Hulevesien hallinnassa tuumasta toimeen
Uusi vesihuoltolaki velvoitteineen hulevesien hallinnan kehittämiseksi on vihdoin eduskunnan käsittelyssä. Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettäisiin hulevesien kokonaishallinnasta. Kunnan tulisi suunnitella hulevesien hallinta ja järjestää se asemakaava-alueilla. Kunta voisi myös periä hallinnasta maksuja. Kysymys kuuluukin, miten nopeasti ja tehokkaasti uusi lainsäädäntö vaikuttaa uudenlaisen ajattelun juurtumiseen hulevesien hallinnan järjestämiseksi? Havainnollinen, laajan yhteistyön kautta syntynyt hulevesiopas on ollut olemassa jo pari vuotta ja kunnissa on tehty kiitettävää tahtia hulevesiohjelmia ja hulevesistrategioita. Kuitenkin arkisessa kaavoitustyössä hulevesien hallinnan vaatimukset tai uudenlaisten hulevesiratkaisujen käyttöön ottaminen on ollut hidasta eikä tapahdu ilman muutosvastarintaa. Vanhalla tavalla tekeminen koetaan helpommaksi ja sujuvammaksi. Uusien ratkaisujen vaatimiseen tai esittämiseen sisältyy epävarmuuksia ja pelko siitä, että epäonnistuessaan ne aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia, elleivät peräti imagohaittoja. Voiko laki muuttaa näitä asenteita ja saada kokeilemaan ja kehittämään rohkeasti uusia menetelmiä ja menettelyjä? VEDET-hankkeessa hulevesien hallinnan osakokonaisuus on herättänyt suurta kiinnostusta sidostahojen joukossa. Varsinkin konsultit ovat hyvin hereillä, samoin kuntien edustajat, yhdistykset ja tutkimuslaitokset. Projektiaihioiden käsittelyn yhteydessä on tullut esiin yllättäviä heikkouksia nykyisen pohjatiedon tasossa ja määrässä. Erityisesti hulevesien laadunhallinta herättää kysymyksiä. Perustietämyksessämme aiheesta on paljon puutteita. Vaikkapa erilaisten hulevesien viivytyksen ja muun hallinnan rakenteiden vaikutuksia veden laatuun ei ole tutkittu likimainkaan riittävästi. Käytännön tiedon hyödyntäjiä kunnissa askarruttaa muun muassa hulevesien merkitys mahdollisesti pohjavesien pilaantumisriskin aiheuttajina. Toisaalta juuri hulevesien hallintaan liittyy monella tapaa uusien teknologiaratkaisujen mahdollisuuksia. Hulevesien laadun monitorointi ja hulevesirakenteiden toimivuuden seuranta hyötyisivät oikein viritettyjen online-mittausjärjestelmien kehittämisestä. Itse rakenneratkaisut tarjoavat mahdollisuuksia erilaisille teknisille keksinnöille. Niin tällä kuin monella muullakin ympäristöteknologian alalla hyötyisimme riittävän kotimarkkinakysynnän kehittämisestä teknologiainnovaatioillemme. Tätä kysyntää ja tarjontaa pyritään osaltaan VEDET-hankkeen projektikehityksellä tukemaan.
