Ufologia: HörhöilystÀ valtavirtaan ja takaisin
Ufologia: HörhöilystÀ valtavirtaan ja takaisin
kirjoittanut Nick Pope
Hieman yli kahdeksan vuotta sitten The New York Times julkaisi artikkelin, jolla oli syvÀllinen vaikutus siihen, miten UFO-aiheeseen suhtauduttiin. [1] Se kÀynnisti myös, ainakin Yhdysvalloissa, prosessin, jonka myötÀ aiheesta tuli yhÀ enemmÀn valtavirtaa. TÀssÀ artikkelissa haluan kÀsitellÀ kolmea kysymystÀ: (1) Miten ufologia on pÀÀtynyt tÀhÀn tilanteeseen? (2) MissÀ ufologia on nyt? (3) MitÀ tulevaisuus tuo tullessaan ufologialle?
Miten ufologia pÀÀtyi sinne?
16. joulukuuta 2017 The New York Times julkaisi kaksi toisiinsa liittyvÀÀ uutista. EnsimmĂ€inen koski Yhdysvaltain puolustusministeriön vahvistamia, Yhdysvaltain laivaston hĂ€vittĂ€jistĂ€ otettuja, tulevaisuuteen suuntautuvia infrapunavideoita, jotka esittĂ€vĂ€t UAP-ilmiöitĂ€ (Yhdysvaltain hallitus kĂ€yttÀÀ termiĂ€ UAP â Unidentified Anomalous Phenomenon, tunnistamaton poikkeava ilmiö â UFO:n sijaan). [2]
Tarinan toinen osa koski salaperÀistÀ tiedusteluohjelmaa nimeltÀ Advanced Aerospace Threat Identification Program (AATIP), jonka oletettiin tutkivan ja selvittÀvÀn UAP-ilmiöitÀ. TÀmÀ oli sinÀnsÀ uutisarvoista, koska vuosien ajan Yhdysvaltain hallituksen virallinen kanta oli ollut, ettÀ UAP:t eivÀt enÀÀ kiinnostaneet ja ettÀ ilmiötÀ ei ollut tutkittu missÀÀn ohjelmassa 1960-luvun lopun jÀlkeen, jolloin Yhdysvaltain ilmavoimien pitkÀaikainen Project Blue Book -ohjelma lopetettiin. Monet UFO-yhteisön jÀsenet uskoivat tÀmÀn olevan valhe ja ettÀ salaisia ohjelmia oli olemassa, joten tÀmÀ vaikutti selvÀltÀ esimerkiltÀ salaliittoteoriasta, joka osoittautui totta.
Todellisuus oli kuitenkin paljon monimutkaisempi, eikÀ asiasta ole vielÀkÀÀn yleisesti hyvÀksyttyÀ selitystÀ. Jotkut skeptikot sanovat, ettÀ AATIP oli pikemminkin tiedusteluyhteisön uskovien ryhmÀn epÀvirallinen hanke. Todellisesta luonteestaan riippumatta AATIP oli selvÀsti aiemman puolustusministeriön tiedustelupalvelun (DIA) ohjelman, Advanced Aerospace Weapon System Applications Program (AAWSAP), sivutuote. AAWSAP oli todistettavasti aito ohjelma, ja joissakin virallisissa asiakirjoissa termejÀ AAWSAP ja AATIP kÀytetÀÀn synonyymeinÀ. [3] Tammikuussa 2020 Pentagonin tiedottaja Susan Gough julkaisi lausunnon, jolla yritettiin selvittÀÀ sekaannusta. Lausunnossa todettiin:
Advanced Aerospace Threat Identification Program (AATIP) oli koko ohjelman nimi. Advanced Aerospace Weapons Systems Application Program (AAWSAP) oli DIA:n myöntÀmÀn sopimuksen nimi, joka koski kaikkien AATIP-ohjelman teknisten raporttien laatimista.
Pyysin lisÀselvitystÀ, ja 13. tammikuuta 2020 Susan Gough jatkoi asiaa seuraavalla lausunnolla:
DIA hallinnoi edistynyttÀ ilmailu- ja avaruusteollisuuden uhkien tunnistamisohjelmaa (AATIP). Kaikki AATIP-ohjelman puitteissa suoritettu työ tehtiin yhden sopimuksen, AAWSAP:n, puitteissa. AATIP-ohjelman kokonaispanos koostui 38 teknisestÀ raportista, jotka tuotettiin sopimuksen puitteissa. DIA oli AAWSAP:n kautta AATIP-ohjelman ainoa johtava taho. Kongressille annettiin selvitys AATIP-ohjelman puitteissa suoritetusta kokonaispanoksesta, eli edellÀ mainituista 38 teknisestÀ raportista.
NĂ€iden 38 raportin kirjoittajiin kuuluvat Hal Puthoff, Eric Davis ja Kit Green â nimet, jotka ovat hyvin tuttuja niille, jotka seuraavat hallituksen harrastusta marginaalitieteiden ja paranormaaleiden ilmiöiden parissa.
Henkilökohtainen arvioni on, ettĂ€ kaikki eufemistiset viittaukset âkehittyneeseen ilmailu- ja avaruusteknologiaanâ olivat keino peitellĂ€ UFO- tai paranormaaleja ilmiöitĂ€ tutkivaa ohjelmaa ohjelmana, joka tutki seuraavan sukupolven ulkomaisten ilmailu- ja avaruusteknologian aseiden uhkia, jotta se voitaisiin suojella skeptisiltĂ€ Pentagonin rahoittajilta ja kongressin valvojilta, jotka olisivat kauhistuneet kuullessaan, ettĂ€ veronmaksajien rahoja kĂ€ytettiin tĂ€llaisiin asioihin. TĂ€mĂ€ yritys epĂ€onnistui lopulta, koska vaikka varainhoitovuonna 2008 osoitettiin 10 miljoonaa dollaria ja varainhoitovuonna 2010 vielĂ€ 12 miljoonaa dollaria, rahoitus pÀÀttyi varainhoitovuonna 2012, kun aiemmassa virallisessa tarkastelussa oli todettu, ettĂ€ âraportit olivat DIA:lle vain rajoitetusti hyödyllisiĂ€â.
AAWSAP:n juuret juontavat juurensa tiedusteluyhteisön henkilöstön jÀsenistÀ Jay Strattonista ja James Lacatskista sekÀ Utahin osavaltiossa sijaitsevasta Skinwalker Ranchista, jota kuvataan usein UFO-havaintojen ja paranormaaleiden ilmiöiden pesÀkkeeksi. DIA:n vuonna 2008 julkaiseman sopimushakemuksen (joka oli muotoiltu huolellisesti keskittymÀÀn tulevaisuuden ilmailu- ja avaruusasejÀrjestelmien perustana mahdollisesti toimiviin lÀpimurtoteknologioihin vÀlttÀen samalla mainitsemasta ufoja tai paranormaaleja ilmiöitÀ) jÀlkeen sopimus myönnettiin Bigelow Aerospace Advanced Space Studies (BAASS) -yritykselle. [4] Miljardööri ja avaruusyrittÀjÀ Robert Bigelow oli tuolloin Skinwalker Ranchin omistaja.
Robert Bigelow oli jo pitkÀÀn ollut kiinnostunut UFOista ja paranormaaleista ilmiöistÀ, ja hÀn oli aiemmin rahoittanut National Institute for Discovery Science (NIDS) -instituuttia. [5] Hallituksen puheenjohtajana toimi edellÀ mainittu Hal Puthoff, parapsykologi, joka oli aiemmin johtanut (yhdessÀ Russell Targin kanssa) Stanford Research Institute -instituutissa (ei liity Stanfordin yliopistoon) ohjelmaa, jonka tarkoituksena oli tutkia paranormaaleja ilmiöitÀ. TÀmÀ työ johti todennÀköisesti siihen, ettÀ Yhdysvaltain hallitus alkoi tutkia esimerkiksi kaukokatselua DIA:n ja CIA:n kylmÀn sodan aikana toteuttaman Project Stargate -ohjelman puitteissa.
NIDS tarkasteli useita marginaalisia tieteenaloja, ja jotkut ovat vÀittÀneet, ettÀ AAWSAP oli pohjimmiltaan keino varmistaa valtion rahoitus NIDS:n tyyppisen työn jatkamiselle. Senaattori Harry Reid (joka tunsi Robert Bigelowin) oli keskeisessÀ roolissa AAWSAP:n virallisen aseman ja rahoituksen varmistamisessa.
New York Timesin uutinen levisi nopeasti muihin valtavirran tiedotusvÀlineisiin ympÀri maailmaa, ja se herÀtti lukuisien kongressiedustajien ja avustajien huomion. Keskeinen syy tÀhÀn kiinnostukseen oli se, ettÀ Harry Reidin ja kahden senaattorikollegansa lisÀksi kongressissa ei ilmeisesti ollut tietoa AAWSAP- tai AATIP-ohjelmista, eikÀ niitÀ todellakaan valvottu.
UFOjen osalta kongressin jĂ€senet eivĂ€t todennĂ€köisesti eroa paljoakaan yhteiskunnasta kokonaisuutena, sillĂ€ mielipiteet vaihtelevat laajasti skeptikoista uskovaisiin. LisĂ€ksi, riippumatta uskomuksista, ei ole yllĂ€ttĂ€vÀÀ, ettĂ€ tuntematon mutta selvĂ€sti merkittĂ€vĂ€ mÀÀrĂ€ kongressin jĂ€seniĂ€ nĂ€ki New York Timesin artikkelin ja ajatteli jotain sellaista kuin: âHetkinen, hallituksella on UFO-ohjelma, mutta se ei ole kertonut siitĂ€ meille? SitĂ€ johti tiedustelupalvelujen henkilöstö, eikĂ€ kongressi valvonut sitĂ€? MitĂ€ he tekevĂ€t ja mitĂ€ he ovat saaneet selville?â
TÀmÀn seurauksena kongressi osoitti monipuolista kiinnostusta ja sitoutui UAP-aiheeseen siinÀ mÀÀrin, ettÀ syntyi kriittinen massa. Uskon, ettÀ avaintekijÀ tÀssÀ oli se, ettÀ sitoutuminen oli puolueiden vÀlistÀ, kattoi sekÀ senaatin ettÀ edustajainhuoneen ja siihen osallistui useita komiteoita, pÀÀasiassa asevoimien komiteat, tiedustelukomiteat ja valvontakomiteat. Kongressin sitoutuminen johti salaisiin tiedotustilaisuuksiin ja julkisiin kuulemistilaisuuksiin. Julkisten kuulemistilaisuuksien todistajina olivat muun muassa ilmiantajat Luis Elizondo (elÀkkeellÀ oleva vastatiedusteluoperaattori, joka oli nÀkyvÀsti esillÀ The New York Timesin artikkelissa ja jota siinÀ kuvattiin AATIP-ohjelman johtajana) ja David Grusch, entinen tiedusteluyhteisön jÀsen, joka oli ollut mukana Jay Strattonin johtamassa UAP-työryhmÀssÀ.
EhkÀ tÀrkein osa kongressin UAP-työskentelyÀ oli useiden UAP-sÀÀnnösten lisÀÀminen useisiin viimeaikaisiin vuotuisiin kansallisiin puolustusvaltuutuslakeihin (NDAA). Osittain nÀiden lainsÀÀdÀnnöllisten toimivaltuuksien tÀyttÀmiseksi puolustusministeriö perusti toimiston (edellÀ mainitun UAP-työryhmÀn) kÀsittelemÀÀn vastausta ja johtamaan aihetta hallituksen sisÀllÀ. TÀmÀ työryhmÀ julkaisi useita virallisia raportteja ja korvattiin lopulta All-domain Anomaly Resolution Office (AARO) -virastolla. AARO:n verkkosivustolla on runsaasti raportteja, tiedotteita ja muuta UAP:hen liittyvÀÀ materiaalia, joka on perÀisin sekÀ puolustusministeriöltÀ ettÀ kongressilta ja joka kuvaa tÀydellisesti sekÀ kongressin sitoutumisen laajuutta ja syvyyttÀ ettÀ hallituksen vastausta kongressin kiinnostukseen. [6]
Mielenkiintoisena sivuhuomautuksena mainittakoon, ettÀ yksi UAP-työryhmÀn johtajista oli edellÀ mainittu Jay Stratton, joka oli aiemmin ollut mukana AAWSAP-ohjelmassa ja jolla oli ollut poikkeuksellinen kokemus Skinwalker Ranchilla. Strattonin tulevat muistelmat, jotka ilmeisesti julkaistaan vuonna 2026 HarperCollinsin toimesta, saattavat valottaa ratkaisemattomia kysymyksiÀ, jotka koskevat evoluutioprosessia NIDS:stÀ BAASS:iin, AAWSAP:iin ja AATIP:iin, sekÀ muita vielÀ ratkaisemattomia kysymyksiÀ.
Jokainen tiedusteluanalyytikko planeetalla tietÀÀ, kuinka tÀrkeÀÀ on erottaa toisistaan se, mitÀ he tietÀvÀt, ja se, mitÀ he ajattelevat, mutta juuri nÀmÀ ihmiset nÀyttÀvÀt usein hÀmÀrtÀvÀn tÀtÀ rajaa.
On varmasti mielenkiintoista huomata eri osapuolten vÀliset yhteydet ja nÀhdÀ, kuinka samat nimet toistuvat yhÀ uudelleen. TÀmÀ antaa jonkinlaisen kÀsityksen siitÀ, ketkÀ ovat avainhenkilöitÀ ja mikÀ on yleinen agenda. Esimerkiksi New York Timesin juttu oli pitkÀÀn valmisteltavana. Artikkelia tarjoteltiin muutaman kuukauden ajan ennen julkaisua paitsi New York Timesille myös Washington Timesille ja Politicolle, jotka molemmat pystyivÀt julkaisemaan melko yksityiskohtaisia artikkeleita pian sen jÀlkeen, kun New York Times oli saanut uutisen.
LisÀtietoja saa tarkastelemalla kolmea nimeÀ, jotka esiintyivÀt The New York Timesin artikkelin tekijÀtiedoissa: Helene Cooper, Ralph Blumenthal ja Leslie Kean.
Helene Cooper oli The New York Timesin Pentagon-kirjeenvaihtaja, jolla ei ollut aiempaa kiinnostusta UAP:hen. The New York Timesin kokenut toimittaja Ralph Blumenthalin kiinnostus alkoi jo ennen joulukuun 2017 artikkelia, kun hÀn alkoi tutkia Harvardin psykiatrian professoria John Mackia, joka oli tutkinut avaruusolentojen sieppauksia. TÀmÀ johti Blumenthalin vuonna 2021 julkaisemaan Mackia kÀsittelevÀÀn kirjaan The Believer. Leslie Kean on kotoisin varakkaasta poliitikkoperheestÀ ja oli jo aiemmin kiinnostunut UAP:sta ja avaruusolentojen sieppauksista, mikÀ kÀy ilmi hÀnen aiemmista kirjoituksistaan ja siitÀ, ettÀ hÀn asui muutaman vuoden sieppausilmiöitÀ tutkineen Budd Hopkinsin kanssa, joka esitteli John Mackille ensimmÀisenÀ tÀmÀn aiheen.
Leslie Kean oli avainhenkilö, joka toi tarinan The New York Timesin tietoon. Luis Elizondo oli eronnut valtion virasta syksyllĂ€ 2017, mutta juuri ennen lĂ€htöÀÀn hĂ€n oli luovuttanut kolme tunnetuinta Yhdysvaltain laivaston UAP-videota Christopher Mellonille, entiselle puolustusministeriön apulaisvaraministerille. Elizondo uskoi saaneensa virallisen luvan niiden julkaisemiseen, mutta ilmeisesti oli syntynyt vÀÀrinkĂ€sitys, eikĂ€ lupa ollut tarkoitettu julkistamiseen. TĂ€mĂ€n havainnollistamiseksi puolustusministeriön 27. huhtikuuta 2020 antamassa lausunnossa viitattiin videoiden âluvatonta julkaisemistaâ vuosina 2007 ja 2017. [7] Vuonna 2007 yksi videoista vuoti verkkoon Above Top Secret -keskustelufoorumille, kun taas vuonna 2017 viitattiin prosessiin, joka johti New York Timesin julkaisemaan tarinan.
Mellon ja Elizondo liittyivÀt sitten organisaatioon nimeltÀ To The Stars Academy of Arts and Science (TTSA), jota johti nÀennÀisesti Blink-182-muusikko Tom DeLonge. TTSA oli erÀÀnlainen yhteistyökeskus useille henkilöille, joista monilla oli tausta hallituksen UAP- ja marginaalitieteiden tutkimuksessa, mukaan lukien Hal Puthoff ja elÀkkeellÀ oleva CIA-upseeri Jim Semivan.
Christopher Mellon jÀrjesti Keanin, Elizondon ja muiden vÀlisen tapaamisen, jonka jÀlkeen Keanilla oli tarpeeksi tietoa viedÀksensÀ tarinan Ralph Blumenthalin vÀlityksellÀ The New York Timesiin, mikÀ kÀynnisti tapahtumasarjan, joka muutti ufologian alan ikuisesti. [8]
MissÀ ufologia menee nyt?
NÀin ufologia siirtyi Yhdysvalloissa marginaalista valtavirtaan, vaikka tÀmÀ onkin yksinkertaistettu versio, eikÀ kaikkien tarinan kÀÀnteiden suhteen ole yleistÀ yksimielisyyttÀ. Jos minun pitÀisi tiivistÀÀ, mitÀ mielestÀni tapahtui ja miksi, paras arvioni olisi seuraava: UAP:hin ja paranormaaleihin ilmiöitÀ uskovien löyhÀ koalitio, jonka jÀsenillÀ oli usein tausta hallituksessa, armeijassa ja tiedusteluyhteisössÀ, haki ja sai virallista rahoitusta työlleen. Kun rahoitus lopetettiin, he jatkoivat työtÀÀn puolivirallisessa asemassa. Lopulta, kun he tunsivat, ettÀ olivat edenneet niin pitkÀlle kuin mahdollista ilman virallista rahoitusta, he pÀÀttivÀt julkistaa asian ja ottivat onnistuneesti riskin, ettÀ siitÀ syntyvÀ myrsky tuottaisi muita tapoja viedÀ asioita eteenpÀin. Tavoitteisiin saattoi kuulua rahoitus (TTSA kerÀsi varmasti rahaa osakeannilla) ja kongressin osallistuminen. JÀlkimmÀinen on selvÀsti ollut suuri menestys.
Kuitenkin kahdeksan vuotta tÀmÀn prosessin alkamisen jÀlkeen ei ole vielÀkÀÀn löydetty ratkaisevia todisteita, ja olemme ilmeisesti törmÀnneet joihinkin esteisiin, kun useat uudet ja samanaikaiset tapahtumat ovat asettaneet asiat melko eri valoon.
LisÀÀ entisiÀ hallituksen ilmiantajia on tullut esiin. TÀmÀ kuulostaa hyvÀltÀ asialta, ja tietyssÀ mielessÀ se onkin, mutta tahattomana seurauksena se on lisÀnnyt tietotulvaa ja luonut niin monimutkaisen tilanteen, ettÀ jopa kokeneet kommentaattorit, kuten minÀ, jotka seuraavat tilannetta hyvin tarkasti, ovat vaikeuksissa pysyÀ mukana. LisÀksi kaikki ilmiantajat eivÀt ole samanarvoisia. Vaikka voidaan olla melko varmoja siitÀ, ettÀ kongressille todistaneet henkilöt ovat sitÀ, mitÀ vÀittÀvÀt olevansa (henkilöstö tarkistaa tÀllaiset henkilöt melko perusteellisesti, muun muassa kyselemÀllÀ heidÀn entisiltÀ työnantajiltaan), toisten taustoja ei ole tutkittu yhtÀ perusteellisesti.
On myös muistettava, ettÀ vaikka jonkun hallituksen taustatiedot ovatkin kunnossa, hÀnen tarkkaa rooliaan on usein vaikea mÀÀrittÀÀ ja hÀnen tietojaan voi olla lÀhes mahdotonta tarkistaa. TÀmÀ johtuu osittain siitÀ, ettÀ monilla nÀistÀ ihmisistÀ on tausta armeijassa ja tiedusteluyhteisössÀ, joissa turvaluokittelukysymykset ovat usein esillÀ ja joissa petos oli kirjaimellisesti osa joidenkin nÀiden ihmisten työnkuvaa. Se johtuu myös siitÀ, ettÀ suuri osa tiedoista on toisen kÀden tietoa, mutta asianomaiset eivÀt tee selvÀksi, ettÀ kyseessÀ on jotain, jonka joku muu on heille kertonut. Jokainen tiedusteluanalyytikko planeetalla tietÀÀ, kuinka tÀrkeÀÀ on erottaa toisistaan se, mitÀ he tietÀvÀt, ja se, mitÀ he ajattelevat, mutta juuri nÀmÀ ihmiset nÀyttÀvÀt usein hÀmÀrtÀvÀn tÀtÀ rajaa. Ei ole ihme, ettÀ toisinaan kuulee joidenkin siviili-UFO-tutkijoiden valittavan, ettÀ koko asia on PSYOP.
TĂ€mĂ€ jo ennestÀÀn sekava tilanne on entisestÀÀn monimutkaistunut sisĂ€isten valtataistelujen vuoksi. Alalla on selvĂ€sti kĂ€ynnissĂ€ taistelu narratiivin hallinnasta. Jopa eri ilmiantajien ja muiden avaintoimijoiden keskuudessa, jotka ovat nĂ€ennĂ€isesti kohteliaita toisilleen, on selvĂ€sti jĂ€nnitteitĂ€. Henkilökohtaisena anekdoottina voin kertoa, ettĂ€ useampi kuin yksi TV-tuottaja on kertonut minulle, kuinka henkilö A kertoi heille esiintyvĂ€nsĂ€ ohjelmassa, jos henkilö B ei ole mukana (pyynnöt kostautuivat, koska tuottajat eivĂ€t yleensĂ€ pelaa sellaista peliĂ€). Olen myös tietoinen siitĂ€, ettĂ€ jotkut avainhenkilöt, jotka ovat nĂ€ennĂ€isesti kohteliaita minulle, puhuvat minusta pahaa, ehkĂ€ koska he nĂ€kevĂ€t valtamediassa olevan alustani potentiaalisena uhkana, varsinkin kun olen riippumaton kaikessa tĂ€ssĂ€ ja en ole kenenkÀÀn puolella. Koska se kuvaa tilannetta niin tĂ€ydellisesti, en voi vastustaa kiusausta lainata OâJaysin kappaleen Back Stabbers sanoituksia: âHe hymyilevĂ€t sinulle. Koko ajan he haluavat ottaa paikkasi.â
UFO-yhteisön sisĂ€iset riidat eivĂ€t ole mitÀÀn uutta. Uutta on kuitenkin se, ettĂ€ sotilastiedustelun taustalla olevat ihmiset tuntevat muutamia likaisia temppuja, joita siviilivastineet eivĂ€t tunne. LisĂ€ksi sosiaalinen media on toiminut voiman moninkertaistajana, ja erityisesti đ on muuttunut todelliseksi taistelukentĂ€ksi joidenkin keskeisten toimijoiden vĂ€lillĂ€, jotka kĂ€yttĂ€vĂ€t usein vĂ€lityspalvelimia ja feikkitilejĂ€. Klikit, hĂ€irintĂ€ ja doxxaus nĂ€yttĂ€vĂ€t olevan pĂ€ivĂ€n sana. Emme myöskÀÀn saa peitellĂ€ epĂ€miellyttĂ€vÀÀ totuutta, ettĂ€ joillakin ihmisillĂ€, jotka ovat Ă€skettĂ€in hypĂ€nneet ufologian kelkkaan, on selvĂ€sti psykologisia ongelmia, kun taas toiset haistavat rahan ansaitsemisen mahdollisuuden.
Yksi esimerkki tĂ€stĂ€ sisĂ€isestĂ€ riidasta on Jay Andersonin esiintyminen Joe Roganin podcastissa joulukuussa 2025, joka nĂ€yttÀÀ aiheuttaneen erityisen ikĂ€vĂ€n kiistan. [9] Jay kritisoi (muun muassa) Luis Elizondoa syyttĂ€en tĂ€tĂ€ aggressiivisen kampanjan jĂ€rjestĂ€misestĂ€ narratiivin hallitsemiseksi ja viittasi siihen, mitĂ€ hĂ€n on joskus kutsunut âUFO-viharyhmĂ€ksiâ. [10] Vastauksena Elizondon kannattajien ryhmĂ€, jota joskus kutsutaan nimellĂ€ âLue Crewâ, hyökkĂ€si Jay Andersonia vastaan. [11]
TÀhÀn liittyen on syytÀ mainita, ettÀ uusi sukupolvi vaikutusvaltaisia podcast-juontajia ja YouTube-kanavien omistajia on huomannut aiheen yleistyvÀn ja lÀhtenyt mukaan keskusteluun. Vaikka monet heistÀ ovat rehellisiÀ toimijoita, heidÀn podcastinsa ja kanavansa ovat usein areena, jolla kÀydÀÀn taistelua narratiivin hallinnasta. Vaikka olenkin kokenut kommentaattori, joka seuraa tilannetta tarkasti, minulla on vaikeuksia selvittÀÀ, kuka tukee mitÀkin ryhmittymÀÀ, kuinka monta ryhmittymÀÀ on olemassa ja mikÀ on niiden todellinen tarkoitus.
kuva: Oliver Ottitsch / SKEPTIC
MikÀ on kaiken tÀmÀn tietotulvan, sekasorron ja sisÀisten riitojen lopputulos? Henkilökohtaisesti olen vÀsynyt. LisÀksi nÀen sosiaalisesta mediasta, ettÀ muutkin ovat vÀsyneitÀ. Olen sananvapauden ehdoton kannattaja, joten en todellakaan kannata minkÀÀnlaista valvontaa tÀssÀ asiassa. HylkÀÀn tÀysin ajatuksen (joka on esitetty useita kertoja vuosien varrella), ettÀ ufologia pitÀisi perustaa jonkinlainen hallintoelin tai jotenkin valvoa itseÀÀn. Kuka lopulta pÀÀttÀÀ, kuka hallintoelimeen kuuluu, ja quis custodiet ipsos custodes?
On myös muita kehityskulkuja, jotka herÀttÀvÀt minussa huolta. Yksi niistÀ liittyy muutamaan narratiiviseen muutokseen, jotka olen huomannut hiipineen aiheeseen.
Ufologia on aina ollut laaja kĂ€site. Ilmiantaja David Grusch kĂ€ytti kongressille antamassaan todistuksessa ja joissakin mediassa antamissaan haastatteluissa termejĂ€ âei-ihmismĂ€inenâ ja âei-ihmismĂ€inen Ă€lykkyysâ. [12] Schumer-Rounds-tarkistuksessa (lainsÀÀdĂ€ntöehdotus, joka oli tarkoitus lisĂ€tĂ€ vuoden 2024 NDAA-lakiin, mutta joka ei pÀÀssyt lopulliseen lakiesitykseen) termiĂ€ âei-inhimillinen Ă€lykkyysâ kĂ€ytettiin useita kertoja. [13] Grusch on sanonut, ettĂ€ tĂ€mĂ€ jĂ€ttÀÀ oven auki muille mahdollisuuksille kuin avaruusolentohypoteesille. TĂ€mĂ€ on avannut oven erittĂ€in spekulatiivisille keskusteluille kryptoterrestriaaleista, ultraterrestriaaleista, extratempestraaleista ja interdimensionaaleista. Se on myös johtanut hieman synkempÀÀn suuntaan, jossa on teologinen vivahde.
Ajatus siitÀ, ettÀ avaruusolennot ovat langenneita enkeleitÀ tai demoneja, ei ole uusi. Mutta tÀmÀ aiemmin marginaalinen teoria on viime aikoina saanut hieman enemmÀn kannatusta. Luis Elizondo on aiemmin kertonut tarinan siitÀ, kuinka hÀn lobbaa Pentagonin korkeaa virkamiestÀ ryhtymÀÀn enemmÀn toimiin UAP:den suhteen, jolloin virkamies kehotti hÀntÀ lukemaan Raamattua. TÀmÀ nÀytti heijastavan uskomusta, ettÀ jotkut UAP:den piirteet ovat demonisia ja ettÀ sen tutkiminen antaisi sille energiaa ja ruokkisi sitÀ.
TĂ€llaiset mielipiteet ovat saaneet enemmĂ€n huomiota, kun edustaja Marjorie Taylor Greene on ilmaissut nĂ€kemyksen, ettĂ€ avaruusolennot voisivat olla langenneita enkeleitĂ€, [14] ja tunnetun televisiojuontajan Tucker Carlsonin on myös puhunut UAP:sta hengellisten voimien ja enkelien ja demonien kaltaisten olentojen kannalta. [15] Kaikki tĂ€mĂ€ tukee ufologian uususkonnollista tulkintaa. Chris Bledsoe, UFO of God -kirjan kirjoittaja, kertoo, kuinka olento, jota hĂ€n kutsuu nimellĂ€ âThe Ladyâ, kertoi hĂ€nelle, kuinka hohtavat pallot puuttuisivat asiaan ja pysĂ€yttĂ€isivĂ€t ohjukset, jos Israel ja Iran joutuisivat sotaan. Monissa nĂ€istĂ€ nĂ€kemyksistĂ€ on mukana âlopun ajanâ teema. [16]
Toistan vielÀ kerran, ettÀ sananvapautta ehdottomasti kannattavana henkilönÀ en ikinÀ uneksisi kertovan ihmisille, mitÀ he voivat tai eivÀt voi sanoa UAP:sta, saati sitten mitÀ heidÀn pitÀisi uskoa. Toistan vielÀ kerran, ettÀ kommentoin vain nykytilannetta ja ilmaisen henkilökohtaisen mielipiteeni, jonka mukaan osa nykyisestÀ keskustelusta ei ole vÀlttÀmÀttÀ terveellistÀ tai hyödyllistÀ. Ja epÀilen vahvasti, ettÀ sillÀ on minkÀÀnlaista painoarvoa.
Toinen narratiivinen muutos on termin âpsioniikkaâ kĂ€yttö â ajatus siitĂ€, ettĂ€ ihminen voi kĂ€yttÀÀ mielensĂ€ voimaa kutsumaan UAP:n. Se on tieteelliseltĂ€ kuulostava termi, mutta onko se todella niin erilainen kuin Steven Greerin CE5 -protokollat, joiden mukaan ihminen voi oletettavasti kĂ€yttÀÀ meditaatiota ja muita tekniikoita ottaakseen yhteyttĂ€ avaruusolentoihin? Vaara on tietysti se, ettĂ€ tietyt henkilöt voivat sitten asettua vĂ€littĂ€jiksi; ilmiöön pÀÀsee kĂ€siksi, mutta vain heidĂ€n kauttaan, koska heillĂ€ on erityisiĂ€ kykyjĂ€. JĂ€lleen kerran tĂ€ssĂ€ kaikessa on erÀÀnlainen uskonnollinen, kulttimainen tunnelma, jossa jumalalliseen pÀÀsee kĂ€siksi vain papin vĂ€lityksellĂ€.
MitÀ odottaa ufologialta tulevaisuudessa?
Koska olen arvioinut, ettĂ€ ufologia on jossain mÀÀrin siirtynyt marginaalista valtavirtaan, mutta on kohdannut joitakin esteitĂ€, mihin me tĂ€stĂ€ jatkamme? En ole ennustaja, mutta prosessiin osallistuneiden henkilöiden lausuntojen perusteella nĂ€yttÀÀ siltĂ€, ettĂ€ lisÀÀ kongressin kuulemisia ja lisÀÀ ilmiantajia olisi melko hyvĂ€ veto. Ongelmana on tietysti se, ettĂ€ ilman âsavuavia aseitaâ (todellisia todisteita, ei vain lisÀÀ tarinoita) tĂ€mĂ€ voi vahvistaa kĂ€sitystĂ€, ettĂ€ kyse on vain puheista eikĂ€ teoista. MissĂ€ ovat todelliset tulokset?
Liittovaltion salaisuuksien julkistamista kÀsittelevÀ työryhmÀ tutkii UAP:ta. TyöryhmÀn ja UAP:sta erityisen ÀÀnekkÀÀsti puhuneen edustajainhuoneen valvontavaliokunnan henkilöstön vÀlillÀ on huomattavaa pÀÀllekkÀisyyttÀ. TÀmÀ aiheuttaa potentiaalisen ongelman, koska vaikka työryhmÀ on puolueeton, se on painottunut republikaanien suuntaan. Siksi ei tarvitsisi paljon, jotta kongressin puolueeton toiminta vaarantuisi, mikÀ olisi takaisku.
Jos Donald Trumpin presidenttikausi pÀÀttyy ilman paljastuksia, olen 99,9-prosenttisen varma, ettÀ paljastettavaa ei ole mitÀÀn.
UFO-yhteisö toivoo edelleen paljastusta â virallista tunnustusta avaruusolentojen olemassaolosta. Dan Farahin tuottama ja vuoden 2025 lopulla julkaistu dokumenttielokuva The Age of Disclosure kĂ€sittelee tĂ€tĂ€ aihetta. [17] Samoin Steven Spielbergin tuleva elokuva Disclosure Day (Paljastuksen pĂ€ivĂ€). [18] Mutta asia menee vielĂ€ pidemmĂ€lle, ja vuosi 2027 on usein mainittu mahdollinen pĂ€ivĂ€mÀÀrĂ€.
Vuoden 2027 paljastaminen tarkoittaisi, ettĂ€ Donald Trump olisi paljastuksen presidentti. TĂ€ssĂ€ on erikoinen logiikka, koska jos avaruusolentojen lĂ€snĂ€oloa on todella salattu virallisesti vuosikymmenten ajan, salaisuus on pidetty huolellisesti salassa molempien puolueiden perĂ€kkĂ€isissĂ€ hallinnoissa. Siksi voidaan pÀÀtellĂ€, ettĂ€ salailun syyt ovat poikkeuksellisen pakottavat. EhkĂ€ vain populistinen, omapĂ€inen, toisella kaudella oleva presidentti paljastaisi asian tĂ€llaisissa olosuhteissa â varsinkin kun Trump on pian 80-vuotias ja epĂ€ilemĂ€ttĂ€ tietoinen perinnöstÀÀn. Olen samaa mieltĂ€ siitĂ€, ettĂ€ jos Yhdysvaltain hallitus on tietoinen avaruusolentojen olemassaolosta, Trump on todennĂ€köisemmin kuin kukaan aiempi presidentti valmis paljastamaan salaisuuden. Presidentti Trump on toisinaan vihjannut, ettĂ€ hĂ€nellĂ€ on mielenkiintoista tietoa UFOista, mutta hĂ€n ei ole vielĂ€ tarkentanut aihetta. [19]
Jotkut vĂ€ittĂ€vĂ€t, ettĂ€ salaisuus avaruusolentojen olemassaolosta pidetÀÀn salassa jopa presidenteiltĂ€ (ehkĂ€pĂ€ uskottavan kiistettĂ€vyyden mahdollistamiseksi) ja ettĂ€ se on epĂ€demokraattisten portinvartijoiden kĂ€sissĂ€, ehkĂ€ hallituksessa, mutta mahdollisesti myös yksityisellĂ€ sektorilla. En pidĂ€ tĂ€tĂ€ vakuuttavana. Useimmat lĂ€nsimaiset hallitukset toimivat sen perusteella, mitĂ€ Yhdistyneen kuningaskunnan virkamiehet kutsuvat âei yllĂ€tyksiĂ€â -kulttuuriksi, jonka mukaan poliittisille johtajille on tiedotettava kaikista suurista, vaikutuksellisista asioista, jotka saattavat vaatia nopeita pÀÀtöksiĂ€ ja toimia.
Jos Donald Trumpin presidenttikausi pÀÀttyy ilman paljastuksia, olen 99,9-prosenttisen varma, ettĂ€ paljastettavaa ei ole mitÀÀn. Minun olisi hyvĂ€ksyttĂ€vĂ€, ettĂ€ jos avaruusolennot vierailevat Maassa, kukaan hallituksessa ei ole siitĂ€ tietoinen. TĂ€llaisen tilanteen hyvĂ€ksyminen voisi itse asiassa olla melko hyvĂ€ksi ufologialle. Loppujen lopuksi, vaikka jotkut salaliitot ovat todellisia, useimmat salaliittoteoriat ovat vÀÀriĂ€ ja rohkaisevat negatiiviseen, syyttĂ€vÀÀn lĂ€hestymistapaan. TĂ€mĂ€n ajattelutavan poistaminen â tai ainakin vĂ€hentĂ€minen â ufologiasta voisi johtaa terveellisempÀÀn, vĂ€hemmĂ€n aggressiiviseen lĂ€hestymistapaan. Se poistaisi myös paljon turhaa työtĂ€, joka voitaisiin kĂ€yttÀÀ paremmin muualle, kuten rohkaisemaan enemmĂ€n tutkijoita ja akateemikkoja kiinnostumaan aiheesta.
MielestÀni ufologia on mielenkiintoisessa kÀÀnnekohdassa. Vaikka joistakin yksityiskohdista kiistellÀÀn edelleen, aihe on viime vuosina epÀilemÀttÀ siirtynyt marginaalista valtavirtaan. Tietotulva, sisÀiset riidat ja lÀhes uskonnolliset kertomukset voivat kuitenkin yhdessÀ kumota tÀmÀn edistyksen. TÀhÀn liittyen valtavirran median kiinnostus useimpiin aiheisiin vaihtelee. UFO-yhteisö ei voi odottaa, ettÀ nykyinen kiinnostus aiheeseen kestÀÀ ikuisesti. TÀmÀ pÀtee erityisesti, jos kongressin kiinnostus hiipuu, mikÀ on hyvin mahdollista, jos aiheesta muodostuu yhÀ puolueellisempi ja marginaalisempi, ja jos siitÀ aiheutuu mainehaittaa niille edustajille, jotka jatkavat kiinnostuksensa ilmaisemista.
Ufologia on noussut marginaalista valtavirtaan, mutta uskon, ettÀ on olemassa selvÀ mahdollisuus, ettÀ se siirtyy valtavirrasta takaisin marginaaliin.
 Artikkelin julkaissut skeptic.com
 https://eksopolitiikka.fi/ufologia/ufologia-horhoilysta-valtavirtaan-ja-takaisin/?utm_source=TR&utm_medium=eksopolitiikka.tumblr.com&utm_campaign=SNAP%2Bfrom%2B_%7C+Eksopolitiikka.fi+%7C_













