Digital surfer

Mitä on häiriökysyntä?

Häiriökysyntä on pohjimmiltaan ongelma, jossa asiakas ei saa tarvitsemaansa palvelua ensimmäisellä yrityksellä. Asiakas joutuu palaamaan palveluntarjoajan luokse useassa palveluprosessin vaiheessa ja tämä tietysti kuormittaa palveluntarjoajaa. Ylimääräinen kysyntä häiritsee molempia palvelun osapuolia, eikä se tuota lisäarvoa kummallekaan osapuolelle.

SaaS liiketoiminnassa häiriökysyntä voi ilmetä niin, että ohjelmisto ei toimi toivotulla tavalla tai on asiakkaan näkökulmasta monimutkainen käyttää. Asiakas tarvitsee siis lisäohjeita tai opastusta perusprosessin ulkopuolelta ja kuormittaa asiakaspalvelua. Esimerkiksi jos asiakas joutuu jo käyttäjätunnusten saamisen/luomisen yhteydessä olemaan yhteydessä palvelutarjoajaan, niin kyse on selvästi häiriökysynnästä. Tai jos ohjelmiston perusprosessien ja logiikan ymmärtämisessä asiakas toistuvasti lähettää lisäkysymyksiä asiakaspalveluun, niin häiriökysynnästä on siinäkin kyse.

Häiriökysyntä ei ole mitään tiettyä toimialaa koskettava ongelma vaan sitä ilmenee kaikkialla. Esimerkkinä vaikkapa teleoperaattorit, joiden häiriökysyntä voi pahimmillaan olla 90% kaikesta kysynnästä. Aiheesta löytyy mainio huumorilla höystetty näkemys Olli-Pekka Heinosen ja Hermanni Hyytiälän kirjoittamana.

Miten eroon häiriöstä?

Mielestäni vallitsevia prosesseja ja ajattelumalleja tulisi haastaa. Ajatella kuinka ajattelee. Esa Saarinen haastaa meidät tällaiseen pohdintaan tuoreimmassa kirjassaan.

Piiloudumme helposti opittujen tapojemme käärepaperiin ja olemme itse suurin syy siihen, miksi käärepaperin vaihtaminen on niin vaikeaa. Työyhteisössä ulkoiset tekijät saattava saada meidät kilpikonnasuojaukseen ja tutussa pysyminen tuntuu ainoalta oikealta vaihtoehdolta. Avoimuuden ja omien ajatusten julkituominen voivat avata kilpikonnan kilpeä, mutta sille pitää antaa ympäristön toimesta mahdollisuus.

Ryhmämme kehittämä innovaatio Fonecta World on astetta innovatiivisempi versio nykyisestä Fonecta Caller –sovelluksesta. Fonecta World tarjoaa ekosysteemin, jossa kuluttajat ja yritykset kohtaavat. Asiakasprofiilin ja karttapalveluiden avulla markkinointia voidaan kohdentaa tarkemmin, omalta verkostolta voi saada suosituksia ja sovelluksen ulkonäköä uudistetaan modernimmaksi. Tässä blogitekstissä pohdiskelemme innovointiprosessiamme.

Jokainen ryhmäläisemme on tuntenut Fonectan puhelinluetteloajoista asti. Lisäksi Fonecta on 020202 numeropalvelullaan jäänyt mieleen vuosien takaa, jolloin numeropalveluun soittaminen oli vielä todella yleistä. Tiesimme Fonectan olevan vahva yritys, joka tarvitsee tällä hetkellä uuden innovaation.

Fonectan Finder oli myös kaikille ryhmäläisille tuttu, kun taas Fonecta Caller -sovellus osoittautui vieraaksi osalle ryhmää. Osalla ryhmäläisistä toisaalta oli kännykässään Fonecta Caller -sovellus. He kokivat sovelluksen olevan hyvä ja hintansa veroinen. Vaikka sovellus koettiin hyväksi, halusimme kuitenkin muuttaa sovellusta visuaalisesti paremmaksi sekä monipuolistaa käyttökokemusta.  

Innovointi sujui mutkitta ryhmässämme. Käytimme innovoinnissa apuna eri työkaluja kuten esimerkiksi Lotus Blossomia, Six Thinking Hatsia sekä aivoriiheä. Kävimme paljon mielenkiintoisia keskusteluja eri ideoista ja kaikkien ideat otettiin huomioon. Oli antoisaa vaihtaa ajatuksia ja näkemyksiä ryhmässä.

Saimme projektin aikana paljon tietoa Fonectasta, mutta yllätykseksemme Fonectan tämänhetkisestä markkinatilanteesta emme löytäneet konkreettista tietoa.

Innovaatiomme muotoutui eri innovointityökalujen avulla lopputulokseen, johon olemme erittäin tyytyväisiä. Innovaatiomme on nykyaikainen ja helposti toteutettavissa. Innovaatiomme avulla Fonecta saa yhdistettyä monta eri hyödyllistä asiaa yhteen sovellukseen.

Asiakasprofilointi on kohdennetun markkinoinnin kannalta merkittävä uudistus. Lisäksi halusimme uudistaa Fonecta Callerin ulkonäköä sekä kartta- ja hakupalveluita hyödynnettäväksi kohdennetummin. Tässä sovelluksessa on mobiilipohjainen ekosysteemi, jossa yritykset ja kuluttajat kohtaavat. Lisäksi verkoston suositukset on uusi ominaisuus sovelluksessa.      

Uskomme Fonectan tulevaisuuden olevan kirkas, vaikka tiedonhaku on helpottunut ja muuttunut vuosien varrella. Yritys tarvitsee tällä hetkellä uusia innovaatioita, sillä teknologia kehittyy ja tiedonhaku helpottuu koko ajan. Yrityksen tulee pysyä valppaana ja tarkkailla, mille palveluille markkinoilla on kysyntää ja miten päästä kilpailijoilta askeleen edelle. Fonecta on omilla markkinoillaan kuitenkin vahvasti menestynyt vuosien varrella, joten osaamista yritykseltä kyllä löytyy.  Fonectalla on digitalisaation muutoksessa paljon mahdollisuuksia.

Innovointi on ajatusten ja  ideoiden muokkausprosessi, jonka lopputuloksena pyritään saamaan aikaan innovaatio. Innovaatioksi katsotaan kuuluvan sellainen parannettu toimintatapa tai palvelu, joka tuottaa yrityksellä tai yhteisölle arvoa. Innovaation on siis oltava jollain lailla hyödynnettävissä.

Diffuusioteorian mukaan (Rogers) innovaatioiden käyttöönottoon vaikuttaa niiden hyödyllisyys nykyisiin välineisiin tai toimintatapoihin. Käyttöönottoa helpottaa myös Innovaation yhteensopivuus omien arvojen, tarpeiden ja kokemuksen kanssa. Innovaation kokeiltavuus ja näkyvyys vaikuttavalta osaltaan käyttöönotto todennäköisyyteen.

Teoria luokittelee ihmiset viiteen eri kategoriaan innovaation käyttöönotossa.

- Innovoijat 2-3 % prosenttia väestöstä, uskaliaita ja koulutettuja. Nämä ihmiset omaavat useita informaation lähteitä ja osaavat analysoida niitä.

- Varhaiset omaksujat noin 10-15 % väestöstä. Heillä on sosiaalisen johtajan rooli ja suosio. Tämä väestöryhmä on myös hyvin koulutettu.

Varhainen enemmistö 30-35 % väestöstä. Ovat valmiita innovaation käyttöönottoon nähtyään sen tuoman hyödyn. Tällä ryhmällä on useita sosiaalisia kontakteja.

Myöhäinen enemmistö 30-35% osuus väestöstä. Skeptisiä ja arvoiltaan konservatiivisia. Kuuluvat yleensä alimpiin sosioekonomisiin yhteiskuntaluokkiin

Hitaat omaksujat 10-20% väestöstä. Vastustavat uusien laitteiden tapojen ja käyttöönottoa. Saavat tietoa ainoastaan lähipiiriltään ja naapureilta. Ovat velkaantumiskammoisia.

Nämä nuoret herrat taitavat kuulua innovoijien 2-3 % joukkoon.

Miksi innovoidaan?

Hitaiden omaksujien mielestä innovointia tehdään vain heidän kiusakseen ja elämän monimutkaistamiseksi. Uuden kritisoijilla on aina merkittävä määrä innovaation vastaisia argumentteja, eikä järkevä innovaattori niihin tartu… kuin korkeintaan hetkeksi todetakseen ongelman olemassaolon.

Innovaation tarkoitus on parantaa olemassa olevaa ja se myötä tuoda esille laadukkaampia palveluja ja prosesseja. Innovaation keinoin saada todellisia säästöjä ja laatutason nostoa. 

Innovointi puristimen läpi voidaan ajaa lähes mitä tahansa palveluja tai käytäntöjä. Aina lopputulos ei ole jotain uuttaa ja mullistavaa, mutta asioiden tarkastelu uusista näkökulmista on tärkeää ja jo tehty innovointiprosessi voi myöhemmin poikia tuloksellisia uudistuksia.

Customer segments  

Ideamme on paikannukseen perustuva mobiilipohjainen profilointialusta. Suurimmat potentiaaliset asiakasryhmät löytyvät nuorimmista sukupolvista. Näillä kohderyhmillä on lähtökohtaisesti avoin suhtautuminen digitaalisiin palveluihin ja mobiilisovelluksiin. Yritysasiakkaiden puolella kohderyhmänä olisi kuluttaja-asiakkaille palveluja tuottavat yritykset.

Problem  

Tällä hetkellä kohdeyrityksemme tarjoaa paikannus- ja asiakastietopalvelua. Heiltä kuitenkin puuttuu palvelujen arvostelu- ja suosittelumahdollisuus. Nyt yritykset näkyvät vain luettelomaisesti, eikä monissa muissa palveluissa olevaa suosittelu- ja jakamismahdollisuutta hyödynnetä. Myös nykyinen mobiilisovellus on ulkoasultaan ja käyttäjäkokemukseltaan vanhanaikainen. 

Solution  

Mobiilisovelluksen kehittäminen niin, että ulkoasua parannetaan modernimpaan suuntaan. Sovellukseen tuodaan profiilin luonti, mikä auttaa yrityksiä kohdentamaan palvelujaan ja antaa kuluttaja-asiakkaille mahdollisuuden arvostella ja suositella käyttämiään palveluja. 

Unique value proposition  

Luoda mobiilipohjainen ekosysteemi, jossa kuluttaja ja palveluntuottaja kohtaavat aidosti toisensa. Kuluttaja voi tämän sovelluksen kautta arvostella ja suositella käyttämiään palveluja. Palveluja tuottavien yritysten on helpompi kohdentaa markkinointia, sillä he saavat parempaa tietoa asiakkaiden käyttäytymisestä ja suosituksista. Tämä olisi ainutlaatuinen kohtaamispaikka kuluttajille ja palvelun tuottajille, jossa suosittelut ja kohdennettu markkinointi ovat merkittävä osa ekosysteemiä. Palvelun tarjoajat ja kuluttajat voisivat kommunikoida reaaliajassa toistensa kanssa ja parantaa näin palvelukokemusta. 

Channels  

Uuden palvelun lanseeraukseen tulee käyttää vahvaa markkinointia sosiaalisen median kautta. Mainontaan voidaan myös käyttää perinteisempiä kanavia, kuten tv- tai kadunvarsimainontaa. Tärkeää on saada diginatiiveja mahdollisimman nopeasti palvelun käyttäjiksi. Mainontakustannukset eivät välttämättä nousisi, sillä mainontaan käytettäisiin samoja kanavia kuin nykyisin. 

Revenue streams 

Yritykset maksaisivat saamastaan kohdennetusta mainosalustasta. Kuluttaja-asiakkaat maksaisivat pienen kertaluontoisen maksun tai kohtuullisen vuosimaksun. 

Cost structure 

- Applikaation kehittämiseen ja ulkopuolisiin konsultaatiopalveluihin.  

- Palvelujen ja päivittämis- ja ylläpitokustannukset. 

- Lanseerauskustannukset + mahdolliset muut markkinointikustannukset 

Customers segments 

Pääkohderyhmänä alkuun tulisivat olemaan niin sanotut diginatiivit, iältään 20-30-vuotiaat nuoret aikuiset. Koulutustaustaltaan nämä nuoret olisivat korkeakoulutettuja tai korkeakouluopiskelijoita. Muita asiakassegmenttejä tulee palvelun piiriin mobiilipohjaisten ja paikannukseen perustuvien hakupalvelujen tullessa osaksi valtavirtaa.  

Key metrics 

- Ladattujen sovellusten määrät 

- Uuden palvelun tuottama lisämyynti yritysasiakkaille 

- Asiakaskokemus 

- ROI 

  Unfair advantage 

Applikaatiot tai kotoisasti sovellukset ovat valmiita alustoja kohdennetuille digitaalisille palveluille. Aika hyvä kiteytys ....ja itse keksitty. Mobiiliapplikaatiot ovat räätälöity kohdennettuun käyttöjärjestelmään ja ne toimivat jouhevammin kuin jos palvelua käytettäisiin selaimen kautta. Applikaatiot ovat myös omalta osaltaan tavaramerkkejä ja ne antavat kuluttajalle näkemyksen siitä, kuinka hyvin digitaaliset kanavat yrityksessä on hoidettu. Hyvin toimiva ja visuaalisesti onnistunut applikaatio on tärkeä lisäarvon tuottaja palvelulle. Koska mobiilipohjainen käyttö on tulevaisuuden “normaali”, monet uuden talouden yritykset ovat panostaneet lähes pelkästään mobiiliapplikaatioihin. Mobiiliksi muuttuva yhteiskunta on looginen, sillä työ ja vapaa-aika ovat viime vuosina muodostuneet vähemmän paikkasidonnaisiksi.

Muinainen mobiiliteknologia synnytti myös Glasnostin

Yonoton poistaa jonot

Yonoton on mobiiliapplikaatio joka lupaa poistaa jonot ja jonottamisen. Lupaus on todellakin tarpeen, sillä suurin osa meistä ei nauti jonoissa oleskelusta. Poikkeuksena kuitenkin muusta ihmiskunnasta muutamat viiteryhmät kapinoivat tätä jono inhoa kohtaan, näitä vähemmistöjä emme kuitenkaan sen tarkemmin käsittele tässä blogissa. Edes moderni teknologia ja tarkkaan hiotut applikaatiot tuskin pystyvät näitä anomalioita poistamaan.

Ongelma on kuitenkin todellinen. Esimerkiksi isoissa yleisötapahtumissa virkistyspalvelujen käyttö voi olla hyvinkin syklistä ja jonojen merkitys on suuri. Asiakkaat tuskastuvat vuoren varmasti, jos jääkiekko-ottelun tauolla makkaraperunat joutuu kauhomaan vauhdilla kitusiin ja puolet lötkötuopin oluesta on vielä ruokatorvessa syöksyttäessä katsomaan toisen erän alkua. Ja kaikki tämä inhimillinen tragedia pelkästään jonottamisen takia. 

Kulinaristisen hekuman huippu.. mausteisiin hukutetut makkaraperunat

No onhan Yonotomasta muutakin hyötyä, kuin lätkäfanien ruoansulatuksen parantaminen. Jonojen ja asiakasmassojen hallinta antaa palvelujen tuottajille helpotusta työvoiman organisointiin ja vähentää kuluttajien tarvetta kantaa käteisrahaa/luottokorttia mukanaan. Yonoton toimii parhaiten massatapahtumien ostopalvelugenressä ja tarjoaa käyttäjilleen vähemmän jonoja ja enemmän jonotonta laatuaikaa.

Maksaminen...tuo ihana toimenpide joka tulee tehdyksi päivittäin milloin minkäkin jugurttipurkin tai muun kulutustavaran himossa. Maksaminen on niin arkipäiväinen prosessi, että harvoin tulee ajatelleeksi kuinka maksaminen on muuttunut viimeisten vuosien aikana.

Aloittaessani työelämässä sain ensimmäisen palkkani käteisenä kirjekuoressa... kyllä vaan kaikki juniorilukijat, käteisenä käteen. Kyse ei ollut rahanperusta vaan tyypillisestä tavasta maksaa osa palkasta ennakkoon. Muutoin palkka kylläkin maksettiin pankkiin, mutta tämä outo piirre oli jäänyt palkanmaksuun aikaisemmilta vuosilta.

Nykyisin en juurikaan käsittele käteistä ja lähes kaikki ostokset teen korttimaksua käyttäen. Käteisrahan tarve on Suomessa niin vähäinen, että välillä unohtaa miltä 20-euron seteli näyttää. 

Pieniä ostoksia tehdessä monet puhelinmaksusovellukset ovat tulleet kilpailemaan korttimaksamisen rinnalle. Täysin loogista, koska tuo puhelimeksikin joskus kutsuttu kannettava ihmisystävän korvike on mukanamme kaikkialla. 

Urkki ja vanha kunnon “pitkä viitonen”, nykyisin museokamaa molemmat.

Miten maksamme tulevaisuudessa?

Se onkin hyvä kysymys. Valistuneet arvailut johdattelevat siihen suuntaan, että meillä olisi jokin tunniste mukana koko ajan ja tämän tunnisteen avulla voisimme hoitaa myös maksamisen. Sama tunniste kävisi myös bussilipusta tai kirjastokortista. Villeimmät teknointoilijat haluavat asentaa lapsiin syntymän jälkeen mikrosirun, joka toimisi elämän ajan henkilökohtaisena tunnisteena.

Mikrosirulla maksamisesta on puhuttu jo jonkin aikaa ja se on varmasti yksi vakuuttavimmista tulevaisuuden visoista. Voi olla että emme työnnä mikrosiruja palvelutaloissa harhaileviin isovanhempiimme, mutta itse otamme mikrosirun ihomme alle, jotta monet päivittäiset toimet sujuisivat vaivattomammin. Siru toimisi identiteettimme varmistajana monessa tuiki tavallisessa päivittäis tapahtumassa.Tällaista tunnistetta pystyisi tietysti myös seuraamaan paikannuksen avulla ja se asettaisikin yksityisyyden uuteen valoon.

Maksaminen tulee siis helpottumaan ja sen myötä asettamaan talouden hallinnan entistäkin tärkeämpään rooliin. Ne ihmiset jotka omaksuvat uudet maksutavat vaivattomasti, tulevat hyväksymään muutoksen positiivisena ja luonnollisena asiana. Ne jotka tarrautuvat kiinni vanhoihin maksutapoihin tulevat putoamaan useiden uusien palvelujen ulkopuolelle, sillä uudet ja nousevat yritykset eivät tule panostamaan vanhaan teknologiaan.

Raha vaihtaa omistajaa uudella tavalla.

Kritiikkiä

Data oletko avoin?  Tällä kysymyksellä ei viitata tähän Dataan, vaan avoimeen tietoon, jota kansalaiset voivat maksutta käyttää ja jakaa. Avoin data on tietoa, jota julkishallinnon toimesta on kerätty ja joka on avoimesti kansalaisten käytettävissä. Julkishallinnon tietojen avaaminen kaikkien käyttöön maksutta, on merkittävä askel kohti demokraattisempaa ja avoimempaa yhteiskuntaa.

Big Data taas on yleisnimitys suurille tietomäärille joissa tieto on järjestelemätöntä ja se on kerätty automaattisesti. Tyypillistä on myös se, että tieto on kerätty ilman varsinaista päämäärää. Tieto on siis enemmänkin kertynyt, kuin että sitä olisi aktiivisesti ja analyyttisesti metsästetty.

Dataa vai Dadaa?

No mitä ihmettä tällä kaikella tiedolla voi oikein tehdä?

Avoimen datan hyötyjä on nähtävissä erilaisten karttapalvelujen ja niitä käyttävien sovellusten suunnalta. Dali-viiksiään kasvattavalle hipsterille on  tärkeä tietää missä on lähin saatavilla oleva  Alepa-jopo, jotta nopea pääsy Alkon luomuviinihyllylle sujuisi näppärästi. Toinen käytännöllinen hipsterisovellus on tietysti “minne perustaisin kahvilan” .  On tärkeää ymmärtää kilpailutilanne kantakaupungin alueella, ennen kuin ryntää hakemaan joukkorahoitusta seuraavalle laktovegaaniraakaruoka-artesaanikahvilalle…..huh aika pitkä sana. Mutta kuten todettu Open Data auttaa… ja koodari joka nämä sovellukset rakentaa.

Näppärä sorminen koodari naputtelemassa kahvilasovellusta

Tieto ja valta

“Tieto on valtaa” sanoi jo aikanaan Francis Bacon. Tätä valtaa on pyritty  salaamaan kansalaisilta totalitäärisissä yhteiskunnissa, joista esiintyy lähihistoriassa muutamia pelottavia esimerkkejä. Näissä valtioissa valta kasautuu muutamille eliitin jäsenille ja kansa pidetään autuaan tietämättöminä todellisuudesta. Tietoa jaetaan ainoastaan valtaapitävien toimesta ja heitä suosivin sanakääntein.

Vapaassa yhteiskunnassa tieto on avoimesti käytettävissä ja tällaisesta yhteiskunnasta voisikin käyttää nimeä avoin demokratia. Avoimessa demokratiassa tieto on kaikkien saatavilla, eikä sitä ole muokattu hallinnon toimesta. Tiedon määrästä johtuen tarjolla on myös paljon valheellista tietoa. Avoimessa demokratiassa tärkeää onkin, että kansalaiset ovat koulutettuja tiedon suodattamiseen ja sen analysoimiseen. Avoin demokratia vaatii siis toimiakseen korkeaa koulutusta. Avoimen tiedon yhteiskunta toimii molempiin suuntiin, se auttaa ihmisiä tiedon saannissa ja samalla tönäisee nämä kouluttautumaan ja kehittämään itseään.

Ollakko Outbound?

Outbound markkinointi tuo mieleen kulahtaneet messuosastot ja postiluukusta tasaisin väliajoin putoilevat Billteman mainokset. Kummatkaan näistä eivät houkuttele minua ostopäätökseen ja jättävät mielikuvan pölyttyneestä mappiajasta ennen digivallankumous. Outbound on siis markkinointikeino, missä kuluttajalle syötetään mainoksia ilman hänen omaa suostumista.

Ehkä ärsyttävimpiä Outbound-markkinoinin keinoja on puhelinmyynti. Useat meistä ovat saaneet soiton innokkaalta Savon murretta puhuvalta puhelinmyyjältä, joka “lupsakasti” yrittää kaupata kirjasarjaa Suomen lähihistoriasta. Outboundia pahimmillaan....

Tältä näytät puhelinmyyjän myyntipuheen jälkeen.

Vai ollakko Inbound?

Inbound markkinoinnissa asiakas suorastaan syöksyy palvelutarjoajan luokse, nähtyään kiinnostavan blogi-kirjoituksen tämän tuotteesta.... No ehkei ihan niinkään, mutta kaikkinensa Inboud on ihmisystävällisempää vähäisemmästä pakkosyötöstä johtuen. Inbound markkinoinissa pyritään hyödyntämään esimerkiksi hakukoneoptimointia, jonka keinoin asiakas ikään kuin tönäistään kohti palvelun tarjoajaa.

Tarinan kerronta voi olla osa Inbound markkinointia, tuotteelle/palvelulle luodaan kiinnostava tarina, joka luo lisäarvoa asiakkaalle ja nostaa markkinoitavan tuotteen vetovoimaa. Inbound markkinointi on mielestäni tyyppiesimerkki nykyajasta ja digitaalisen median merkityksestä modernissa yhteiskunnissa.

Inbound toimii magneetin tavoin....Varoitus, ei saa sekoittaa magneettimediaan.

Siinäpä vasta kysymys..

Kysymys siitä kumpi vie voiton nykyaikaisessa markkinoinnissa on tavallaan selvää. Outbound markkinointia varmasti vielä tarvitaan, mutta siitä innostunut asiakaskunta on vähenemään päin. Inbound markkinointi on tätä päivää ja vielä tärkeämpää, se on tulevaisuutta. Henkilökohtaisuus ja “räätälöinti” ovat jo nyt yksi tärkeä osa palveluiden tarjoamista. Me ihmiset haluamme tulla huomioiduiksi personoidulla tavalla ja kuulua ryhmään. Tällaiseen henkilökohtaisempaan markkinointiin Inbound antaa mahdollisuuden. 

Bitcoin ja kryptovaluutat tuntuvat tällä hetkellä olevan digikansan huulilla ja niihin hurmioituneita sijoittajia löytyy vähän joka yhteisöstä. Ei tarvitse olla kummoista sählyporukkaa tai olutseuraa etteikö puheeksi tulisi Bitcoin ja kuinka hyviä tuottoja sillä on saatavissa. Tämä on tietenkin loogista, koska moni haaveilee äkkirikastumisesta ja Bitcoin näyttäisi olevan tuo maaginen runsaudensarvi (lat. cornu copiae).... ilman kukkia ja hedelmiä.

Sarvi tulvillaan herkkuja

Mutta ehkei sittenkään???

Taloustieteen historiaa hieman tuntevat (ei muuten mikään valtava joukko) saattavat nähdä Bitcoinissa saman kaltaisia piirteitä, kuin muissakin talouskuplissa. Vaikka Bitcoin ei olekaan tulppaani, niin arvonnousu perustuu  samojen fundamenttien varaan, eli uskoon siitä, että joku maksaa bitcoinista huomenna vielä enemmän kuin tänään. 

Yksi ehkä merkittävin ongelma Bitcoinissa on suuri arvonmuutos. Toisin kuin Bitcoin, perinteiset valuutat ovat vakaita ja niiden arvo määrittyy suhteessa muihin valuuttoihin ja edustamaansa talousalueeseen. Viimevuosina nähdyt rajut nousut ja laskut Bitcoinin kurssissa luovat epävarmuutta, eivätkä ole luotettavan valuutan tunnusmerkkejä. Vakautta heikentää myös viimeaikaiset epäilyt bottien käytöstä kaupankäynnissä ja tarkoitushakuiset kurssimanipulaatiot.

Bitcoinin kurssikäppyrä...vuoristoradan ylämäki näyttää jyrkältä.

Mutta mitä jos sittenkin???

Mitä jos Bitcoinista tulee hyväksytty valuutta muiden valuuttojen rinnalle? No ainakin yksi asia on varma...viranomaiset haluavat kontrolloida ja seurata rahaliikennettä estääkseen rikollisten rahanpesun. Tämä ajatus ei ole yhteneväinen bitcoin-fanien kanssa ja se saattaa olla yksi merkittävä syy miksi riippumattomat kryptovaluutat eivät tule saamaan “virallista” asemaa. Bitcoiniin liittyvistä riskeistä hieman täällä.

Itse suhtaudun Bitcoinin skeptisesti ainakin sijoitusmielessä. Bitcoin itsessään ei tuota mitään, eikä minulla ole tarvetta Bitcoineille vaihdannan välineenä. Saatan olla tässä hyvinkin väärässä, mutta sijoittamisessa pyrin noudattamaan Warren Buffetin ohjeistusta “ Never invest in a business you cannot understand.“.

Tulevaisuuden valuutta?.....näyttää hyvältä ainakin kuvassa.

Kryptovaluutat tulevaisuudessa?

Pohjoismaissa olemme tottuneina digivaluutan käyttäjiä. Käteisrahan käyttö vähenee päivä päivältä ja paluu käteisen käyttämiseen tuntuisi isolta taka-askeleelta. Maailmassa on kuitenkin vielä paljon maita missä pelkästään digitaaliseen valuuttaan perustuva talous tuntuu kaukaiselta tieteistarinalta. Esimerkiksi Japanissa käteisrahan merkitys on edelleenkin suuri, eikä Japani ole mikään takapajula teknologian saralla. Tähän joukkoon kun lisätään väkirikkaita kehitysmaita, niin iso osa maapallon väestöstä on vielä digitaalisen valuutan ulottumattomissa.

Lohkoketjuteknologiasta (joka on Bitcoinin perusta) kohistaan melko lailla ja se onkin varmasti yksi tämän ajan mullistavimmista innovaatioista. Teknologiaa voisi hyödyntää monessa muussakin käytännön asiassa, kuten digitaalisessa äänestämisessä tai maksunvälityksessä ilman perinteisiä pankkeja. Lohkoketjuteknologian onkin sanottu asettavan kivijalkapankit uuteen kilpailuasemaan. Yksittäinen kuluttaja ei välttämättä tarvitsisi pankkia rahasiirroissaan, eikä maksaa näille palvelumaksuja. 

“Digitaalinen liiketoiminta on tulevaisuutta”....hmm totta, mutta se on myös tätä päivää, me elämme jo nyt digitaalista aikakautta.

Muutamia vuosia sitten digitaalisuudesta ja siihen liittyvästä liiketoiminnasta puhuttiin tulevaisuuden visioina ja mahdollisuuksina. Asiantuntijat norsunluutorneissaan keskustelivat keskenään ja välillä valaisivat kansaa digitaalisuuden tulemisesta. Mutta voin kertoa että Digitaalisuus on jo täällä.  Se ei ole pelkkää jorinaa “futuristien” keskinäisissä Star Trek tupailloissa vaan se on osa meidän jokapäiväistä elämää. Digitaalisuudelta ei voi välttyä, ellei muuta Kainuun perimmäiseen nurkkaan ja anna tykkylumen tehdä tehtäväänsä. Silloinkin joku nörtti tulee kartoittamaan pihapiirisi 150-megapikselin kameradronellaan ja jakaa kuvat googlessa aasialaisten turistien ihmeteltäväksi.

Drone lähdössä kartoittamaan Kainuun takamaita

Liiketoiminta + digi = $$$$$$$

Liike-elämästä on viimevuosilta hyviä esimerkkejä siitä, miten yrityksen strategiassa on unohdettu digitaalisuuden tuleminen jokapäiväiseen kaupankäyntiin. Esimerkkinä tästä Stockmann lähti innokkaasti remontoimaan ja uudistamaan lippulaivatavarataloaan Helsingin keskustassa, kun samaan aikaan kilpailijat ajoivat verkkokauppajunalla ohi. Stockmann heräsi liian myöhään, eikä sen verkkokauppa ole vieläkään kilpailijoiden veroinen. Tämä möhliminen ja tosiasioiden liian hidas tunnustaminen sukellutti Stockmannin pörssikurssin ja ajoin yhtiön taloudelliseen ahdinkoon.

Kuvassa ei ole laskettelurinteen profiilikuva, vaan Stockmannin osakkeen kurssikehitys.

Miksi digitaalisuutta vastustetaan? 

Osalla ihmisistä on selvästi piirtynyt aivokuoreen käsitys digitaalisuudesta jonakin erillisenä möhkäleenä, jonka voi poistaa kuin kasvaimen sen häiritessä liikaa elämää. Digitaalista liiketoimintaa vastustaessa sanotaan, että “aikaisemmin kaikki toimi paremmin” ....ai toimi vai? Minä ainakin muistan ajan, kun peruspankkiasoita hoitaakseen tarvitsi mennä paikanpäälle pankkiin pankkikirjan kanssa. Jos jostain syystä et voinut hoitaa pankkiasiaasi (olit vaikka töissä) klo 09.00-15.30 välisenä aikana, ei asiaa voinut hoitaa lainkaan. Niinpä...moni kokisi nykyisin tämän surkeana asiakaspalveluna, mutta vielä 90-luvun alussa se oli arkipäivää.

Digivapaa pankkisali

 Mitä digitaalisuus ja digitaalinen liiketoiminta sitten ovat?