#1990luku

“Kuva on Lapista vuodelta 1991, kun lähdin Lappiin vaeltamaan ja hakemaan inspiraatiota. Päälläni on värikäs huivi, jonka olin ostanut Kööpenhaminasta ja korut ovat Amsterdamin reissultani.” –Teija.

“Asuimme pieninä Oulussa ja nämä kuvat ovat rantapäivästä Hailuodon Marjaniemestä. Minulla on Marimekon raitapaita ja luultavasti ei alaosaa lainkaan tai vain pikkarit. Minua luultiin usein pojaksi, varsinkin kun näki pitkähiuksisen kaunotar-siskoni minun vieressäni. Olen leikannut salaa hiukseni nojatuolin takana, sillä välin kun äiti istui samaisessa tuolissa uppoutuneena kirjaan.”

“Perhostoppi oli tätini, joka oli lähes kymmenen vuotta isääni nuorempi ja tosi cool kun olin lapsi. Mielettömiä koruja, nenäkoru ja kävi tupakalla. Heittämällä sanoisin että kuva on otettu vuonna 1993, isovanhemmilla Laajasalossa Helsingissä.” – Varpu.

“Täti toi meille minulle ja siskolle ulkomaanmatkaltaan hienot hatut, joten saimme meikata itsemme hienoiksi naisiksi. Leikimme usein siskoni kanssa pukuleikkejä. Harmi, etten vielä löytänyt kuvia tätini ompelemista sipulinmuotoisista lappuhaalareista ja vanhoista satiiniverhoista tehdystä hyvän haltijan rimpsumekosta. Eskarin naamiaisiin vuonna -96 halusin pukeutua Rölliksi, muut olivat prinsessoja.”

“Sain jokin aika sitten tädiltäni kuvan, jossa poseeraan hänen "kotistudiossaan" 1990-luvun alussa. Tätini oli ompelija, ja ensimmäisessä kuvassa esittelen "kolitsipukua". Melko tyylikäs etten sanoisi! Kun näin kuvan nyt ensimmäistä kertaa yli kaksikymmentä vuotta kuvan ottamisen jälkeen, ensimmäinen ajatukseni oli, että olin keski-ikäinen ja mauton jo noin kolmevuotiaana. Tätini ompeli minulle ja siskolleni suurimman osan vaatteistamme. Jos lapsuutemme vaatteita 90-luvulla pitäisi kuvailla muutamalla sanalla, niin ne olisivat värikäs, sekamelska ja miellyttävä. Omituiset kampaukset ja muhkeat kasvot olivat tavaramerkkejäni pitkälle lapsuuteeni.”

“Olemme lähdössä ulos, varmaankin kaupungille/Helsinkiin. Äiti on pukenut minut ja veljeni silloisen ysärimuodin mukaan “parempiin kaupunkivaatteisiin". Takki on äidin itse ompelema, ns. kääntötakki. Omat lapsuusajan kuvat inspiroivat kovasti, kun nyt katselen niitä pitkästä aikaa uudelleen. Kuvien asut herättävät hinkua saada samanlaisia aitoja ysärikamoja uudelleen päälle, vain isommassa koossa.” – Janette.