#kuvaus

Black Sabbath -paita ja nuo pillifarkut. Haettiin yhteishaussa samaan kouluun helmikuussa, oltiin vielä väleissä. Sit sä kummiskin kaveerasit muutaman tytön kanssa. En ees muista, miten se tapahtu. Varmaan jossain valinnaisessa. Ne tytöt roikku sussa, vaikka ne oli jo varattuja.    Maaliskuussa me vielä nähtiin, mut salaa. Suudeltiin kauppakeskuksen penkeillä, ja mun luokkalainen näki meidät. Mentiin Heseen, ja sä näytit sun opettajien faceja. 

Taisit vielä ilmestyä mun snäppiin keväämmällä. Mulla oli sillon kiharat hiukset. Sanoit, että mun halit tuntui parhaimmilta, ja halasit mua koulun vessassa pitkään. Musta se oli vähän manipuloivaa. Olit ihastunut sun kaveriin, ja mä tarjouduin kertomaan sille siitä. Olin oikeesti tosi kateellinen. 

Mä aloin puhumaan jollekkin pojalle. Sä sanoit, että se on pedofiili. Ei se ollut, meillä oli vaan kaks vuotta ikäeroa. Sä olit kateellinen, vaikka itse teit samaa. Estit mut, kun sanoin meneväni pojalle yöks. Et koskaan saanut tulla meille, enkä mä teille. 

Sit ei enää puhuttu, kun tuli kesä. Mä olin muissa, sä olit muissa. Laitoit sun tyttökaverin tapaamaan mua. Se näytti mulle hylätyn talon mun asuinalueella, ja puhuttiin susta vasta lopuksi. Olit kertonut, että olin sanonut sitä tyttöä ärsyttäväks. Istuttiin haisevan lammen rannalla, jossa kerran oli ollut mätä hauki rannassa. 

Sanoin sille, etten halunnut nähdä sua. Halusin keskittyä poikaan, toiseen poikaan, jota olin jo pussannut. Ja pannut. 

Kesä oli kaunis ja uudistava. Mulla ei enää ollut blondeja kiharoita. Olin värjännyt ne ruskeeks. 

Äiti lähti hakemaan jotain lämmintä. Iltaa kohden tuli kylmä, ja tihkutti. Festarilaiset oli hotdog-jonossa, seisoneet jo kauan. Jäin ite istumaan betonipalikalle, ainoalle kuivalle istumapaikalle roskiksen taakse. Olin siellä suojassa sulta.    Seisoskelit outolintuna muutaman muun kanssa. Lähestyit mua, mut helpotti, kun tulitkin vaan heittämään roskan. Jäit kuitenkin istumaan, tökkäsit mun reittä ja elehdit omituisesti. Halusit kai halata. 

"Voidaanko puhua?" 

"Mistä?" 

"No, ihan kaikesta." 

Hiljaisuus. Äiti toi tulikuuman kaakaon ja hymyili kiusallisesti. 

"Mihin kouluun sä pääsit?" 

Mihin kouluun mä pääsin? 

"Norssiin.” Niin kun säkin. 

"Niin mäkin." 

Yö oli pimeä. Mulla oli kädessä Burger Kingin pahvipussi. Mäkissä oli ruuhkaa. Olin hississä sun äidin ja iskän kanssa, eikä sun äiti vieläkään puhunut mulle. Sä menit portaita. Sun iskä kysy, mistä ollaan kotoisin. Äiti vastas, että Kalevasta. 

Tykkäsin sun iskän irokeesistä. 

Lähditte meitä aiemmin. Olittekohan samassa hotellissa? 

Mun päiväkirjassa sun nimen päällä on punainen rasti. Silti oon säilyttänyt sun piirtämän piirustuksen musta. Muovisen sydämen, minkä teit 3D-kynällä fysiikan tunnilla. 

En oo nähnyt sua pitkään aikaan. En edes mun unissa. 

Muutama vuosi sitten tänään olisi jo torstai. Kertoisin itselleni, kuinka kohta olisi jo lauantai. Eilen oli keskiviikko, nyt on jo torstai, sitten on perjantai ja alkaa viikonloppu. Muutama vuosi sitten myös hymyilisin, ilman sen laskeutumista heti alas huoneeseen päästyäni.

Kieli painaa kitalakea vasten, tekee punnerruksia. Narskutan hampaita, silti hammaslääkäri ei sen merkkejä huomaa. Leukani terävöityy joka painalluksella. Nielen sylkeä ja pähkinänkuoria. Niskaani arastaa liian jyrkkä tyynyn asento.

Sängyssä on kolmen päivän edestä vaatteita mytyssä. Päänahka tuoksuu ulkoilmalle ja jalat kihelmöivät. Kaulan iholla elää vielä kulunut myskinhajuinen parfyymi. Mielessä pyörii inspiroiva, ajatuksia herättävä kävely. Kuin olisin ollut takaisin vuodella 2022. Kuin olisin ollut yö itse.