Pilot lanka
Kuukausi on kulunut siitä, kun mystinen taika surmasi suurimman osan maailman väestöstä. Jokainen vastaan tuleva kaupunki tuntui tyhjemmältä kuin edellinen, urbaanimmalta. Ehkä jopa luonnollisemmalta, kun vihreys ja luonto hiljalleen valtaa maailman kaupungit ja kylät takaisin.
Eräänä aamupäivänä ylhäältä taivaalta, pilvien seasta kaksi lohikäärmettä lentää alas, ja laskeutuivat ostoskeskuksen katolle. Toinen heistä, pikivalkoinen lohikäärme "Pilvivaanija" laskeutui eka, rikkoen painonsa alle virrattoman ilmastointilaitteen. Karjuen, lohikäärme meni matalaksi, päästäen ratsastajansa alas.
Pilvivaanijan ratsastaja, Sirmi Vapula, hitaasti valui Pilvivaanijan kylkeä pitkin alas. Katto oli ilmastointia lukuun ottamatta tyhjä, mutta tovereiden onneksi sivulla oli tikapuut alas. Ja kivi tai viimeistään potku hoitaisi heidät sisälle kauppakeskukseen ikkunan läpi jos muuta sisäänpääsyä ei löydy. (Lohikäärmeen käyttäminen sisälle pääsyyn kuulosti voiman liikakäytöltä.)
"Haluatko tsekata ruokapuolen vai vaatteet eka? Ei siinä että kiirettä ois, tässä menee varmasti koko päivä tai useampi jos kunnolla aletaan raidaan." Sirmi totesi ääneen ystävällensä, jonka kanssa oli viimeisen kuukauden viettänyt lentäen ja etsien seuraavaa ateriaa itsellensä sekä molempien lohikäärmeille, jotka eivät vähään tyytyneet.
"Ehkä voitais etsiä joku eläintarha jotta nämä kaksi saavat syödä kunnolla kerrankin." Sirmi vitsaili, ajatellen kuinka hupaisalta eläintarhabuffetti kuulosti.
