää?

Monella maatilalla on nykyään jopa 200 lehmää, näiden hoitaminen ilman automatiikkaa olisi liian raskasta. Apuna varsinkin isoilla tiloilla on automaattisesti toimiva lypsyrobotti, lannanpoistolaite, eläinten ruokintajärjestelmä, rehunsiirtäjä, ilmanvaihtotekniikkaa ja valonsäätöjärjestelmä. Pientilallisille tällaisen tekniikan hankkiminen on kallista. Automatiikka vapauttaa isännän raskaista töistä ja hän voi keskittyä tehtäviin, joihin tarvitaan ihmistä. Näitä ovat asioiden muun muassa organisointiin ja automatiikasta tulevien tietojen analysointiin olevat tehtävät. Navetassa lehmillä on kaulapannassa ja korvassa tunnisteet. Lehmät itse kävelevät lypsyautomaattiin ja automaatti tunnistaa kyseisen lehmän. Lypsyautomaattiin on syötetty tieto siitä, kuinka monta kertaa päivässä kyseinen lehmä saa käydä lypsyautomaatilla. Jos joku lehmä käy liian monta kertaa, lypsyä ei tehdä. Lypsyn aikana lehmät saavat väkirehua ja tämän takia ne saattavat haluta tulla liian usein. Laitteessa on pieni laboratorio eli se analysoi maidon määrää ja laatua. Huono laatuinen johdetaan eri paikkaan. Poikkeamasta isäntä saa tiedon raportille ja voi tarvittaessa kutsua lääkärin paikalle. Lehmistä kerätään myös tietoa painosta, aktiivisuudesta sekä märehtimisestä. Heinän tekokin on nykyään koneilla tehtävää, niistä muodostuu paalit, joissa on digitunniste. Digipaaleista saa tietoa rehun kuiva-ainepitoisuudesta, sulavuudesta, kosteudesta sekä tiedon, mistä rehu on korjattu.

Digitalisaatioon liittyy paljon omaa sanastoa. Alla olevan sanaston avulla on tarkoitus avata eri käsitteitä lukijalle. Osa sanoista voi olla tuttuja, mutta joukosta löytyy varmasti myös uusia sanoja.

Tabletti on kannettavan tietokoneen ja älypuhelimen välimuoto, joka käyttää mobiilikäyttöjärjestelmää.

Seinä on käyttäjän oma näkymä Facebookissa.

Hiiri on näyttölaitteeseen kytketty pieni osoitinlaite, jolla tietokonetta voi ohjata.

Risuaitaa käytetään mm Twitterissä avainsanan yhteydessä, jolloin se toimii linkkinä saman aihealueen julkaisuihin.

Ikoni on pieni kuvasymboli, jota napsauttamalla saa käynnistettyä tietyn toiminnon.

Skrollausta on, kun vierittää ruudulla näkyvää kuvaa tai tekstiä alas ja ylös.

Striimauksella on kaksi merkitystä: Puhelimen tai tabletin median toistamista toisella ruudulla, kuten televisiossa. Laitteen käyttäjä kuvaa ja äänittää itseään muille netin käyttäjille.

Eväste on pieni tekstitiedosto, joka tallentaa selaustietoja, kun käytät nettiä.

Murupolku eli linkkipolku, joka näyttää jonkun sivun sijainnin verkkosivuston hierarkiassa.

Surffaus tarkoittaa internetissä eri sivuilta toiselle siirtymistä.

Screenshot tarkoittaa sitä, kun otat jostain kuvakaappauksen.

Trolli on sellainen, joka haluaa omilla kommenteillaan häiritä toista.

Vlogi on videoblogi, joka julkaistaan esimerkiksi Youtubessa.

Periscope on suoratoistopalvelu, jossa käyttäjä voi lähettää reaaliaikaista videokuvaa älypuhelimellaan.

Naapurimaamme Viro on kehittynyt valtavaa vauhtia. Viro itsenäistyi vuonna 1991, jonka jälkeen hakeutui Natoon ja sittemmin myös Euroopan unionin ja euroalueenkin jäseneksi. Viro aloitti melkein kaiken tyhjästä ja on nykypäivänä yksi digitaalisesti kehittyneimmistä maista. Viro on mennyt joissakin asioissa Suomenkin edelle. Puuttuuko Suomessa rohkeutta toteuttaa isoja digitaalisia muutoksia? Vai onko tietyissä asioissa viisasta odottaa toisen maan saamia kokemuksia?

Digitaalisuus Virossa tänä päivänä

Ulkomaalainen voi hakea Viroon e-kansalaisuuden, jolla voi allekirjoittaa sähköisiä dokumentteja ja asioida verkkopankissa. E-kansalaisuus ei kuitenkaan anna muita etuuksia eli sillä ei voi siirtää verotusta eikä asuinpaikkaa Viroon eikä myöskään äänestää siellä. Molemmissa maissa veroilmoituksen voi tehdä sähköisesti, mutta Virossa melkein kaikki kansalaiset (95%) myös hoitavat sen verkossa. Suomessa luku on vielä pienempi, ehkä meillä kestää kauemmin siirtyä vanhoista tavoista sähköiseen asiointiin. Molemmissa maissa saa sähköisen henkilökortin, mutta siinäkin Virolla on asiat paremmin. Virossa ID-kortinlukijan päivitys tarjotaan heti, kun älypuhelinvalmistajat päivittävät laitteitaan. Suomessa päivityksiin saattaa mennä reilusti yli puoli vuotta ja ongelmaksi tämä tulee tietokoneen/puhelimen järjestelmäpäivitysten yhteydessä, kun kortin käyttöön liittyvä ohjelmisto ei enää toimikaan. Molemmissa maissa on myös terveystiedot sähköisesti kansalaisen nähtävissä, mutta Viron lainsäädäntö pakottaa viemään tuohon tietopankkiin kaikki tiedot mm.  röntgenkuvat. Suomessa jää osa tiedoista viemättä. Virossa kansalainen myös näkee, että kuka on käynyt katsomassa hänen terveystietojaan. Virossa voi äänestää sähköisesti, tätä mahdollisuutta ei ole vielä Suomessa. Virossa vanhemmat voivat seurata lasten koulun käyntiä yhdestä keskitetystä valtion ylläpitämästä järjestelmästä, kun Suomessa kunnat tilaavat ulkopuoliselta tämän palvelun. Virossa melkein kaikki autoilijat käyttävät MobileParkingia tyhjän parkkipaikan löytämiseen ja parkkimaksun maksamiseen.

Suomi perässä?

Digitalisoituminen on tuonut älykkäitä ja ohjattavia ratkaisuja talotekniikkaan ja kodinkoneisiin, joita voidaan ohjata esimerkiksi älypuhelimen applikaatiolla. Mitä kaikkea voimme digitalisoida kotona ja kuinka ne hyödyttävät meitä? Pitääkö omata hyvät ICT-taidot, jotta osaa käyttää kaikkia näitä ominaisuuksia? Kuinka tulee huomioida tietoturva?

Mitä kaikkea voimme digitalisoida kotona ja kuinka ne hyödyttävät meitä?

Juha Ravolaisen blogin mukaan älykoti voi tuoda kustannussäästöä ja mukavuutta asumiseen. Lämmitystä ja viilennystä voi säätää etänä ja näin saada kustannussäästöjä. Kotiinkin on mukava mennä esimerkiksi reissun jälkeen, kun voi etänä säätää lämmityksen takaisin lämpimämmäksi. Valaistusta voidaan säätää sopivaksi tunnelman mukaan appin kautta.  Voit soittaa musiikkia ja jakaa sitä monihuonejärjestelmien kautta. Älypistorasioilla voidaan ohjata laitteiden käyttöä esim. rajoittaa lasten peliaikaa tai säätää muistisairaiden laitteiden käyttöä. Voidaan asentaa liiketunnistimia, ovi- ja ikkunasensoreita, palo- ja häkävaroittimia sekä valvontakameroita. Applikaation kautta voidaan myös tarkistaa, että tuliko valot sammutettua ja ovet suljettua. Kodinkoneisiin saa myös erilaisia toimintoja kuten kahvikoneen voi opettaa tuottamaan äänikomennolla juuri oikean vahvuisen cappuccinon.  Myös uuniin saa äänikomennoilla toimintoja, sen saa päälle oikeaan asteeseen, siltä voi kysyä milloin ruoka on valmis eli koneiden kanssa voi käydä keskustelua. Tiskikoneen ja vaatepesukoneen saa päälle äänikomennolla. Pölyimuri, joka siivoaa itsekseen lattiat ja menee sen jälkeen takaisin lataukseen, on hieno keksintö. Samalla idealla toimiva ruohonleikkurikin löytyy.

Pitääkö omata hyvät ICT-taidot, jotta osaa käyttää kaikkia näitä ominaisuuksia?

Juha Ravolainen kertoo blogissaan, että laitteiden käyttäminen on helpottunut huomattavasti. Kannattaa siis rohkeasti kokeilla!

Kuinka tulee huomioida tietoturva?

Digitaalisuudesta ja robotiikasta on paljon apua terveydenhuollossa. Apua tarvitaankin, kun Suomessa väestörakenne vanhenee. Lapsia syntyy nykyään vähemmän ja toisaalta hyvän ravinnon sekä oman terveyden edistämisen tietämyksen johdosta ihmiset elävät pidempään. MTV:n uutisessa kerrotaan The Lancet tiedelehden tutkimuksesta, jonka mukaan koko maailman keskiarvo eliniän kasvulle oli 4,4 vuotta vuoteen 2040 mennessä. Saman uutisen mukaan keskimääräisen eliniän odotetaan olevan Suomessa vuonna 2040 olevan 82,5–85 vuotta. Tilastokeskuksen mukaan työikäisten (15–64-vuotiaiden) osuus väestöstä pienenee nykyisestä 62 prosentista 60 prosenttiin vuoteen 2030 ja 58 prosenttiin vuoteen 2050 mennessä.

Robotit avuksi

Robotit ovat jo jonkin aikaa olleet sairaaloissa apuna mm leikkauksissa. Vuonna 2016 Seinäjoen sairaala investoi robotteihin ottamalla heidät käyttöön logistisiin tehtäviin. Robotit toimittavat väsymättä tarvikkeita keskusvaraston ja osastojen välillä. Kun henkilökuntaa näistä tehtävistä on jäänyt eläkkeelle, ovat robotit korvanneet tämän työpanoksen. Sairaalan investoinnin ajatuksena on saada sekä menojen leikkaamista, että apua tulevaisuuden suurempaan tarpeeseen laajentamisen myötä.  YLEn uutisen mukaan robottien kanssa on ollut jonkin verran ongelmia, mutta ne ovat lähinnä liittyneet ihmisen tekemiin virheisiin. Esimerkiksi toimitettavia tavaroita ei ole asteltu varastolla oikein päin robottia varten.

Digitaalisuus apuna verensokerin mittauksessa

Verensokerin mittaamiseen on tullut uusia apuvälineitä. Diabetes.fi –sivuston mukaan uusinta sensorit, jotka ovat yhteydessä pilvipalveluihin ja joista hoitotiimi voi nähdä reaaliaikaisesti kudossokerien käyttäytymisen. Sensori auttaa diabeetikoita ja hoitohenkilökuntaa näkemään, miten verensokeri käyttäytyy eri tilanteissa ja antaa paljon laajemman kuvan omasta hoitotasapainosta, kuin yksittäinen HbA1c ja sormenpäämittaukset.

Digitaalisuus on kehittynyt valtavasti vuoden 1995 jälkeen. Lapset, nuoret ja keski-ikäiset ovat pysyneet muutoksessa hyvin mukana, mutta palveluiden siirtyminen verkkoon on liian haastavaa monelle ikäihmiselle. Onko palveluiden saavutettavuudesta huolehdittu ottaen huomioon kaikki ikäryhmät? Mitä muita asioita on kehitetty, jotka palvelevat hyvin ikäihmisiä?

Palveluiden saavutettavuus

Maaseudun tulevaisuus –lehdessä olevan artikkelin mukaan, Vallin Ikäteknologiakeskus oli tehnyt selvityksen, jonka liki 900:sta vastaajasta neljännes ei ole koskaan tunnistautunut sähköisesti. Monella ikäihmisellä ei ole tietokonetta eikä älypuhelinta. Vaikka heille tällaiset laitteet ostettaisiin, voisi laitteiden käyttämisen opettelu olla vaikeaa. Joillakin paikkakunnilla järjestetään opetusta ikäihmisille, mutta ei kaikkialla. Teknisen laitteiden opettelu saattaa myös tuntua pelottavalta. Vielä tänäkin päivänä löytyy henkilöitä, jotka haluat maksaa laskut pankissa ja nostaa sieltä käteistä rahaa, jota käyttää kaupassa. Käteisen rahan nostaminen pankista on hankalaa, tällaista palvelua ei ole saatavilla kaikissa pankkien pisteissä. Voit joutua matkustamaan pidemmälle, jotta käteistä saa nostettua. Automaatteja on monessa paikassa, mutta näitä ei myöskään moni ikäihminen halua opetella käyttämään. Jos laskut maksaa pankissa, veloittaa monet pankit tästä palvelusta suuren palvelumaksun. Kun digitaalisuus etenee, pitäisi aina ottaa huomioon saavutettavuus eri ikäryhmien suhteen.

Digitaalisuuden hyödyt ikäihmisille

Deittipalvelut tarjoavat hyvän mahdollisuuden aloittaa kumppaniin tutustuminen verkossa. Ennen kumppaneihin tutustuttiin kasvokkain työpaikalla, tanssipaikoilla tai ystävien välityksellä. YLEn sivuilla olevan uutisen mukaan, alle vuosi sitten solmituista parisuhteista reilusti yli puolet, 59 prosenttia, alkoi internetissä. Mitä hyviä ja huonoja puolia tästä ilmiöstä on?

Nettideittailun hyviä puolia

Monelle voi olla helpompaa tutustua toiseen ihmiseen netin kautta. Voi olla iso kynnys mennä juttelemaan kasvotusten kiinnostuksen kohteen kanssa. Verkossa voi kohdata myös helpommin sellaisen kumppanin, joka asuu eri paikkakunnalla ja muutenkin sellaisen, joka ei muutoin liiku samoissa paikoissa. Valikoima on siis laajempi:) Suurin osa on julkaissut kuvan ja kuvauksen itsestään. Näihin voi ennakkoon tutustua ja jos kiinnostaa, niin omasta kiinnostuksesta voi ilmoittaa toiselle ja jäädä odottamaan takaisin reagointia. Samanaikaisesti voi keskustella useampien kanssa ja katsoa, miten keskusteluyhteys etenee. Keskusteluiden jälkeen on sitten helpompi ja mukavampi sopia ensimmäisestä tapaamisesta, kun tietää henkilöstä jo jotain. Toki ensimmäinen live-tapaaminen vasta kertoo, että onko oikeaa kemiaa olemassa. Digitaalinen alusta kuitenkin luo hienon mahdollisuuden tutustua ihmiseen ennakkoon. Tämä myös saattaa nopeuttaa deittailuprosessia.

Nettideittailun huonoja puolia

Joukosta löytyy aina myös huijareita, jotka pitää osata blokata pois. Huijareihin kuuluu esimerkiksi ”rikkaita” ulkomaalaisia, jotka jossain vaiheessa haluavat tulla tapaamaan sinua, mutta eivät juuri nyt saa tililtään rahaa matkaa varten ja pyytävät sitä sinulta.  Osa deittipalvelun käyttäjistä valitettavasti lankeaa tähän rakkauden toivossa.

Mitä pitää huomioida

Kannattaa aina miettiä, onko henkilön kertoma tausta totuudenmukainen. Ennen ensi tapaamista voi kysyä oikeaa nimeä ja yrittää etsiä henkilöstä tietoa esim. Facebook-sivun ja katsoa täsmääkö kuva ja tarina. Liian paljoa ei kannata itsestään kertoa, työpaikkatiedon voi hyvin jättää sanomatta. Deittipalvelussa on toiminto, jolla voi estää tietyn henkilön näkemästä profiiliasi. Tätä kannattaa käyttää häiritsevien henkilöiden kohdalla.

Sähköinen kouluympäristö on ollut jo pidemmän aikaa käytössä eri kouluasteilla. Opetuksen tukena ovat sähköinen älytaulu luokissa, tietokoneet, tabletit ja kännykät. Laitteiden ja ohjelmistojen opettelu on tulevaisuuden taitoja kehittäviä, näitä taitoja tarvitaan henkilökohtaisessa elämässä eri palvelujen sähköistyttyä ja eritoten työelämässä. Mitä muita hyviä puolia digitalisoinnilla on? Mitä huonoja puolia? Mitä uutta on tulossa?

Sähköiset tentit, yo-kirjoitukset ja ammattikorkeakoulujen valintakokeet

Matleenan blogin mukaan sähköinen arviointi on lisääntynyt paljon yo-kirjoitusten sähköistäminen innoittamana. Ensimmäiset yo-aineet siirrettiin sähköiseksi syksyllä 2016, sen jälkeen aineita on siirretty asteittain siten, että keväällä 2019 jo kaikki oli sähköisessä muodossa. Monivalintatehtävistä tulokset saa nopeasti ja kirjoitustehtävissä käsialasta saa paremmin selvää. Nuoret ovat tottuneet kirjoittamaan näppäimistöillä, joten kirjoittaminen on nopeampaa. Myös tekstien muokkaaminen kokeissa on helpompaa kuin paperisessa versiossa. Abien haastattelusta käy ilmi, että kuitenkin ajatusten hahmottaminen paperille on helpompaa ja että matemaattiset tehtävät olisi helpompi pohtia paperille. Syksyllä 2019 tulee käyttöön digitaalinen AMK-valintakoe. Se on ammattikorkeakoulujen yhteinen valintakoe, joka korvaa aiemmin käytössä olleet alakohtaiset kokeet. Vaikka hakija hakee eri aloille, tekee hän kokeen yhdellä kerralla. Tehtävien osioiden määrä riippuu siitä, mihin eri aloille hakija hakee. Kun hakija saa tehdä yhdellä kerralla kokeen, säästää tämä paljon hakijan omaa aikaa. Aikaisemmin hänen olisi eri aloille hakiessaan pitänyt tehdä useampi koe.

Sähköiset oppimisalustat

Kaikilla kouluasteilla on käytössä sähköiset oppimisympäristöt, josta haetaan materiaalia ja jonne palautetaan tehtäviä. Esimerkiksi korkeakouluissa kursseja järjestetään kokonaan virtuaalisesti näiden alustojen kautta. Tämä helpottaa paljon varsinkin aikuisopiskelijoita, jotka voivat työn ohella opiskella kotoa käsin. Kaikille ei kuitenkaan sovi kokonaan virtuaalisesti suoritettavat kurssit vaan he kaipaavat lähiopetusta.

Onko omat laitteet yhtä hyvät kuin kaverilla?

On varmasti vaikea arvioida, että kuinka paljon digitaalisuus on vaikuttanut ja tulee vaikuttamaan ekologisempaan elämäntapaan ja toisaalta yhteiskuntaan esimerkiksi työpaikkojen suhteen. Vaikutus kuitenkin on jo nyt suuri, jos verrataan viiden vuoden takaiseen elämään.

Vaikutus Postin toimintaan

Paperipostin määrä on laskenut huomattavasti. Kirjeitä ja sanomalehtiä ei enää lähetetä siinä määrin kuin ennen. Jo hyvin kauan on tavallisten kirjeiden sijaan alettu käyttämään nopeaa viestimistä, kuten tekstiviestit, WhatsApp-viestit ja Messeger-viestit. Lisäksi esimerkiksi Facebookin kautta on pystynyt näkemään tuttavien kuulumiset. Näiden lisäksi viranomaisviestintä ja -asiointi ovat siirtyneet sähköiseen maailmaan. Esimerkiksi aikaisemmin ammattikorkeakoulut lähettivät valintakoekutsut ja valintapäätökset kirjeitse kotiin. Nykyään yhteishakulomakkeella kysytään hakijalta, että suostuuko hakija sähköiseen asiointiin ja melkein 100 prosenttisesti hakijat suostuvat. Nykypäivänä hakijat saavat tiedon opiskelijavalinnoista sähköpostiin ja he voivat tarkistaa sen Oma Opintopolku-palvelusta. Kevään 2019 korkeakoulujen yhteishaussa oli noin 150 000 hakijaa, joten aika monta kirjettä jäi postittamatta sähköisen asioinnin johdosta. Myös lehdet ovat nykyään digitaalisessa muodossa, eikä niitä tilata siinä määrin paperisena postilaatikkoon kuin ennen. Toki edelleen löytyy ihmisiä, jotka nauttivat paperisen lehden lukemisestaJ  Postin internet-sivuilla kerrotaan, että pakettien osuus on noussut. Ihmiset tilaavat tuotteita nettikaupoista ja näitä tuotteita mm Posti toimittaa asiakkaille. Posti valitettavasti ilmoittaa samalla sivulla palkanalennuksista. Digitaalisuus säästää puun käyttöä paperiin ja kirjekuoriin, ekologisuutta tuo myös kirjeiden kuljettamisen vähentyminen. Mutta sillä on vaikutus myös perinteisiin työtehtäviin.

Digitaalisuuden vaikutus työpaikkojen kokousmatkoihin

Matkustamisen tarve kokouksiin on vähentynyt, kun nykyään on tarjolla erilaisia virtuaalihuoneita, joiden kautta kokoukset onnistunut kätevästi. Hyvinä esimerkkeinä tällaisista virtuaalihuoneista ovat Adobe Connect ja Skype for Business. Näillä välineillä voi puhua, kirjoittaa viestejä ja jakaa dokumentteja. Osallistujat voivat jakaa omaa videokuvaa, jolloin on vielä enemmän tunne, että olisivat samassa tilassa. Virtuaalihuoneet säästävät aikaa ja rahaa. Lisäksi se tuo ekologisuutta, kun ei tarvitse matkustaa Suomen sisällä eikä ulkomaille. Edelleen osa kokouksista on silti hyvä pitää livenä.

Digitaalisuus lisää energia tarvetta

Verkkokaupan kautta ostetaan nykyään paljon vaatteita, elektroniikkaa ja lippuja erilaisiin musiikki- ja urheilutapahtumiin. Verkko-ostosten tekeminen on siis hyvin tuttua tämän päivän ihmisille. Ruokaostosten tekeminen verkon kautta on kuitenkin vielä pientä, mutta kasvaako se tulevaisuudessa ja vähentääkö se joka kulmalla olevien lähiruokakauppojen määriä?

Ruokaostosten tilaaminen kohtuuhintaista, lisäksi säästää aikaa ja heräteostoksia

Kotiinkuljetuksen hinta on Kotilieden keräämisen tietojen mukaan ostosten määrästä ja verkkokaupasta riippuen 0-15 euroa. Jos kerralla ostaisi viikon ruuat perheelle, hinta nousisi sen verran korkealle, että monesta verkkokaupasta saisi toimituksen ilmaiseksi. Tämä vaatisi hyvää kauppalistan suunnittelua. Toisaalta aikaa menee varmasti enemmän suunnitteluun ja kaupassa olemiseen, jos käy useamman kerran viikossa itse kaupassa. Rahaa säästyisi varmasti, kun ei tulisi tehtyä heräteostoksia, joita helposti kaupassa tekee, varsinkin jos sinne menee nälkäisenä:)

Ruokaverkkokaupan käyttäminen tänä päivänä ja tulevaisuudessa

Talouselämän artikkelin mukaan vuonna 2016 ruokaverkkokaupan osuus koko päivittäistavarakaupasta oli vain noin 0,2 prosenttia Suomessa. Pieneen määrään on varmasti monia syitä, kuten etäisyydet Suomessa. Ruokaostoksia on suhteellisen helppo tehdä tiheästi asutuilla alueilla kuten pääkaupunkiseudulla. Ymmärrettävää, että kauppiaat joutuvat maaseudulla laskemaan kilometrikustannuksia. Toisaalta tähän varmasti tulevaisuudessa löytyy ratkaisuja esimerkiksi yhteistyö muiden tavarantoimittajien kanssa. Lisäksi, jos ruokaverkkokaupan osuus kasvaa ja fyysisten kauppojen määrä laskee, tulee fyysisten kauppojen vuokrista ja henkilöstömäärästä säästöä, jonka voi siirtää palvelun kehittämiseen. Toki ruokaverkkokaupan käyttöasteen nostaminen vaatii myös asennemuutosta. Ihmiset ovat tottuneet käymään itse kaupassa valitsemassa tuoreimmat tuotteet. Ystäväni käyttää verkkokaupan keräämispalvelua ja käy hakemassa kaupalta valmiiksi kerätyn kassin. Hän on aina ollut tyytyväinen tuotteisiin. Ja miksipä kauppias keräisi sekaan esim. huonoja tomaatteja, eihän se toisi asiakasta toista kertaa verkko-ostoksille.