#nufit17

Jarna Petman on ihmisoikeuksiin perehtynyt kansainvälisen oikeuden professori Helsingin yliopistosta. Viime vuosina hänen tutkimuksensa on keskittynyt Euroopan, regionalismin ja kansainvälisten konfliktien ympärille. Petman on voittanut useita palkintoja opettajan taidoistaan ja toiminut useiden kotimaisten ja kansainvälisten akateemisten järjestöjen hallituksissa. Petmanin alustus Nufitissa käsittelee kansainvälisen oikeuden valmiuksia tunnistaa, hallita ja ratkaista pakolaiskriisin kaltaisia, moderneja, kansainväliskytkentäisiä konflikteja vailla selkeästi määritettyjä osapuolia.

Karin Creutz on islamofobian ja väkivaltaisen ekstremismin tutkija Helsingin yliopiston Etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimuskeskuksesta. Creutz osallistui tutkijana tänä syksynä päättyneeseen, virkamiesten, median, islamilaisten yhteisöjen ja muiden edunsaajien kanssa tiiviissä yhteistyössä toteutettuun tutkimusprojektiin Syrjintä, polarisaatio, nuoriso ja väkivaltainen radikalisoituminen (SYPONUR). Tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää nuorten radikalisoitumista ja kehittää keinoja ennaltaehkäistä sitä. Creutzin alustus Nufitissa avaa SYPONUR-projektin teemoja ja pohtii mm. rasismikokemusten yhteyttä nuorten radikalisoitumiseen.

Anni Sinnemäki on Helsingin kiinteistötoimesta ja kaupunkisuunnittelusta vastaava apulaiskaupunginjohtaja. Virassaan hän aloitti tammikuussa 2015. Apulaiskaupunginjohtajan tehtävää ennen Sinnemäki toimi eduskunnassa kansanedustajana 15 vuotta, joista 2 vuotta työministerinä, sekä Helsingin kaupunginvaltuutettuna vuodesta 2005 vuoden 2014 loppuun. Poliittisen uransa lisäksi Sinnemäki on tehnyt sanoituksia Ultra Bra -yhtyeelle sekä julkaissut kaksi runokokoelmaa ’Sokeana hetkenä’ (2003) ja ’Aleksis Kiven katu’ (2009). Sinnemäki on valmistunut Helsingin yliopistosta humanististen tieteiden kandidaatiksi vuonna 2001, pääaineenaan venäläinen kirjallisuus. Nuorten filosofiatapahtuman alustuksessaan Sinnemäki käsittelee tulevaisuuden liikenneratkaisuja.

Raimo Tuomela (s. 1940) on Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian emeritusprofessori. Hänet nimitettiin professorin virkaan v. 1971 alussa ja on ollut virastaan eläkkeellä vuoden 2008 lopulta lähtien. Vuosina 1995-2000 hän toimi Suomen Akatemian akatemiaprofessorina. Tällä hetkellä hän on Muenchenin yliopiston ja Kalifornian yliopiston (Berkeley) kiinteä vieraileva professori. Hän on julkaissut runsaasti artikkeleita alan johtavissa kansainvälisissä lehdissä ja yli kymmenen kirjaa samaten johtavien kustannusyhtiöiden kustantamana. Hänen pääasiallinen tutkimusalueensa viime vuosikymmeninä on ollut sosiaalisen toiminnan ja sosiaalisten organisaatioiden filosofinen tutkimus.Hän sai v. 1992 Alexander von Humboldt-säätiön arvostetun tutkimuspalkinnon ja on myös vuosien mittaan saanut useita Suomen Akatemian apurahoja tutkijoiden palkkaamiseen. Tuomelan Nufit-alustus käsittelee teon ja toimijuuden filosofiaa.

Tarja Kallio-Tamminen on luonnonfilosofi, tutkija, luennoitsija ja tietokirjailija. Hän on suorittanut fysiikan ja filosofian tutkinnot Helsingin yliopistossa, jossa 2004 väitteli filosofian tohtoriksi kvanttimekaniikan tulkinnoista. Aihepiirinsä myötä hän keskittynyt todellisuuskäsityksen uudelleenarviointiin. Uuden ajan taitteessa omaksuttu hiukkasmekanistinen ajattelutapa ei riitä holististen kvantti-ilmiöiden selittämiseen; maailma ei kehity deterministisellä tavalla ja ihminen ei ole pelkästään syrjässä oleva, objektiivinen havaitsija. Kun aineen ja mielen dualismille ei enää ole vahvoja perusteita, luonnontieteiden ja ihmistieteiden alueita ei pidä nähdä täysin toisistaan erillisinä. Viime vuosina Kallio-Tamminen on EEG-avusteisen meditaation projektin myötä suuntautunut myös neurofilosofiaan. Nufit-alustuksessaan Kallio-Tamminen käsittelee vapaan tahdon ongelmaa kvanttiteorian näkökulmasta.

Kaarle Hurtig on median moniosaaja, joka teki vajaan vuoden Kaarlen Maailma-ohjelmaa Ylen uudenlaiseen ja nuoreen tekemiseen painottuvan Kioski-formaatin alla. Lisäksi Hurtig on tehnyt yhteiskunnallisia ja poliittisia podcastejä soundcloudiinsa sekä toimii mainostoimistossaan Kaarle ja Kumppanit, joka on laatinut markkinointistrategioita mm. R-Collectionille, ED energiajuomalle ja Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolla. Hurtig on kiinnostunut työn uusista muodoista ja tavoista ja on toteuttamassa myös “Deed”-sovellusta, jonka mekanismi olisi olla Uberin tapainen sovellus yksinkertaisen tarpeiden ja tarjonnan yhdistämiseksi työntekijää kunnioittavammalla tavalla. 

Tiina Lappalainen työskentelee sosiaalipoliittisena asiantuntijana Invalidiliitossa.   Lappalainen valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta 2006, jonka jälkeen hän on vetänyt kuntoutuksen kehittämisen sekä vammaispalvelujen hankintakäytäntöjen kehittämiseen liittyneet projektit. Pitkän järjestöuransa aikana Lappalainen on tehnyt järjestötyötä eri tasoilla, myös nuorisotyötä sekä naistyötä. Painopisteenä Lappalaisen työssä on vaikuttaa lainsäädännön ja palvelujärjestelmien kehittämiseen niin, että eri tavoin vammaisten ihmisten tarpeet huomioidaan niissä. Lappalainen kouluttaa, luennoi ja kehittää materiaaleja vammaisten ihmisten sekä ammattilaisten tueksi. Hän pyrkii vaikuttamaan siihen, että maailmasta tulisi vammaisystävällisempi. Nuorten filosofiatapahtuman alustus pohjautuu Osallisuuden edellytykset -artikkeliin, joka kuvaa sitä, miten toimintakyky, yksilölliset toimintavalmiudet ja toimintaympäristö luovat kullekin omat, ajassa muuttuvat osallistumisen esteet ja edellytykset.

Tuuli Hirvilammi on tutkijatohtori, maan ystävä ja entinen protu-aktiivi. Hirvilammi on opiskellut sosiaalipolitiikkaa ja työskennellyt sosiaalityöntekijänä. Tutkimustyössään Kelan tutkimusosastolla, Helsingin yliopistossa ja Kokkolan yliopistokeskuksessa hän on pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että hyvinvointia osattaisiin tavoitella myös ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Väitöskirjassaan "Kestävän hyvinvoinnin jäljillä - ekologisten kysymysten integroiminen hyvinvointitutkimukseen" (2015) hän kehitteli kestävän hyvinvoinnin teoriaa. Hän oli myös yhtenä kirjoittajana keväällä 2016 julkaistussa kirjassa Talous kasvun jälkeen. Nuorten filosofiatapahtuman alustuksessa Hirvilammi kuvaa, minkälaisten muutosten avulla suomalaisessa yhteiskunnassa voitaisiin siirtyä talouskasvun tavoittelusta kestävän hyvinvoinnin turvaamiseen.