1914: Ensimmäinen maailmansota
1915-1918: Jääkäriliike. Noin 2000 suomalaista hankkivat asekoulutuksen Saksassa
1918: Sisällissota
1939: Alueluovutusneuvottelut. Talvisota 30.11
1940: Moskovan rauha päättää talvisodan 13.3. Välirauhan aika alkaa, Suomen ja Saksan suhteet paranevat, kauttakulkusopimus ja Ryti presidentiksi
1941: Jatkosota 25.6
1942-43: Asemasota. Neuvostoliitto saa käännettyä sodan Saksaa vastaan edukseen Stalingradissa
1944: Neuvostoliiton suurhyökkäys. Ryti-Ribbentrop-sopimus, torjuntavoitto, NL:n huomio Berliinin suuntaan, Mannerheim presidentiksi, Moskovan välirauha 19.9, valvontakomissio, Lapin sota, evakot Karjalasta, kommunistien toiminta sallitaan
Ulkopolitiikan päälinjat maailmansotien välisenä aikana:
-1918. Suomi hakee turvaa Saksasta. Päättyy maailmansodan loppuessa -Tarton rauha(1920) vakiinnutti suhteet Neuvosto-Venäjään. Rauhasta huolimatta ulkopolitiikkaa hallitsi pelko ja epäluulo itäistä naapuria kohtaan. Vuoden 1932 hyökkäämättömyyssopimus rauhoitti suomalaisia. -1920-luvulla Suomi ja muut Venäjästä irtautuneet valtiot suunnittelivat puolustusyhteistyötä. Konkreettista sopimusta ei koskaan syntynyt. Suomi ei halunnut sitoutua reunavaltiopolitiikkaan. -Ruotsin kanssa välit olivat 1920 huonot. Kiista Ahvenanmaasta ja Suomessa uudelleen alkanut kielitaistelu huononsivat välejä -Suomi liittyi Kansainliittoon 1920. Luotti sen kykyyn ratkaista valtioiden väliset erimielisyydet -1930 välit Ruotsin kanssa paranivat. Pohjoismaissa puhe yhteistyöstä -> ei sopimusta -Hitler nousi Saksan johtoon 1933. Saksan aggressiivinen ulkopolitiikka kasvatti sodan uhkaa Euroopassa -Suomi korosti puolueettomuuttaan -> kieltäytyi Neuvostoliiton puolustusyhteistyösopimuksista
Abihissa: s.124 ja 125 kuvat
Syitä Neuvostoliiton hyökkäykselle marraskuussa 1939:
-Neuvostoliitto ja Saksa olivat jakaneet Itä-Euroopan etupiireihin Molotovin-Ribbentropin sopimuksen salaisessa pöytäkirjassa. -> Neuvostoliitolla vapaat kädet Suomen suhteen
-Neuvostoliitto halusi turvata Leningradin turvallisuuden. Maalla ei ollut hyviä suhteita länsivaltoihin ja Saksan vahvistuminen huolestutti.
-Suomen ja Neuvostoliiton välit olivat avoimen epäluuloiset hyökkäämättömyyssopimuksesta(1932) huolimatta. Neuvostoliitto ei voinut luottaa siihen, että Suomi ei antaisi alueitaan käyttöön, jos jokin kolmas taho tahtoisi hyökätä Neuvostoliittoon.
-Suomalaisten kanssa neuvottelu ei mennyt NL:n suunnitelmien mukaan. Suomi ei suostunut aluevaihtoihin, eivätkä luvanneet etteivät sallisi toisen maan hyökätä Neuvostoliittoon Suomen alueita käyttäen. Suomalaiset eivät uskoneet Neuvostoliiton hyökkäävän, jonka takia neuvotteluissa oltiin tinkimättömiä.
-> Suomi ei suostunut alueluovutuksiin -> Neuvostoliitto hyökkäsi
Miksi Suomea ei miehitetty talvisodassa?
-Suomen armeija oli liikkuva ja käytti maastoa taitavasti hyväkseen -Mottitaktiikan avulla suomalaiset aiheuttivat suuria tappioita puna-armeijalle -Puna-armeijalla ei ollut aluksi sopivia talvivarusteita, eikä talvisodankäynti ollut tuttua -Moottoroidut Neuvostoliiton joukot olivat sidottuja kulkemaan Itä-Suomen kapeita teitä pitkin, joka helpotti mottitaktiikan toteuttamista -> tuhoutuivat suuremmalla todennäköisyydellä kulkureitillään -Stalin oli tapattanut 1930-luvulla puhdistuksissa monia upseereita, joka huononsi armeijan tehokkuutta. -> Taktiikka oli vanhanaikainen ja sodanjohto kokematonta -> Ylivoimaa ei osattu käyttää hyväksi -Neuvostoliitto suhtautui ylimielisesti sotaan Suomea vastaan. Sodanjohto luotti Suomen jakautumiseen kahtia (punaiset ja valkoiset) ja punaiset kääntyisivät hallitusta vastaan. Luottoa laitettiin myös liikaa ylivoimaan -Terijoen hallitus, jonka Neuvostoliitto perusti, ei hajottanut suomalaisten yhtenäisyyttä -Eheyttämispolitiikan ja talouskasvun vaikuttamana Suomen kansa pysyi suhteellisen yhtenäisenä sodankin aikana. Ranska ja Iso-Britannia lupasivat sotilaallista tukea Suomelle -> Neuvostoliitto pelkäsi sotaa länsivaltoja vastaan -> oli valmis solmimaan rauhan Suomen kanssa -Neuvostoliitto olisi lopulta kyennyt valloittamaan Suomen. Rintama olisi lyhistynyt muutaman päivän päästä. Neuvostoliitto oli kuitenkin saanut ennen sotaa haluamansa alueet.
Syitä länsivaltojen tarjoamalle avulle:
-Sympatiat olivat Suomen puolella. Neuvostoliitto aloitti sodan. Neuvostoliiton ja länsivaltojen välit olivat epäluuloiset. -Avuntarjouksen taustalla halu heikentää Saksan asemaa. (NL ja Saksa tekivät yhteistyötä) -Mahdollisuus päästä hallitsemaan Ruotsin malmikenttiä (Ruotsi myi malmia Saksalle) -Suomi ei koskaan kuitenkaan pyytänyt apua. Avun torjumista on perusteltu Saksan epämääräisillä lupauksilla revanssin saamisesta Saksan avulla. -Apu olisi tullut liian myöhään(Ruotsi oli kieltänyt läpikulun, rintamat murtuneet, tilanne epätoivoinen)
Talvisota osana historiapolitiikkaa
-Sai paljon huomiota muualla maailmassa. Neuvostoliiton hyökkäystä sanottiin epäoikeudenmukaiseksi -Kuvauksessa korostettiin suomalaisten huonoja varusteita ja vähäistä aseistusta. Siitä huolimatta suomalaiset onnistuivat tuhoamaan isoja vihollisjoukkoja. -> Mielikuva sisukkaista ja kekseliäistä suomalaisista -Sodan aikana luotiin mielikuvaa yhtenäisestä kansasta, joka taistelee hyökkääjiä vastaan. Korostettiin esim. ‘Tammikuun kihlauksella’, jossa työnantaja- ja työntekijäliitot tunnustivat toisensa sopimuskumppaneiksi. Neuvostoliiton puolella olevista/Neuvostoliittoa auttaneista suomalaisista ei puhuttu. -Sotapropagandan tehokkuus vaikutti omalla tavallaan rauhanehtojen aiheuttamiin katkeriin tunteisiin. -> Lisäsi sodan epäoikeudenmukaisuuden kuvaa -Sodan jälkeen keksittiin puhua 105.stä kunnian päivästä ja talvisota nimityksestä. Sodasta muotoutui yhtenäisyyden ja sisukkuuden tunnus -Toisen maailmansodan jälkeen huomio kiinnittyi enemmän talvisotaan kuin jatkosotaan. Talvisotaa oli helpompi käsitellä kuin liittolaisuutta Saksan kanssa jatkosodassa.
Suomen ja Neuvostoliiton välit välirauhan aikana 1940-41
-Suomessa pelättiin Neuvostoliiton hyökkäystä ja oltiin katkeria talvisodan menetyksistä -Kesällä 1940 NL miehitti Baltian maat -> Lisäsi pelkoa. NL:oon ei luotettu Suomessa, eikä puolueettomuuden uskottu tuovan tarpeeksi turvaa sitä vastaan. -NL painosti Suomea sisäpolitiikassa(esim. presidentinvaalit) ja tulkitsi rauhansopimusta itselleen parhaasta näkökulmasta -Suomalaiset kommunistit perustivat 1940 toukokuussa SNS=Suomen ja NL:n rauhan ja ystävyyden seuran. Seuraa pidettiin vaarallisena. SNS hyökkäsi hallitusta vastaan ja järjestämällä mielenosoituksia pyrki aiheuttamaan tyytymättömyyttä. -> Arveltiin työskentelevän NL:n hyväksi
Suomen suhteet Saksaan välirauhan aikana
-Kesästä 1940 lähtien Saksan ja Suomen välillä oli tiiviit kauppasuhteet. Kauppayhteydet olivat katkenneet -> Suomen pakko käydä kauppaa Saksan kanssa. Saksasta ostettiin elintarvikkeita ja Suomesta ostettiin Petsamon nikkeliä -Kauttakulkusopimus -> Saksan sotilailla oikeus käyttää Suomen aluetta loma-kuljetuksiin Saksasta Norjaan -Suomen ja Saksan suhteet tiivistyivät 1940 loppuvuodesta. Suomi tyytyväinen vahvan tukijan olemassa olosta ja Saksa teki Neuvostoliitolle selväksi, että salainen etupiirisopimus ei koskenut enää Suomea. -Suomen epäoikeudenmukaiseksi kokema talvisota(+menetykset) vaikuttivat Suomen suhtautumiseen Saksan suunnitelmiin hyökätä Neuvostoliittoon. Saksa paljasti suunnitelmansa 1941 ja Suomi suhtautui oman hyökkäyshalunsa vaikuttamana myönteisesti.
Abihissa: s. 128 kuva
Ajopuuteoria
-Ajopuuteorian sanelemana Suomi ajautui jatkosotaan haluamattaan. Saksan ja Neuvostoliiton välillä sodan syttyessä Suomi ei voinut olla puolueeton niiden välissä. -Suomi riippuvainen Saksasta taloudellisesti. Saksa hallitsi itämerta -> kauppayhteydet Isoon-Britanniaan poikki. Kauppa Ruotsin ja Suomen välillä vähäistä -> Saksa lähes ainoa maa, jonka kanssa saattoi käydä kauppaa -Ajopuuteoria suosiossa Suomessa heti sodan jälkeen. Ulkovaltojen osallisuutta sotaan korostettiin ja Suomen sotaan liittymistä pidettiin välttämättömänä
Koskiveneteoria
-Suomi suurvaltojen puristuksissa, mutta vaikutti omilla valinnoillaan tilanteeseen -> jatkosota. Suomi käytti hyväkseen Saksan apuja ja pyrki revanssiin Neuvostoliiton suhteen. -Koskiveneteorian kaltaisia tulkintoja esitettiin ulkomailla 1950-60 luvuilla
Abihissa: s. 129 taulukko & s.130 kartta
Jatkosodan 1941-44 vaiheita:
1. Hyökkäysvaihe 1941 hyökkäysvaiheessa Suomi valloitti talvisodassa menettämiään alueita +Itä-Karjalan. Suomalaisia kaatui hyökkäysvaiheessa enemmän kuin talvisodassa.
2. Asemasota 1942-44 käydyn asemasodan aikana rintamalinja ei muuttunut paljoakaan. Neuvostoliitto onnistui kääntämään sodan Saksaa vastaan omaksi edukseen Stalingradissa -> aloitti etenemisen kohti Keski-Eurooppaa
3. Perääntymisvaihe Kesällä 1944 Suomi joutui nopeasti luovuttamaan Itä-Karjalan ja vetätymään pois Karjalankannakselta. Tali-Ihantalan torjuntavoiton jälkeen Neuvostoliiton huomio siirtyi Saksan rintamalle -> Suomelle mahdollisuus solmia erillisrauha
Ryti-Ribbentrop sopimus - Kesä 1944
-Presidentti Ryti lupasi Saksalle 1944, että Suomi ei tee erillisrauhaa NL:n kanssa -> sopimuksen myötä aseita ja apujoukkoja Saksasta Suomeen -Nykynäkemyksen mukaan Suomi sai heti suurhyökkäyksen alkamisen jälkeen apua ilman sopimusta (Suurin osa panssarintorjunta-aseista oli toimitettuna Suomeen jo ennen sopimuksen allekirjoittamista). -Saksalaisten lento-osastolla suuri rooli neuvostojoukkojen tuhoamisessa -> ilman sopimusta toiminta Suomessa olisi luultavasti loppunut nopeasti
Suomen irtaantuminen toisesta maailmansodasta
-Erillisrauhaa yritettiin saavuttaa jo 1943 -> NL vaati ehdotonta antautumista. -> Sama toistui 1944. Suomen pohtiessa sodasta poistumista -> Saksa kiristi vähentäen ase- ja elintarvikeapua -Saksan ollessa vahva, Suomi ei voinut poistua sodasta. (Uhkana Saksan miehitys. Esim. Unkarille kävi näin) -Torjuntavoiton jälkeen 1944 irtaantuminen mahdollista. -> NL ei enää vaatinut ehdotonta antautumista. Mannerheim presidentiksi (Rytin lupaus Saksan kanssa erillisrauhan sitomista koskien ei sitonut häntä). -Moskovan välirauha 19.9. -> Saksalaisten poistaminen Suomesta -> Lapin sota 1944-45 Moskovan välirauhan nimitykseen vaikutti liittoutuneiden sopimus, jonka mukaan lopulliset rauhansopimukset Saksan liittolaisten kanssa solmittaisiin sodan päätyttyä. Lopullinen rauhansopimus tehtiin Pariisissa 1947
Käsitteet:
Terijoen hallitus: Neuvostoliiton muodostama nukkehallitus talvisodan alussa. Suomeen haluttiin lavastaa sen sisällissodan kaltainen tilanne. Sisällissodan aikainen punaisten johtaja Otto Wille Kuusinen toimi hallituksen pääministerinä
