Guest Brew Dinner: Cool Head Brew (feat. Black Door)
Kävin viime kuussa Bryggerissä klassikoiden illallisella, joka osui jokseenkin napakymppiin. Puolisoani en kuitenkaan tuolloin saanut mukaan kun viimeisen päälle viilatusta ateriasta ei ollut lihatonta versiota tarjolla. Hotelli Havenin pitkälle edenneessä Guest Brew Dinner sarjassa sellainen sen sijaan oli ja Cool Headin oluet ovat viime aikoina iskeneet melko kovaa, joten päätimme varata paikat Cool Headin dinnerille.
Cool Headilta paikalle oli päässyt panimoa viime aikoina enemmänkin tapahtumissa edustanut Pietari. Ilmeisesti myös Cleberin oli tarkoitus tulla paikalle, mutta VR ei ollut yhteistyöhaluinen. Havenin puolelta henkilökunta on käsittääkseni näiden osalta pysynyt vakiona. Hovimestari Alexander Winberg on idean isä.
Alkumaljana saimme julkaisemattoman probioottisilla bakteereilla käytetyn hapanoluen. Tämä olikin erinomainen tuttavuus. Hieman valkoviinimäinen ja happamuudeltaan kompleksimpi kuin modernit kettle sourit. Odotan innolla laajempaa julkaisua.
Alkuruokana tarjolla oli sinisimpukkakeittoa sinisimpukkakroketilla, sekä “musta” hapanolut Sea Betrayed Us, josta mustekalan muste oli valunut tankin pohjalle jättäen oluen ihan tavallisen väriseksi. Oikein hyvä gose silti ja hyvä pari mereneläville. Itse simpukakkeitto jäi vähän pliisuksi. Keittoon oli käytetty Cool Headin Blondes are My Weakness - olutta.
Toisena ruokalajina eteemme tuli siikaceviche, jossa oli mukana Cool Headin inkivääri-sourista tehtyä kreemiä. Ruokajuomana toimi Pien - olutkaupalle tehty erinomainen Vanilla Blood. Ruoka oli loistavaa ja juomaparikin ihan hyvä.
Pääruokana tarjolla oli villisikaa kahdella tapaa, kauden kasviksia ja selleripyreetä. Kastikkeeseen oli käytetty samaa olutta kuin toisena ruokajuomana, Cool Headin uutta tynnyrikypsytettyä vaahterasiirappi-barley wineä. Hieman mielenkiintoisena ratkaisuna annokselle tarjottiin myös toinen ruokajuoma, Juicy Lucy IIIPA. Erinomainen olut, mutta huono pari ruoalle. Jätin siis jälkiruoaksi sen. Itse ruoka oli kuitenkin hyvää ja sopi mainiosti barley winen kanssa. Seuralaiseni sai villisian tilalle savulohta, jonka tilanne makuparien suhteen oli jokseenkin sama. Maistoimme loppuvuodesta Cool Headin tastingissa kypsyttämätöntä versiota samasta barley winestä ja silloin se maistui hieman ohuelta mutta kehityskelpoiselta. Kehitys ei kuitenkaan ollut aivan toivottua ja mielestäni lopputulos jäi turhan ohueksi ja karkean metalliseksi. Treenattavaa riittää siis vielä tällä saralla, mutta uskon että se vire Cool Headilta tähänkin tyyliin löytyy.
Jälkiruokana tarjolla oli ilmoitetun aprikoosi - tarte tatinin sijaan tavallisempi omenainen tarte tatin. Mielestäni tämä ei ihan tyylipuhdas tarte tatin ollut, mutta kukin tavallaan. Maku oli kohdallaan joten valittaakaan ei oikein voi. Granaattiomenalisukkeen, joka ei aivan ollut harmoniassa kahden loistavan pääraaka-aineen kanssa, aineksena oli käytetty myös Cool Headin vadelma-gosea. Juomana tälle tarjoiltiin Passion Guava sour, joka komppasi onnistunutta jälkiruokaa ihan hyvin.
Kokonaisuutena ilta ei noussut Bryggerin klassikoiden illallisen asettamalle äärimmäisen korkealle tasolle, mutta hintansa arvoinen tämäkin kyllä oli. Tulevia Guest Brew Dinnereitä (mm. Hiisi, Fat Lizard, Pien) täytyy harkita tarkkaan.
Bonuksena kävimme katsastamassa kotiin palanneen Black Doorin. Olimme hieman pettyneitä siitä ettei pitkän remontin jälkeenkään esteettömyyttä oltu merkittävästi parannettu, vaikka mahdollisuudet siihen olisi helpohkosti ollut. Sisään pääsee kyllä edelleen sivuoven kautta helpohkosti.
Uusi sisustus oli viihtyisä, hanoja oli paljon ja niissä oli hyvä valikoima. Pisteet myös hauskasta vaikeustaso-värikoodistosta. En muista oliko tämä käytössä jo ennen remonttia. Miinuspuolena viikonloppuiltaa värittivät Jekkushotteja tarjoilevat mainostytöt ja DJ soitti (hyvää) musiikkia todella kovalla. Oluen maisteluun tämä ei siksi oikein viikonloppuiltana vaikuta soveltuvan, mutta Roballa on varmaan tahkottava bilekansalta rahaa silloin kun sitä on tarjolla. Täytynee itse tulla seuraavan kerran arki-iltana tai aiemmin päivällä.
