#tarrataide

Tässä lista erilaisista henkilöistä, jotka tuottavat kaupunkitilaan tarrataidetta. Lista pohjautuu omaan kokemukseni ja kaikki siinä esitetyt väitteet ovat karkeita yleistyksiä.

Pienet tarrat on jees -tyyppi.

Hintalapunkokoinen ja sitä pienempi tarra on tarrataiteen mysteeri. Tarrat ovat selkeästi tarkoitettu kaupunkitilaa suurennuslasilla tarkkaileville. Niihin mahtuu pieni sana, kuten MOI tai HEI. Luontevia hahmoaiheita näissä ovat leppäkertut ja hymynaamat. Näiden tekijä ei usein tuota kovin isoa erää, joten sarjallisuutta ei pääse syntymään. Pienet tarrat eivät useinkaan ole ammattilaisten tekemiä, vaan hetken huumassa syntyneitä päähänpistoja. Teho perustuu vahvasti yllätykseen, joka syntyy tilanteesta, kun melkein kävelet tarran ohi ja huomaat jonkun raapustaneen jotain mahdottoman pientä. Vielä puoli tuntia myöhemmin ajattelet, miksi?

Toistajat.

Tuottavat ison määrän samanlaisia tarroja. Toistajat käyttävät usein sabluunaa tai jotain muuta vastaavaa nopeaa tarran tekotapaa. Myös painolaitoksesta tilatut vinyylitarrat ovat toistajien mieleen. Toistajien tarkoitus on saada mahdollisimman suuri näkyvyys omalle jutulleen. Kun jonkun asia toistuu katukuvassa, siihen alkaa usein kiinnittää huomiota enemmän. Toistajille on tyypillistä toimia mainosmaailman brandääjien jalanjäljissä. Toistajat toimivat useimmiten muutaman vuoden sykleissä.

Tägitarrailija.

Tägitarraaja on henkilö, joka tekee usein myös graffiteja, sekä tägäilee tussilla satunnaisesti (usein humalassa). Tägitarra muistuttaa paljon toistajaa, sillä yleensä tägi on aina sama. Tägitarrat ovat kuitenkin muodoltaan, tyyliltään ja tarrapaperilaadultaan hyvin erilaisia. Useimmiten tägitarra tehdään jostakin ylijääneelle tarrapaperille tai muulle ilmaiselle materiaalille, jota satutaan löytämään. Tyypillisiä tarrapohjia ovat esim. postin kirjetarrat.


Tarrataiteilija.

Tarrataiteilja käytää töihinsä paljon aikaa. Hän tutkii tarran mahdollisuuksia ja käytää monelaisia tekniikoita halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. Tarrapohja voidaan esim. maalata ensin Spraymaalilla ja koristella lopuksi maalitussilla. Tämän jälkeen tarran voidaan vielä piirtää joku hahmo, tai kirjoittaa kantaaottava teksti. Tarrataiteilijat ottavat tarrat vakavasti. He etsivät tarkasti tarroillee parhaan mahdollsin paikan. toiset haluavat näkyvyyttä, toiset säilyvyyttä. Jos tarran laittaa korkealle se pysyy paikoillaan kauemmin, mutta silloin harvempi saattaa nähdä sen. Paikkasidonnaisuus on heille tärkeää. Tarran pitää sopia ympäristöönsä ja jopa muuttaa sitä. Tarrataiteilijat ovat tarramaailman visionäärejä, jotka ovat omaksuneet katutaiteen mahdollisuudet ja supistaneet ne tarrakokoon. Tarrataiteilijat arvostavat käsityötä ja he saattavat upottaa töihinsä valtavia määriä aikaa, aikaa joka saatetaan repiä peltisestä vesikourusta alas minuutissa.

Tarranvaihtajat.

Tarranvaihtajat kuuluvat kaikkiin yllä oleviin ryhmiin, mutta useimmiten he ovat kuitenkin tarrataiteilijoita, sekä toistajia. He tutustuvat kaduilla, sekä internetissä toisiin tarrataiteilijoihin ja vaihtavat tarroja keskenään. Tarroja vaihdetaan kaikilta mantereilta ja tarranvaihto onkin urbaania kirjeenvaihtoa. Heistä on jännittävää nähdä Japanilainen tarra Helsingissä. Tarranvaihtajat tietävät kaiken tarrakulttuurista ja he ovat tarrataiteilun moniosaajia. Tarravaihtajat luovat usein myös erikokoisia comboja, eli eräänlaisia kollaaseja eri henkilöiden tekemistä tarroista. Näin he saavat luotua kaupungille jopa satojen tarrojen kokoisia luomuksia, jossa saattaa olla tarrataiteilijoita jokaiselta mantereelta.

Liisteröijät.

Liisteröijät tekevät jättikokoisia tarroja ohuelle paperille, joka voidaan kiinnittää kaupunkitilaan itse tehdyllä liisterillä. Liisteröitävä materiaali ei ole varsinaisesti tarra, mutta usein liisteröijät tekevät myös tavallisia tarroja. Liisteröinnin edut ovat selvät. He voivat tehdä isokokoisia tarroja  millä tahansa välineellä. Paperille voidaan maalata akryylillä, tussilla, spraymaalilla, glitterillä, sabluunalla tai siihen voidaan kiinnittää vaikka valmiita valokuvia sanomalehdistä.  Suosituin tapa tehdä isoja tarroja on niiden tulostaminen printterillä. Liisteröinnin koolla ei ole ylärajaa ja maailmalla on tehty jopa koko talon päätyseinän kokoisia liisteröintejä. Liisteröijä onkin hyvässä asemassa sillä isokokoisenkin työn kiinnittäminen on melko nopeaa. Tämä vähentää kiinnijäämisriskiä merkittävästi esim. perinteiseen graffitimaalaamiseen. Liisteröinnistä, kuten muustakaan tarrataiteesta, ei lähde hajuja eikä ääniä. Tämä tekee tarrataiteilusta ninjamaista toimintaa, jota harrastettaan useimmiten päivällä.