Oon jo suossa mut sotkekaa vielä syvemmälle

me paistetaan lettuja

kuunnellaan

leevi and the leavingsia

olet pitkä söpö herttainen

kumarrut alas

suutelet

göstä laulaa onnellisista

me ollaan kai sellaisia

pienen hetken

lumi narskuu jalkojen alla

lainaat mulle lapasia

on marraskuu

kylmä ja pimeä

iho huutaa toisen kosketusta

syli syliä

it's a cuddling season baby

sä et ole syntisen kaunis mies

sä olet syntisen epävarma mies

mustasukkainen

kietoutuva

etäinen

liian lähellä

liikaa liikaa liikaa

vaiko sittenkin tarpeeksi?

kuitenkin sittenkin liian vähän

en halua rikkoa sua

ansaitset jonkun joka haluaa sut

niin paljon että haluaa kaivautua

sun rintalastan alle

suoraan sydämeen

mä haluaisin haluta

ehkä haluankin

mä olen kuitenkin hukassa

susta voisi löytää jotain

turvallista

rakkautta

kodin

mua pelottaa

jätän sut lumen peittämään kylään

lämpimään sänkyyn

myöhemmin yöllä kaivaudun toisen pojan

rintalastan alle

käperryn alastomaan syliin

tulen yhdeksi lihaksi

mulla on huono omatunto

sen syli tuntuu tutummalta

turvallisemmalta

silittävä käsi pehmeämmältä

katse silmissä upottavammalta

kehon paino päällä juuri oikealta

huulet sopivat toisiinsa kuin palapelin palat

niin sinun ja minunkin

mutta eri tavalla

mä olen miehen rintalastan alla

joka ei halua kaivautua minuun

kuten sinä haluaisit

jos antaisin luvan

tunnen puristuksesi sydämessäni

voi hyvä jumala

Kainuu ei ole pohjoisessa.

Jos katsot tätä alla olevaa kuvaa Suomen kartasta ja Kainuusta, näät, että Kainuu on keskellä sitä, jopa enemmän etelässä.

Mä itse asun Lapissa ja vaadin oikeutta tälle väärydelle. Ihan sama, onko sun päässä Määttä Kainuusta, mä en muuta mieltäni. Minä ja Määttä ollaan cooleja. Määttä on ihan mun ehdoton suosikki tuntsa hahmo, kinnie ja comfort character, tarviin kaiken samaistumispinnan siihen, mitä löytyy. Mä ja Määttä ollaan yhtä.

Terkkuja Määttänautiskelijalta Lapista💕

Ps. Älkää ottako tätä liian tosissaan puspus😘

Also se, että ajattelee Kainuun olevan pohjosessa, paljastaa teissä vaan teidän kutistuneen näkemyksen Suomen kartasta ja pääkaupunkiseutukeskeisyyden.

Ensimmäiset canoniset asiat jotka meille kerrotaan Määtästä romaanissa on 1) että se on pienikokoinen ja 2) että se on kainuulainen

Määttä on tosi kainuulainen nimi

Määttä puhuu kainuulaisittain (tämän takia sillä on se "vaan"-maneeri puheessaan!)

Linna ei romaanissa käytä kertaakaan termiä "lappalainen" tai mitään muutakaan Lappiin viittaavaa määrettä kuvaamaan Määttää

Termi "lappalainen" mainitaan ainoastaan Määtän hahmon psykofyysisessä kuvauksessa

Linna kirjoitti nämä psykofyysiset hahmokuvaukset Edvin Laineen elokuvasovitusta varten eli vasta romaanin jälkeen

Eli jos vedetään tosi tiukka puristilinja niin ne eivät ole edes canon

Varsinkin kun kaikista hahmoista niitä ei ole ja olemassa oleviakin on äärimmäisen valikoivasti "valittu" canoniksi (montako ficciä tms on missään joissa esim Lehto kuvattaisiin tummana?)

Lisäksi, ja ennen kaikkea, Linna käyttää termiä "lappalainen" ainoastaan Määtän fyysisessä kuvauksessa: "Lappalainen. Tumma. Mitta 160-165. Pitkäselkäinen ja sitkeäruumiinen. Nenä hieman kovero, suu leveä." (lähde)

Topeliuksen Maamme kirjassa, jota Linnan lapsuudessa vielä käytettiin ihan vahvasti koulussa opetuskirjana, omistetaan useita lukuja sille, millaisia Suomen eri heimot (hämäläiset, savolaiset, karjalaiset jne.) ovat fyysisiltä ja psyykkisiltä ominaisuuksiltaan.

"Lappalainen on lyhytkasvuinen, matala-otsainen, poskipäät pöngöttävät ulospäin ja silmät ovat pienet." (lähde)

Koska tätä termiä ei tosiaan esiinny missään muualla kuin Määtän ei-canonisessa fyysisessä kuvauksessa, voi siitä päätellä että se kuvaa pelkästään Määtän ulkonäköä ja thatse it.

Ehkä Määtän mutsi on Lapista. Me ei tiedetä sitä, romaanissa sitä ei kerrota eikä Linna anna sellaiseen kysymykseen vastausta muuallakaan.

Määttä kyllä sanoo itse olevansa "senverta korkialta että kahvi keitetään revontulilla". Mutta katsotaan vähän, missä yhteydessä ja kenelle se sanoo näin.

Ensinnäkin Määttä puhuu tässä Salolle ja Sihvoselle. Salo on Keski-Pohjanmaalta ja Sihvonen Pohjois-Karjalasta.

Kainuu on näistä alueista pohjoisin. Tämän takia Määttä voi tolleen hyväntahtoisesti uhota, kun Sihvonen rupeaa puhumaan Lapin noitajutuista.

Määttä ei tässä sano olevansa Lapista, Määttä sanoo olevansa pohjoisemmasta kuin kumpikaan noista toisista. Mikä on joka tapauksessa ihan totta.

Silleen "kuka sitä on pohjolasta, nimittäin sinä et ainakaan" ja "minä en ehkä ole Lapista mutta lähempää Lappia sentään kuin sinä ja siksi voinkin todeta ettei tuo höpinä pidä paikkaansa"

Muistetaan myös että Määttä on tässä humalassa eli tavallista uhoavammalla päällä. Kivennostokohtaus tulee heti tämän sananvaihdon jälkeen.

Rakastan Määttää niin kovasti voi itku

Ja jos niihin revontuliin jää kiinni niin 1) joo ne on yleisempiä mitä pohjoisemmaksi menee mutta 2) sopivalla kelillä niitä näkee laajemmallakin alueella ja 3) Määttä näkisi niitä joka tapauksessa todennäköisemmin kuin noi kaks muuta.

Plus me ei tiedetä tarkalleen mistä päin Kainuuta Määttä on kotoisin mutta onhan toi aika iso alue. Mikä sitä estää olemasta Kainuun pohjoispuolelta.

1985 Määttä, Ossi-Ensio Korvuo, oli itse Kainuun pohjoispuolelta kotoisin, Suomussalmelta, ja se on niin chef's kiss mwah täydellinen Määttä että jep

TL;DR

Kainuu ei ole yhtään niin pohjoisessa kuin Lappi, mutta kuitenkin pohjoisemmassa kuin kenenkään muun Tuntsan pojan kotiseutu

Määttä on rakas

Toisen maailmansodan aikana Suomen armeijasysteemit (aka missä, miten ja keistä muodostettavat joukko-osastot) oli jaoteltu sotilasläänien/maakuntien mukaisesti ja tätä jakoa noudatettiin aika hyvin. Tässä systeemissä esimerkiksi Lapin läänin miehet koottiin ja koulutettiin Lapissa, ja sodan aikaiset joukko-osastot muodostettiin kyseisen alueen miehistä kyseisellä alueella ja lähetettiin sotimaan tietylle alueelle. Jatkosodan aikana Lapin miehiä toimi pääasiassa Pohjoisen rintamalla (Salla, Petsamo, Kiestinki, Vienan Karjala). Tähän liittyy myös sellainen hauska jako, missä kartalla vedettiin puoliväliin Kainuuta viiva, joka määritti sen, keiden alaisuuteen muodostettavat joukko-osastot asetettiin. Lappi, Pohjois-pohjanmaa ja Kainuun pohjoisosa alistettiin Lapissa oleville saksalaisille joukoille.

Linna taas itse tosiaankin muistaakseni vietti alokasaikansa Joensuussa, ja romaanissa seurataan juuri Joensuusta sotaan lähtenyttä joukkoa. Linna on toki myös tietoisesti halunnut luoda porukan, joka "edustaisi" ainakin suurinta osaa Suomen alueista ikivanhojen heimostereotypioiden voimin, jotta lukijat saisivat mahdollisimman paljon vaihtoehtoja samaistua hahmoihin heimostereotypioiden kautta. Määtän lisäksi porukassa olisi toki voinut olla vielä joku vielä pohjoisempaa sattuman kauppana (kuten porukassa on kuitenkin Hietanen Turusta ja Mäkilä Etelä-Pohjanmaalta), mutta todennäköisesti Linna ei yksinkertaisesti ajatellut asiaa niin paljoa loppupeleissä. Osaan hahmoista voidaan johtaa todellisen elämän esikuvia, joista Linna on ottanut inspiraatiota. Lisäksi pidän melko todennäköisenä sitä, että Linna olisi kohdannut esim. alokasaikoinaan enemmän Kainuusta kotoisin olevia sotilaita, kuin Lapista kotoisin olevia (juuri siksi, että Lapin miehet olivat koulutuksessa Lapissa). Linna itse taas on todiste systeemistä poikkeamisesta (kotipaikkakuntana Urjala).

Tietenkään Tuntematon sotilas ei ole täysin historiallisesti paikkansapitävä kuvaus aikansa olosuhteista tai systeemeistä (kun se on fiktiivinen teos). Jatkosodan alun ryhmitysten pääasiallisesta todellisuudesta se poikkeaa asettamalla seurattavaan konekiväärikomppaniaan miehiä lähestulkoon kaikkialta Suomesta. Todellisuudessa porukka olisi pääasiassa todennäköisemmin koostettu pohjois-karjalalaisista. Sodan edetessä joukko-osasto olisi saanut enemmän väriä muualta tulleista miehistä, riippuen siitä, mistä HTK:sta porukkaa olisi joukko-osastoon lähetetty. Silloinkin täydennysmiehet olisi pääasiassa silti olleet P-Karjalasta. Toki systeemistä poikettiin myös paljon.

No mutta entäs sitten Määttä?

Määttä on kanonisesti kainuulainen. Sitä ei voi kiistää, koska se kerrotaan meille suoraan. (Violasmirabiles koostaa kaanonfaktat hyvin joten en toista)

Määtän todennäköisin kotipaikkakunta on joku näistä: Kajaani, Sotkamo tai Kuhmo. Miksi? Koska Määtän inttiaika vietetään P-Karjalassa. Jos Määttä olisi kotoisin esim. Suomussalmelta tai Hyrynsalmelta, olisi historiallisesti paikkansapitävässä mielessä kaikista todennäköisin koulutuspaikka Suomussalmi.

Jo Määtän nimi viittaa vahvasti Kainuuseen ja Koillismaahan (eli Taivalkoski-Kuusamo-akseliin).

Joka tapauksessa se, että Määttä on kanonisesti kainuulainen, toimii hyvin historiallisten paikkansapitävyyksien kanssa.

Aune Hyvärinen and Kerttu Heinonen, summer 1924. This picture was taken near my grandparents home and according to my granddad one of the girls was his teacher. One of the few photos from my hometown in the book.

Anna Tervonen, a cupper, 1920s. I just like this photo. Today Finland is know for great public health care, but a hundred years ago if you were sick you might have asked an old lady to stab you and suck the bad blood out with horns. Good times.

Tanhu folk dancers of a sobriety society from Kurikka, South-Western Finland, 1919. All of the dancers are girls, some of them dressed in traditional mens clothing. Just gals being pals I guess.

A bride from the 1920s sporting the traditional bridal crown, helykruunu. The crown weighed so much the brides neck could ache for weeks after the wedding.

More brides with their crowns, cause just look at them. The crown tradition comes from Western Finland and goes back to the 1600s and I say we bring it back.

Don’t tell me Finland is historically white. This folk musician called Janne (lets not use the full name given in the picture) lived and toured in Eastern Finland in the early 1900s. I’ve tried to find more information but this photo seems to be the only mention of him. If anyone knows more about him, please tell me.

”Toiselta suurelta Archive of Our Own -sivustolta löytyy toistasataa Väinö Linnan Tuntemattomaan sotilaaseen perustuvaa tekstiä. Ensimmäiseksi silmiin osuvassa novellissa seurataan Lammion ja Lehdon elämää sodan jälkeen – samassa kodissa ja sängyssä.”

Julkaisuajankohdan huomioiden toimittaja on huomannut todennäköisesti tämän ficin 🤔

Also: 9.8.2020 meidät on taas löydetty. Juttu on mm. Lapin Kansassa, Satakunnan Kansassa, Kainuun Sanomissa ja Turun sanomissa.