#29.5.2018

This blog entry covers three meditation sessions. One is from last night ie the night of 31 May 2018. Then there are the two consecutive nights before that ie the 29 & 30 May 2018.

There has been a long gap in meditation lasting roughly through the last 10 days of May. The gap was due to a family vacation. It is obvious to me that I find it difficult to muster just enough will power to meditate in a new bed ! It’s always good to know certain shortcomings that you may have regarding meditation. Trust me when I say that the only way to identify these habit related shortcomings is to indulge in the habit.

Fearing a mindful rebellion from my own mind against the desire to meditate for 39 minutes, I am returning slowly to a full session. I meditated for 5 minutes on 29 May, 10 minutes on 30 May and 15 minutes on 31 May. With last night’s session, I have entered the Hong Sau phase of a regular 39 minutes session. The first 10 minutes are dedicated to opening prayers, count breathing and relaxation exercises. Therefore, last night’s 15 minuter got me into the body of one of my regular sessions.

With 15 minutes, I had only begun with Hong Sau. If I was to predict the quality of my forthcoming meditation session, I’d place my bets on a certain class of distractions. I got to expect dealing with recently collected memories, tonight. These new memories surface just below our conscious minds. My conscious, waking mind is almost always working at what is at hand.

kiviset parvekkeet kesällä kuumia öisinkin. tänne voisi nukahtaa korkealta kallion päältä näkee koko kaupungin ja auringonlaskun pitkin horisonttia sä kerrot mulle sumusta horisontissa. kerrot sen sekoittuneen pilviin kaipaan kaikkea kaunista..minä rakastan kauneutta ajatukset soi niin kovaa päässä ettei huomaa olleensa useitakin tunteja vain hiljaa vaikka porukassakin korvakorut ja kyyneleet kimaltelevat auringonsäikeissä kesässä kaikki on niin räväkkää ja selvää että vaikea kirjoittaa mistään kimaltavat sukkahousut! ja lakkasin kynnet vahingossa pinkeiksi pitäisi koittaa olla joutumatta paniikkiin niin kuin alzheimerpotilaat

kaikki muistot sumussa oikeastaan ihan kaikki tuntuu sumuiselta, niin kuin eläisi usvaverhossa, häkelmöiden auringon alla kuin olisi morsian huntu naamalla sääkin jatkuvasti kuin morsian ​vihaan omia oloja enemmän kuin mitään muuta mutta silti mielin olla omissa oloissa unessa joku pistää nukutuspiikin selkääni ja samassa herään. haluaisin olla nukutuksessa kaksi viikkoa tai niin kauan että nämä olot ovat unohtuneet  haaveilen kylpyammeesta, parvekkeesta, kallioista ja kaikki scifielokuvat ahdistaa edelleen