#kaurapuuro

"Parasta mitä oon löytäny"

Ja tulihan siitä hyvä puuro.

Vielä kun olis maatiaiskauraa <3 Odotan täydellä sydämellä vahvojen alkuperäislajikkeiden uutta tulemista. Niitä on jo saatavilla, kaikenlaisia perinnelajikkeita, niin viljelyyn kuin erikoiskaupoistakin. Viljoista tuli varsinainen ongelma vasta gammasäteilytys”jalostuksen” myötä. Speltti on poikkeuksetta parempaa kuin suomalais-jenkkiläinen tehovehnä, ja Etelä-Euroopassa edelleen yleiset perinnelajikkeet kuten durum ja kamut ovat ainakin meikän vatsalle normisuomileipää ystävällisempiä. Niitäkin vanhempi on raamatunaikainen Emmer (Raamatun “vehnä”) sekä sen kantamuoto Einkorn. Molempia viljellään tälläkin hetkellä myös Suomessa, vaikkei niistä maatalouskomiteoissa ehkä vielä puhutakaan :) Parhaat ravintolat niitä käyttävät, vaikka ihan hyvin jokaisella olisi varaa - ja luonto tykkäisi erityisesti. Mitä parempia lajikkeita viljellään, sitä vähemmän tarvii myrkyttää tai väkilannoittaa. Pienemmästä määrästä saa enemmän ravintoa. Tietenkin sekin on vasta välivaihe; ainoa todella kestävä ratkaisu on palata kokonaisiin tilakokonaisuuksiin, jossa eri eliölajit elävät toisiaan tukevassa symbioosissa. Ihmisenkokoista monimuotoviljelyä hehtaarimonokulttuurin tilalle. Biodynaamisilla Demeter-tiloilla tämä jo ymmärretään, ja (ainakin) se tekee Demeteristä vielä teholuomua parempaa. Permakulttuuri ja syötävä metsäpuutarha vie ajatuksen ehkä kaikkein pisimmälle; kuinka ruoantuotannon ei tarvitsekaan vähentää miljöön arvoa millään tavalla vaan voi olla hyväksi myös maanomistajan kukkarolle (ja täysin vastoin kaikkia virallisia maantuhoamisohjeita). Tulevaisuudessa saadaan myös kolmatta ulottuvuutta käyttöön, jolloin kaiken ei tarvitsekaan tulla enää kaukaa kalliisti hankalasti, ja hehtaarituotot voidaan nostaa vielä permakulttuuriakin korkeammalle (jonka sadot aaria kohden jo nyt voivat helposti olla monisatakertaisia verrattuna käsittämättömän tehottomaan "teho"viljelyyn, laadullisesta etumatkasta puhumattakaan).