All flygtrafik pÄ Arlanda stoppades natten mot mÄndag efter att man observerat flera drönare i nÀrheten av flygplatsen frÄn kontrolltornet.
Dronentorjunnasta
MiehittÀmÀttömien ilma-alusten eli dronejen kuluttajamalleja on ollut saatavilla jo vuosikausia, minkÀ takia olettaisin, ettÀ niiden torjuntaan olisi varauduttu jo varsin kattavasti. Silti usein dronet hÀiritsevÀt lentoliikennettÀ, kuten tÀnÀÀn kÀvi Arlandalla, kun neljÀ dronea pysÀytti kaiken lentoliikenteen. Sattuu sitÀ toki suuremmillakin kentillÀ.
Lienee melko pieni todennĂ€köisyys, ettĂ€ edes tahallaan lentokonetta pĂ€in lentĂ€vĂ€ drone saisi mitÀÀn aikaan, mutta ymmĂ€rrettĂ€vĂ€sti ei haluta ottaa sitĂ€ riskiĂ€, ettĂ€ kyseessĂ€ ei olekaan lasten leikki vaan asiaan suunniteltu terrorilaite. Lentoliikenteen uudelleenohjaaminen on oletettavasti varsin suuri työ, josta aiheutuu ongelmia ja tulonmenetystĂ€ hyvin lyhyessĂ€kin ajassa. Otetaan pahan tapauksen esimerkki: maailman vilkkain lentokenttĂ€ HartsfieldâJackson Atlanta International Airport pysĂ€htyy dronen takia tunniksi, kun sitĂ€ hÀÀdetÀÀn ja varmistutaan, ettei muita ole. KentĂ€n kautta kulki vuonna 2023 yhteensĂ€ 775 818 lentokonetta, eli 88 lentokonetta tunnissa, vaikka oletettaisi tasainen liikenne kellon ympĂ€ri. Jos yhtĂ€kkiĂ€ joudutaan uudelleenohjaamaan n. 100 lentokonetta, kun liikenne on suunniteltu todella tarkasti ja oletettavasti lĂ€hikentĂ€tkin ovat aika kiireisiĂ€, on kyse melkoisesta ongelmasta, kun huomioidaan vielĂ€ kerrannaisvaikutukset kuten jatkolennoilta myöhĂ€stymiset. Oletettavasti tuolla Atlantalla on toki asteen pari jĂ€reĂ€mmĂ€t keinot kĂ€ytössĂ€ kuin Arlandalla.
Ilmeisesti dronejen torjunta on vaikeampaa kuin kuvittelisi, ihmiskunta kun kuitenkin on erikoistunut kaikenlaiseen tuhoamiseen. Lentokenttien turvallisuuden yhteistoimintaorganisaatio ACI listaa neljÀ erilaista keinoa: elektronisen hÀirinnÀn, signaalimanipuloinnin, laitteisiin sisÀÀnrakennetut estot sekÀ kineettiset toimenpiteet. Viimeinen pitÀÀ sisÀllÀÀn tuliaseet, omat dronet joko fyysisten verkkojen kanssa tai törmÀÀmÀllÀ, laseraseet ja koulutetut linnut. Ja kyllÀ, laseraseet ovat jo nykyaikaa tÀssÀ skaalassa. Muista keinoista on vÀhÀn kyseenalaisen lÀhteen validi kooste, joka tosin keskittyy suuremman luokan sotilaskÀyttöön tehtyihin droneihin, ja sitten on purkkaratkaisuja.
Lentokenttien kriittisyyden huomioiden olettaisin, ettÀ torjuntakeinot olisivat kunnossa ja harjoiteltu. Dronen havaitseminen lienee lentokentille lasten leikkiÀ jo ihan silmÀmÀÀrÀisestikin laakean alueen osalta. Keinot ovat kuitenkin rajalliset, jos vertaa sotarintamatilanteeseen: oletan, ettÀ suurin osa elektronisesta hÀirinnÀstÀ ja signaalimanipuloinnista ovat rajoitettuja tai poissuljettuja keinoja lentokentillÀ muiden jÀrjestelmien ja lentokoneiden takia. Lintuja nyt ei toivottavasti kÀytÀ mikÀÀn sivistynyt valtio ja omat dronet ovat varmaankin riski myös, sikÀli kun vastapuoli vaikka saisi ne komentoonsa. Laseraseet ovat vielÀ turhan tuore kÀytÀnnön sovellus ja tuliaseet lentokentillÀ lienevÀt lÀhtökohtaisesti varsin ÀÀrimmÀinen ratkaisu, sillÀ droneen on vaikea osua ja lentokoneeseen voi osua vahingossa, joten mahdollisimman hyvin tarkoitukseen suunnitellut rajatun vaikutusalueen elektronisen hÀirinnÀn aseet lienevÀt paras keino. NiissÀ tÀytyy siis olla mahtava markkina kyvykkÀÀlle tuotteelle ja uskon, ettÀ viimeistÀÀn nyt Arlandallakin haluttaisi sellaisia. Olisi todella kiinnostavaa tietÀÀ, mitÀ parhaat kentÀt nykyÀÀn oikeasti tekevÀt, mutta se ei tietysti ole julkista tietoa. EDIT 2024-09-11: Arlandan tapaus jatkui myös kahtena seuraavana yönÀ ja kuten tÀstÀ saattoi pÀÀtellÀ, ei Arlandalla ole dronesuojausta.














