Auto Intohimo

Autojen varaosista 80% on varaosavalmistajien valmistamia, autovalmistajien vastatessa 20% osuudesta. Tunnetuimmista valmistajista Bosch on yli satavuotias monialayritys; markkinoiden toista ääripäätä edustavat hiljattain perustetut aasialaisomisteiset yhtiöt. Kilpailu alalla on kovaa.

 Tuorehko lakiuudistus velvoitti autoalan jälleenmyyjät tarjoamaan merkkikohtaisia huoltamopalveluja autonvalmistajan niin vaatiessa. Uudistuksella oli vaikutusta paitsi ns. riippumattomien huoltamoiden asemaan, myös alan työllisyystilanteeseen sekä tapaan jolla auton varaosien valmistajat tulivat huomioiduksi lainsäädännössä. Uudistuksen myötä autonomistaja sai oikeuden huollattaa autoaan myös muissa kuin merkkiliikkeissä ilman ajoneuvon takuun raukeamista.

Useimmat autovalmistajat edellyttävät joka tapauksessa mallikohtaisten tehdasosien tarjoamista joko ensisijaisena vaihtoehtona tai yleensä vaihtoehtona autoa huollettaessa. Merkkihuoltamoiden suorittamissa huolloissa tehdasosat ovatkin yleensä etusijalla, mutta määräaikaishuoltojen ohella teetettävien, yleensä edullisemmaksi muodostuvien huoltojen suhteen hajonta osavalintaa tarkasteltaessa on huomattavasti laajempi. Varaosamarkkinoiden ensimmäinen suuri mullistus koettiin suurten varaosatavaratalojen ilmestymisen myötä 1990-luvun alkupuolella, jolloin varaosabisnes muodostui yhdeksi lama-ajan menestystarinoista.

Nykyisin käynnissä oleva siirtymä kohti internet-vetoista markkinaa on ollut seuraava suuri muutos varaosamarkkinoilla. Internet-jakelu mahdollistaa entistä alhaisemmat hinnat sekä täsmällisen ja yksinkertaisen palvelun, toimitus mukaanlukien, mitä hyödyntävät yhtä lailla yksityiset ihmiset kuin useimmat huoltamotkin. Mallikohtaisten tehdasosien lisäksi valittavana on yleensä useita eritasoisia osia, alkaen materiaaliltaan heikkolaatuisemmista massatuotetuista osista ja päättyen useille malleille sopiviin tehdasosiin. Hintaero näiden välillä saattaa osasta riippuen olla useiden kymmenien tai jopa satojen prosenttien suuruinen.

Perinteisten valmistajien markkina-asema

Perinteisten varaosavalmistajien asemaan muutokset ovat vaikuttaneet lopulta vain vähän, johtuen toisaalta niiden toimimisesta yleensä useilla toimialoilla, sekä toisaalta autovalmistajien kanssa solmituista yhteistyösopimuksista. Useat tunnetuimmat auton varaosien valmistajat kuten Bosch, Phillips, Denso, TRW ovat kaikki joka historiallisesti tai muuten läheisessä suhteessa yhteen tai useampaan autovalmistajaan. Esimerkkinä Denso jonka kuuluminen Toyota Groupiin on osaltaan tehnyt siitä volyymillä mitattuna maailman suurimman varaosavalmistajan.

Toinen merkittävä tekijä jonka myötä useat suuret varaosavalmistajat ovat kyenneet säilyttämään johtavan markkina-asemansa alan murroksessa on pitkä tuotekehittelyhistoria ja kontribuutiot useisiin alan innovaatioihin. Boschin osallisuus jarrujärjestelmien kehittämisessä on yksi merkittävimmistä autoilun turvallisuuteen vaikuttaneista varaosavalmistajien kontribuutioista. Bosch on edelleen esimerkiksi Peugeotin pääasiallinen yhteistyökumppani dieselteknologian kehittämisessä.

Kolmas seikka on autoilun turvallisuuselementtien nopea kehitys ja autoilun tietoteknistyminen. Korkeatasoisissa laboratorioissa ja suuria panostuksia vaativissa tutkimushankkeissa perinteiset toimijat ovat jatkuvasti kasvavassa roolissa. Amerikkalaisen TRW:n ansiot esimerkiksi hybridiautojen jarruteknologian kehittämisessä ovat taanneet yhtiölle vakaan aseman laadukkaiden varaosien valmistajana. Autoilun energialähteisiin liittyvän mullistuksen myötä tutkimus- ja kehitystyön merkitys on tuskin ainakaan vähenemässä, mikä edelleen lienee vahvistamassa perinteisten valmistajien asemaa markkinoilla.

Uudet varaosavalmistajat

Kilpailu alalla on kuitenkin edelleen kovenemassa, eikä vähiten juuri em. mullistusten myötä. Aasialainen halpaosavalmistus on saamassa rinnalleen nopeasti kasvavan autoteollisuuden. Näiden yhteistyö perustunee jatkossa alhaisten tuotantokustannusten, materiaalien helpon saatavuuden, halvan työvoiman ja yhteensopivien osien tuomiin synergiaetuihin. Aasialaiset valmistajat voivat myös nojata valtion tukeen, erityisesti infrastruktuurin osalta – länsimaiden teollistumisprosessin ollessa vaiheessa jossa keskiöön on noussut vaihtoehtoisten energiamuotojen, ekologisesti kestävien materiaalivalintojen ja tuotantotapojen sekä tietoteknistymisen luomien turvallisuushaasteiden kaltaiset seikat, aasialainen osaaminen keskittyy edelleen perinteisen teollisen tuotannon ympärille.

Kardaani- eli vetoakseli välittää moottorin voiman tasauspyörästön kautta taka-akselille. Kardaaniakseli on kuluva osa johon kohdistuu jatkuva rasitus auton hidastaessa ja kiihdyttäessä. Kardaanin vaihtotapeen tunnistaa yleensä äänestä. Vaihtovälin pituus vaihtelee.

Kardaaniakseli sijaitsee tavallisesti auton etuosassa ja sen tehtävänä on välittää moottorin voima tasauspyörästöön. Kardaanit hoitavat auton kiihdyttämistä ja hidastamista. Kardaani on kuluva osa jonka vaihtoväli vaihtelee suuresti, riippuen automerkistä, olosuhteista, ajotavasta ja osan laadusta. Alkuperäisosien voi olettaa kestävän kymmeniä tuhansia kilometrejä.

Kardaanin osista nopeimmin kuluvia ovat cv-nivel sekä ristikkonivel sekä niiden suojakumit. Useimpiin automalleihin on mahdollista vaihtaa erikseen esimerkiksi suojakumit – joidenkin alkuperäisosien kohdalla on kuitenkin vaihdettava koko kardaaniakseli. Käytäntö vaihtelee automerkki- ja varaosamerkkikohtaisesti.

Kardaaniakselin osat ja niiden vaihtotarve

Kardaaniakseli sisältää kaksi niveltä jotka yhdistyvät toisiinsa uraliitoksen avulla. Nivelten välillä on erillinen ristinivel joka tasaa voimansiirtoa. Muita kuluvia osia kardaaniakselissa ovat tukilaakerit, tukilaakerien suojakumit, nivelten suojakumit, erilaiset tukiripustimet, tärinänvaimentimet ja tiivistepesät ja -kumit. Kardaanin kokoonpano vaihtelee automerkki- ja -mallikohtaisesti.

Kardaaniakselin tai sen osien vaihtotarpeesta kertoo yleensä liikkeellelähdön aikana kuuluva kolina joka on merkki siitä että akselin keskiosassa sijaitseva laakeri on irronnut suojakumistaan. Suojakumin vaihto edellyttää takimmaisen kardaanin irrotuksen ja asianmukaiset välineet ja työtilan. Suojakumin vaihto on tyypillisin kardaaniakselin huoltotoimi. Kardaani on sijaintinsa takia useimmiten huollatettava merkkihuoltamossa tai vastaavassa huoltoliikkeessä.

Kardaaniakselin osien vaihto: laakerin suojakumi

Laakerin suojakumin vaihto onnistuu asianmukaisin välinein kuitenkin myös ilman ammattihuollon apua. Vaihdon vaiheet vaihtelevat automerkeittäin. Yleisesti toistuvat vaiheet ovat:

Pakoputkien irrottaminen

Suojapeltien irrottaminen

Kardaanin irrottaminen taka-akselista

Laakeripesän kehyksen irrottaminen

Akselin irrottaminen nivelestä

Uuden laakerin valinta (koko) ja asettaminen paikalleen. Uuden suojakumin asettaminen paikalleen.

Muu asennus päinvastaisessa järjestyksessä kuin irrottaminen.

Tarkat asennusohjeet ovat merkkikohtaiset ja löytyvät tavallisesti ajoneuvon huoltokirjasta tai internetistä. Varaosia valitessa on huomioitava tarkasti mallikohtaiset erot. Varaosapalveluiden pyytämät tiedot on annettava tarkalleen oikein.

Kardaaniakselin säännöllinen huoltaminen

Kardaaniakselin nivelten epätasapaino vaikuttaa kaikkiin pyöriviin koneistoihin ja koko kardaaniakselin toimintaan. Epätasapainon ensimmäinen merkki on tärinän lisääntyminen ajon aikana. Se saattaa aihettaa lisäkuormitusta liitoskohtiin ja lyhentää niiden käyttöikää. Lisäksi se saattaa aiheuttaa ongelmia vaihteistossa.

Epätasapainon syynä on tavallisesti kardaaniakselin eri osien yhteensopimattomuus, varaosien heikko laatu, asennuksen huono laatu, pidentyneet huoltovälit, ajotapa tai auton muiden osien aiheuttama ylimäärinen rasitus.

Kardaanin säännöllinen huoltaminen ja sen osien kunnon tarkistus esimerkiksi vuosihuoltojen yhteydessä voi pidentää olennaisesti kardaanin käyttöikää. Säännöllisten huoltovälien avulla on mahdollista välttyä suuritöisiltä remonteilta – koko kardaaniakselin vaihdolle tulee hinnaksi poikkeuksetta yli tuhat euroa.

Kardaanin kunnossapito vähentää muihin autonosiin kuten vaihteistoon kohdistuvaa rasitusta ja pienentää äkillisen rikkoutumisen riskiä.

Varaosien valinnasta

Kardaanin osien valikoima kattaa automerkistä ja -mallista riippuen yleensä laajan valikoiman erilaatuisia varaosia, alkaen alkuperäisosista ja päättyen halpatuotettuihin osiin. Laadukkaampien osien käyttöikä on usein jopa kaksi kertaa halpaosia pidempi – erityisesti laakerit ja niiden suojakumit sekä nivelet ovat herkkiä olosuhteiden vaihteluille, mistä syystä valmistusmateriaalilla ja osien yhteensopivuudella on suuri merkitys.

Varaosia valittaessa onkin varmistuttava osien yhteensopivuudesta – on varsin tavallista että useille eri automalleille sopivia yleisvaraosia on muokattava varsinaiseen tarpeeseen sopiviksi. Yhteensopivuus merkitsee myös laadullista yhteensopivuutta – nopeasti kuluvat halpaosat lisäävät myös laadukkaampiin osiin kohdistuvaa rasitusta ja lyhentävät vaihtotarvetta.

Lomamatkalle lähdettäessä on auton huollattaminen ennen matkan alkua ykkösprioriteetti, matkan sujuvuuden takaamiseksi. Perushuollon sekä varaosien hankkimisen ohella on suositeltavaa perehtyä muiden automatkustajien kokemuksiin sekä hyödyllisiin linkkeihin ja muistilistoihin.

Tärkeimpiä muistettavia asioita ennen automatkalle lähtöä ovat katsastuksesta huolehtiminen sekä tarvittavien määräaikaishuoltojen toimittaminen. Huollon varaaminen ajoissa, ennen lomanalusruuhkia, on paras tapa varmistaa että huolto sujuu viiveettä ja mutkattomasti. Määräaikaishuoltojen ohella on hyvä myös varmistaa että nopeasti kuluvat osat ovat asianmukaisessa kunnossa ja että tarvittavat varaosat ovat varattuina mukaan.

Matkustettaessa ajoneuvolla ulkomaille, on rekisteröintitodistus varattava mukaan, kuten myös maastavientilupa sekä green card. Eri maiden varustevaatimuksiin, tieliikennemaksuihin sekä muuhun liikennekulttuuriin on suositeltavaa tutustua etukäteen.

Ajoreitin suunnittelu, aikataulutus sekä sopivien huoltopaikkojen kartoitus etukäteen varmistavat sujuvan matkanteon – myös tiepalvelun yhteystiedot on hyvä varata valmiiksi saataville.

Perusmääräaikaishuoltojen lisäksi, juuri ennen matkaa suoritettavat huoltotoimet auttavat varautumaan tarpeellisin varaosin, sekä tuovat varmuuden ajoneuvon kunnosta.

Auton perushuolto ennen matkaa

Määräaikaishuoltojen sekä tarpeellisiksi havaittujen vaihtotoimien ohella, on juuri ennen matkaa vielä hyvä varmistaa öljymäärä, ajovalot, mittariston valot, renkaat ja rengaspaineet sekä kuluvien nesteiden määrä.

Vanhemmissa autoissa auton merkkikohtaiset ominaisuudet sekä moottorin ja ajoneuvon yleistilasta johtuvat erityispiirteet on hyvä tuntea ja muistaa ennen matkalle lähtöä – juuri näihin liittyvät varaosat ovat todennäköisesti tarpeen joko jossain vaiheessa matkaa tai pian sen jälkeen. Kuluvia osia on täysin paikallaan varata mukaan jopa ylitse välittömän tarpeen, erityisesti edullisten osien kuten polttimoiden, sulakkeiden, sekä suodattimien ym. moottoriosien osalta, kuten myös paikkausvälineiden, öljyjen ja puhdistusnesteiden ym. osalta.

Auton lastaaminen oikein sekä tavaratilan tyhjentäminen ylimääräisestä tavarasta ovat osa huoltotoimia ja sellaisina turvallisuutta lisääviä toimenpiteitä. Auton sisätilan laitteiden kuten lämmittimien ja ilmastoinnin sekä valojen, turvavöiden ja niskatukien toimivuus on syytä varmistaa ennen matkan alkua. Auton puhdistus lisää ajomukavuutta, samoin tarvittavien ajonaikaisten puhdistusvälineiden varaaminen ajoneuvoon. Säilytystilat on jaoteltava siten että tavaroita ei pääse ajotilaan ajon aikana, eivätkä ne altistu auringonvalolle, vieraille katseille tai luvattomalle käytölle. Puhelimen hands-free -toiminto on ehdoton edellytys hätätilanteiden nopeaksi hoitamiseksi.

Tiepalvelun numeron, huoltamoiden, pysähdyspaikkojen, ja polttoaineasemien etsiminen valmiiksi kartalle tai puhelimeen varmistaa sujuvan matkanteon.

Yleisimmät ongelmat automatkan aikana

Tiepalvelun mukaan yleisin ongelmatilanne tien päällä liittyy akun tyhjenemiseen. Muita tavallisia ja nopeasti ratkaistavia tilanteita ovat jäähdytinjärjestelmän rikkoutuminen, rengasongelmat, polttoaineongelmat sekä auton sähkölaitteisiin liittyvät ongelmat. Niihin varautuminen jo ennen matkaa takaa että matkaa voidaan jatkaa välittömästi tiepalvelun antaman ensiavun jälkeen. Varaosat sekä niihin liittyvät tarvikkeet ovat avainasemassa.

Muita ongelmia ajon aikana ovat sijaintiin, ajomatkan arviointiin sekä muuhun inhimilliseen toimintaan liittyvät seikat.  Auton etukäteishuollon avulla myös nämä tekijät on helppo huomioida siten että niistä selviytyminen sujuu nopeasti perusapuvälineiden kuten puhelimen, kartan ja nettiyhteyden avulla.

Muistilista ennen matkaa

Hyödyllisten nettisivujen, sovellusten, foorumien ja linkkien etsiminen valmiiksi. Kartat ja matkasuunnitelma.

Varaosien hankkiminen, huolto- ja levähdyspaikkojen suunnittelu.

Maastavientilupa, Green Card ja polttoainekortit, verotodistukset. Rekisteröintitodistus.

Trafin, autoliiton, tiepalvelun sekä muiden tarvittavien yhteystietojen varaaminen esille.

Muistilistojen tarkoituksena on varmistaa että itse ajo sujuu ongelmitta ja keskittyminen on mahdollista suunnata oikeisiin asioihin. Matkakumppani(e)n avulla listoja voi päivittää tarpeen mukaan myös kesken matkan. Olennaiset numerot, osoitteet ja muut tiedot on hyvä myös ladata puhelimeen sekä antaa tiedoksi kotiin jääville ystäville ja sukulaisille.

Jakohihna on moottorissa oleva hihna jonka avulla akselit saatetaan pyörimään halutussa tahdissa. Jakohihnan vaihtovälit määräytyvät valmistajan, automallin, ajo-olosuhteiden ja ajotavan mukaan. Ajoneuvon elinkaaren aikana jakohihnan vaihto tulee ajankohtaiseksi keskimäärin 3-6 kertaa.

Jakohihna kulkee moottorissa kampiakselin, nokka-akselin, kiristäjän ja apulaitteiden ympäri. Sen tehtävänä on pyörittää nokka-akselia halutussa tahdissa kampiakseliin nähden. Hihna saattaa pyörittää myös esimerkiksi öljypumppua. Kumisen jakohihnan vaihtoehtona käytetään joissain automalleissa metallista jakoketjua.

Jakohihnan vaihtovälisuositukset riippuvat ajoneuvosta, ajotavasta ja ajo-olosuhteista – ensimmäinen vaihto suositellaan tavallisesti tehtäväksi 50 000 – 180 000 km kohdalla. Useimmat autonvalmistajat ovat lyhentäneet vaihtovälisuosituksiaan uusien malliensa kohdalla. Jakohihnan kuluminen loppuun tai rikkoutuminen aiheuttaa yleensä huomattavia moottorivaurioita.

Jakohihnan vaihtaminen on tavallisesti tehtävä osana merkki- tai määräaikaishuoltoa, ammattihuoltajan toimesta, johtuen hihnan hankalasta sijainnista moottoritilassa. Akselien keskinäisten suhteiden ja hihnapyörien kiristysarvojen määrittäminen on toinen syy sille miksi jakohihnaa ei tavallisesti vaihdeta ajoneuvon omistajan itsensä toimesta.

Jakohihnan toiminta

Hammasteisen jakohihnan valmistusmateriaali on tavallisesti kevlarvahvisteinen kumi. Hammaspyörien päällä liikkuva hihna tahdistaa kampi- ja nokka-akselin suhteessa toisiinsa, minkä lisäksi se saattaa pyörittää myös muita osia kuten öljy- tai vesipumppua. Jakohihnan tilalla käytetään joidenkin valmistajien toimesta metallista jakoketjua – jakohihnan etuina suhteessa jakoketjuun ovat äänettömyys, alhainen hinta ja tehokkuus.

Jakohihna on kuluva osa, jonka kestoon vaikuttaa esimerkiksi moottorin muu rakenne – nelitahtimoottoreissa hihna pyörittää akseleita eri tahdissa kuin kaksitahtimoottoreissa, mikä vaikuttaa myös hihnan kuormitukseen ja käyttöikään. Jakohihnan kuluminen ei tavallisesti näy ulospäin, mistä syystä vaihtovälisuosituksien noudattaminen on varmin keino estää sen rikkoutumisesta aiheutuvat vauriot.

Jakohihnaan liittyvistä osista kiristin sekä sijainnista riippuen esimerkiksi termostaatti on syytä tarkistaa hihnan kunnon tutkimisen yhteydessä.

Jakohihnan vaihtaminen ja huolto

Jakohihnan huolto tapahtuu luontevimmin määräaikaishuoltojen yhteydessä. Jakohihnan vaihto tulee tavallisesti ajankohtaiseksi muutaman vuoden tai 50 000- 180 000 kilometrin välein - tarkat vaihtovälisuosistukset vaihtelevat valmistajittain. Ohjekirjan mukaista vaihtovälisuositusta on syytä noudattaa vaurioiden estämiseksi. Suurimmat hihnaa rasittavat tekijät ovat aika, kilometrit sekä mekaaninen pöly ja muu ajo-olosuhteista johtuva kuormitus. Vaihtovälisuositus ilmoitetaankin tavallisesti sekä kilometreissä että vuosissa.

Huolto ja vaihto suositellaan tehtäväksi merkkiliikkeessa tai huoltamolla, johtuen yleensä hankalasta hihnan sijainnista sekä kireysarvojen asettamisen vaatimista erityistyövaiheista ja -välineistä. Huollon ja vaihdon yhteydessä on syytä tarkistaa myös kiristinrullien ja öljy- ja vesipumppujen kunto ja vaihtotarve. Hihnan rikkoutuminen ajon aikana aiheuttaa lähes aina moottoritilassa suurta ja välitöntä tuhoa. Hihnan vaihtotarve johtuu yleensä kuitenkin hihnan kulumisesta aiheutuvasta luistamisesta, varsinaista katkeamista tapahtuu harvoin. Vapaasti pyörivissä moottoreissa jakohihnan rikkoutuminen ei aiheuta vastaavaa tuhoa.

Jakohihnan vaihdon kustannukset

Jakohihnan vaihtovälisuositukset on tavallisesti mitoitettu siten että niitä noudattamalla hihnojen elinikä suhteessa auton käyttöikään säilyy kohtuullisena – tavallisesti hihna tulee vaihdettavaksi 3-6 kertaa auton käyttöiän aikana. Siten hihnan huolloista ja vaihdoista koituvat kustannukset pysyvät suhteellisen alhaisina. Metallisen jakoketjun elinikä on tavallisesti jopa auton käyttöikää pidempi, eikä vaihtotarvetta juurikaan esiinny.

Yhden vaihdon kustannukset vaihtelevat automerkistä sekä hihnan sijainnista riippuen suuresti. Mikäli hihnan vaihdon yhteydessä vaihdettavaksi tulee myös esimerkiksi vesipumppu ja kiristin, kohoaa hinta helposti useisiin satoihin euroihin. Edullisimmillaan vaihdon saa tehtyä osana laajempaa huoltoa 250-350 eurolla. Hinnoissa on suurta huoltamokohtaista vaihtelua. Varaosana hihna on edullinen, eli kustannuksia muodostuu lähinnä työmäärän mukaan.

Sähköauto eroaa polttomoottorilla toimivista autoista tekniikkansa osalta huomattavasti. Sähköauton keskeinen tekniikka koostuu akusta, laturista, kontrollerista ja sähkömoottorista. Sähköauton tekniikan heikkona kohtana pidetään yleisesti akkua. Sähköauton huolto on perinteistä autoa edullisempaa.

Sähköauton moottori muodostaa vain pienen osan auton massasta, toisin kuin polttomoottoriautoissa.

 Sähköauton moottorityypit ovat tasavirta- (DC) ja vaihtovirtamoottori (AC), joista jälkimmäinen moottorityyppi on kehittynyt nopeasti sähköautokäytössä, erityisesti paino- ja hyötysuhteen osalta. Moottorityyppien sähköauton omistajan kannalta keskeiset erot liittyvät käytettävyyteen ja käytännön toimintaratkaisuihin: DC-moottorit vaativat AC-moottoreita enemmän huoltoa ja DC-moottoreiden hyötysuhde on pienempi ja hinta edullisempi kuin AC-moottoreissa. Myös DC- ja AC- moottoreiden ohjaimet eroavat toisistaan.

Sekä moottorien että moottoriohjainten toimintaperiaate poikkeaa polttomoottoreista olennaisesti, termistö mukaanlukien. Auton varaosat sekä niihin liittyvä vaihto- ja palvelutarve ja valikoima poikkeavat sähköautoissa myös huomattavasti polttomoottorien vastaavasta. Eräs keskeinen ero koskien toimintaperiaatetta ja edelleen varaosia ja huollon tarvetta liittyy vaihteistoon ja voimansiirtoon; DC-moottoreissa vaihteisto poikkeaa polttomoottoreiden vaihteistosta olennaisesti ja AC-moottoreissa ei vaihteistoa ole pääsääntöisesti lainkaan.

Sähköautojen tekniikan osalta suurimman kehitystyön kohteena on akkujärjestelmä, johon kuuluu akkujen ohella akustonvalvontajärjestelmä (BMS). Yleisimmät käytössä olevat akkujärjestelmät perustuvat litium- ja lyijyakkuihin.

Sähköauton akkujärjestelmä

Akut muodostavat sähköautojen ainoan energianlähteen. Nykyisissä sähköautoissa eniten käytettyjä akkutyyppejä ovat lyijy- ja litiumakut. Uusia akkutyyppejä kehitetään jatkuvasti, esimerkkinä litium-titanaatti -akut. Suomessa sähköautojen pääasiallinen akkutyyppi on lyijy- tai litium-teknologiaan perustuva akku.

Akkujen jännitteet ovat tavallisesti 50-400V, ja niiden kapasiteetti on 10-50 kilowattituntia. Energialähteenä käytettävää useiden akkujen järjestelmää kutsustaan akustoksi. Sähköauton akusto voi painaa useita satoja kiloja.Tavallisesti osa sähköauton akuista sijoitetaan moottoritilaan ja osa tavaratilaan tai vastaavaan tilaan auton takaosaan. Yleisesti käytössä olevat litiumakut tarvitsevat kennokohtaisen valvotajärjestelmän sekä kennojen varausta tasaavan elektroniikan. Tätä järjestelmää kutsutaan akustonvalvontajärjestelmäksi eli BMS:ksi.

Akkujen käyttöikä vaihtelee autosta, käytöstä, lataustavasta ja olosuhteista riippuen; akustojen osalta sähkömoottorien toimintaikä saavuttaa tai ylittää useimmiten polttomoottorien käyttöiän. Akkujen takuu on tavallisesti 3-5 vuotta ja niiden arvioidaan kestävän yleensä yli 10 vuoden säännöllisen käytön.

Sähköauton huolto ja varaosat

Sähköauton kulutusosat kuten jarrupalat, vaimentimet ja alustan osat kuluvat kuten muissakin autoissa. Siten myös sähköauton huollon- ja varaosien tarve on polttomoottoriauton tavoin säännöllistä ja toistuvaa. Huollontarvetta arvioitaessa, esimerkiksi hankintatilanteen yhteydessä, yleissääntönä pidetään tavallisesti että sähköauton huolto on polttomoottoriauton huoltoa ja käyttöä edullisempaa ja yksinkertaisempaa, koska kuluvia ja liikkuvia osia on vähemmän. Hybridiautoissa näitä osia on puolestaan tavallista autoa enemmän.

Moottorien huolto tapahtuu merkkiliikkeissä ja auton varaosat sähköautoihin on varminta hankkia suoraan merkkiliikkeiden kautta – huoltoverkon rakentaminen sähkö- ja hybridiautoille on vielä kesken niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa, mutta suurten autonvalmistajien merkkiliikkeistä huoltopalvelut ovat tavallisesti saatavilla niin polttoomoottoriajoneuvoille kuin sähkö- ja hybridiautoillekin.

Perinteisen auton muuntaminen sähköautoksi

Sähköautokoversiota eli perinteisen auton muuttamista sähkö- tai hybridiajoneuvoksi tutkitaan parhaillaan eri puolilla maailmaa, osana ennakoitua siirtymää kohti laajaa ajoneuvokannan sähköistymistä. Konversion lähtökohtana on sen tuoma energiasäästö sekä ympäristövaikutukset sekä edelleen olemassaolevan ajoneuvokannan muuttamisesta koituvat säästöt ja hyödyt.

Katalysaattori on auton pakoputkeen sijoitettava laite jonka toiminta perustuu katalyysiin eli kemiallisten reaktioiden nopeuttamiseen, ja jonka avulla muutetaan pakokaasujen haitallisia aineosia vähemmän haitallisiksi. Katalysaattorin toimiminen oikein on edellytys pakokaasuille säädetyn päästötason alittumiselle.

Katalysaattori sijaitsee auton pakoputken yhteydessä ja sen toiminnan tarkoituksena on pakokaasujen haitta-aineiden muuttaminen harmittomammiksi.  Bensiinikäyttöisten autojen kolmitoimikatalysaattoreissa hiilimonoksidi  (CO) hapettuu hiilidioksidiksi (CO2) ja palamattomat hiilivedyt edelleen hiilidioksidiksi ja vedeksi. Typen oksidit (NOx) pelkistyvät kolmitoimikatalysaattorissa typeksi (N2). Katalysaattorin toimiminen oikein on edellytys pakokaasuille säädetyn päästötason alittumiselle.

Pakokaasun puhdistuksessa katalysaattorin periaatteena on saada moottorin palotilassa tapahtuvat reaktiot jatkumaan tai palautumaan, pakoputkistossa pakokaasujen sisältämän lämpöenergian avulla, ennen kuin pakokaasut vapautuvat ilmaan. Katalysaattori ei siis ole suodatin joka kerää itseensä saasteita vaan muunnin, jonka avulla haitalliset ja vaaralliset pakokaasun aineosat muunnetaan vaarattomiksi kaasuiksi, typpikaasuksi (N2), hiilidioksidiksi (CO2) ja vesihöyryksi.

Lyijy tuhoaa katalysaattorin, joten katalysaattoriautoissa on käytettävä lyijytöntä polttoainetta.  Bensiinimoottoriautoissa käytettävät katalysaattorit ovat siis enimmäkseen ns. kolmitoimisia; dieselautoissa katalysattorit ovat kaksitoimikatalysaattoreita, joissa typen oksideja ei muunneta.

Katalysaattori heikentää kaasujen virtausta ja siten auton tehoa. Moderneissa katalysaattoreissa tehonlasku on aiempaa pienempi.

Katalysaattorin oikea huolto ja oikeiden seossuhteiden käyttö palotilassa, ja siten oikea palolämpötila sekä katalysaattorin oikea lämpötila, pidentävät sen käyttöikää. Auton käynnistäminen ilman starttia, nostamalla kytkin ylös autoa työnnettäessä, jolloin pakoputkeen virtaa palamatonta polttoaineseosta, saattaa aiheuttaa katalysaattorin rikkoutumisen.

Katalysaattori tuli lakisääteiseksi uusiin autoihin vuonna 1992.

Katalysaattorin rakenne

Katalysaattorissa on keraaminen tai metallinen kennosto, joka pinnoitetaan katalyyteillä kuten platinalla ja rodiumilla. Kennoston pinta-ala on suuri, jotta kaasumolekyylit varmasti osuisivat pintaan ja reagoisivat. Reaktiot vaativat lämpötilan 250 °C, mistä syystä katalysaattori ei toimi kylmällä autolla tai käynnistämisen aikana.

Puhdistin rakentuu tavallisesti keraamista ainetta olevien pohja-ainekennojen ympärille. Nämä kennot kasvattavat katalysaattorin sisällä olevaa seinämäpinta-alaa. Kennosto sijaitsee ruostumattomasta teräksestä valmistetussa kotelossa; kennon sisällä pakokaasut kulkevat kapeiden kanavien kautta, jolloin matka kaasumolekyyleistä katalyyttiseen seinämään on niin lyhyt kuin mahdollista.

Katalysaattorin vaihtaminen

Ensimmäinen valinta katalysaattoria vaihdettaessa koskee materiaalia: keraaminen katalysaattori sopii pienitehoisiin autoihin ja sen hinta on edullinen. Keraaminen katalysaattori ei kestä kovia iskuja eikä sitä suositella vaativiin olosuhteisiin. Jalometallisen katalysaattorin valintaa pidetään keinona nostaa auton tehoja ja sen iskunkestävyys on keraamista parempi. Se on yleinen valinta normaali- tai suuritehoisiin autoihin.

Toinen valinta liittyy putken kokoon – tavallisesti valinnaksi suositellaan alkuperäistä kokoa vastaava koko, mutta suuremman putken asentaminen on mahdollista erityisen välikappaleen avulla. Suurempi putki nostaa auton tehoja.

Kolmas valintaperuste on vaihdon tarkoitus – mikäli tarkoituksena on päästömittausten mukaisen päästölukeman aikaansaaminen, ei katalysaattorilta vaadita erityisominaisuuksia. Sen sijaan tehojen lisäämiseen ja auton toimintakyvyn virittämiseen suurempi ja kalliimpi katalysaattori on usein suositeltu valinta.

Ympäristönäkökohtien huomioiminen on katalysaattorin valinnan luontevin peruste; valinnassa neuvoa voi kysyä vaihdon suorittavalta huoltoliikkeeltä.

Tavallisin syy katalysaattorin vaihdolle on palamattoman polttoaineen pääseminen katalysaattoriin, esimerkiksi kun autoa käynnistetään ilman starttia, siten että kytkin nostetaan auton ollessa vauhdissa. Toinen yleinen syy on katalysaattoriin kohdistunut isku. Katalysaattori vaihdetaan tavallisesti merkkihuollossa tai vuosihuollon yhteydessä, mutta sen voi tehdä asianmukaisilla välineillä ja oikeissa olosuhteissa myös itse. 

Volkswagen perustettiin 1930-luvulla, nimensä mukaisesti 'kansan automerkiksi'. Pian yhtiön ensimmäisen sodanjälkeisen mallin, Type 1:n eli 'kuplan', jälkeen esiteltiin Type 2 eli Kleinbus. Vuonna 1949 markkinoille tullut Kleinbus tultiin myöhemmin tuntemaan VW Transporterina.

Volkswagen Transporter, tuolloin vielä Kleinbus, oli Wolfburgiin tehtaansa sodan jälkeen perustaneen autonvalmistajan Wolkswagenin toinen automalli, Type 1:n eli kuplan jälkeen. Kübelwagenin alustalle rakennetun Kleinbusin historia käsittää 5 sukupolvea (T1-T5), joista ensimmäinen esiteltiin vuonna 1950. Tätä hippibussiksi nimettyä T1-versiota valmistettiin 17 vuoden ajan, aina 1960-luvun lopulle asti.

T1 ja T2 -versiot erosivat toisistaan näkyvimmin siinä että terroristipakuksi Münchenin olympialaisten tapahtumien jälkeen nimetyssä T2:ssa ei auton tuulilasi ollut enää jaettu. Versiota valmistettiin Euroopassa vuoteen 1979 saakka, Meksikossa aina seuraavan vuosikymmenen puoliväliin. T2 on edeltäjänsä tavoin klassikko, jota näkee yhä satunnaisesti liikenteessä. Nykyään varaosat Volkswagen Transporter -malliin löytyvät parhaiten pitkälle erikoistuneiden nettiliikkeiden ja mallikorjaamoiden valikoimista – vielä pari vuosikymmentä sitten asia oli toisin ja Kleinbus-rungot olivat yleisten romuttamojen, autopihojen ja autonharrastajien takapihojen vakiotavaraa, ajan tv-sarjoista, elokuvista ja lehdistä puhumattakaan. 

Transporterin T3 -versiota valmistettiin 1990-luvun alkuun saakka; 'tölkiksi' puhekielessä nimetty ja 'Vanagonin' nimellä Yhdysvalloissa tunnettu pakettiauto ei saavuttanut aivan samanveroista asemaa aikakautensa ikonisena automallina kuin kaksi edeltäjäänsä, mutta monikäyttöisenä autona se levisi nopeasti kaikkialle maailmaan, ollen yhä osa katukuvaa erityisesti Etelä-Afrikan kaltaisissa maissa joissa sitä valmistettiin vielä 2000-luvun alkuvuosina.

Vuonna 1990 markkinoille tuotu T4 erosi edeltäjistään radikaalisti niin korimallin, moottorin sijoituksen kuin tekniikkansakin osalta. T4 on ensimmäinen varsinainen Transporter; malli tunnetaan Pohjois-Amerikassa Eurovanin nimellä. Kolmea ensimmäistä sukupolvea määrittänyt persoonallinen ulkomuoto vaihtui T4:n kohdalla massiivisempaan, moderniin koridesigniin. T4 edustaa monella tavalla nykyaikaisen eurooppalaisen pakettiauton prototyyppiä. 2002 esitelty T5 eroaa ulkoisesti edeltäjästään huomattavasti vähemmän, sen ollessa dynaamisen ulkomuotonsa ja korimallinsa osalta lähinnä uudelle vuosituhannelle päivitetty versio T4:stä.

Volkswagen Transporterin tekninen kehitys

Tuulitunnelissa lopullisen muotonsa saanut T1 mullisti pakettiautojen valmistuksen ja ulkonäön, siirtäessään kolmipyöräiset varhaiset pakettiautot lopullisesti historiaan. Keskelle autoa sijoitettu tavarasäilö, poikittain auton etuosaan sijoitettu 18 kW moottori - sekä toisaalta 75 km/h huippumatkanopeus - takasivat tasapainoisen ajokokemuksen. Näin oli myös T1:n myöhemmissä versioissa, joihin lukeutuivat maailman ensimmäiset varsinaiset kaiken kansan 'mobile homet'. Varaosat Volkswagen Transporter -mallin ensimmäiseen versioon ovat nykyään haluttua tavaraa, sen ollessa yksi autonharrastajien ja -rakentajien suosikkikohteista.

T2:ssa VW panosti turvallisuuteen niin jarrutekniikan kuin moottoritehonkin osalta – 34 kW moottori mahdollisti aiempien nopeusrajoitusten nostamisen ilman että turvallisuudesta tarvitsi tinkiä. Samalla malli otti askeleen kohti tehokasta monitoimipakettiautoa, joka toimi myös haastavissa olosuhteissa moitteetta.

Varsinainen tekninen harppaus tapahtui kuitenkin vasta 1970-luvun lopulla markkinoille tulleen T3:n korimallissa ja moottoritehossa – samalla nostalginen design vaihtui kulmikkaaseen koriin, minkä lisäksi 'ikkunallisesta pakettiautosta' tehtiin vesijäähdytteinen. Bensiiniversion rinnalle tuli myös turbodiesel - myöhemmin henkilökuljetuksiin tarkoitettu Caravelle ja puolimaasturi Syncro veivät suorituskykyä edelleen uudelle tasolle.

Vuonna 1990 esitelty T4 oli teknisten ominaisuuksiensa osalta vielä radikaalimpi hyppäys edeltäjiinsä nähden kuin T3. Etuvetoisuus, moottorin sijoittaminen auton etuosaan, täysin uusittu jousitus, aukeavat takatuplaovet, tavaratilan tilavuus sekä yleinen käytettävyys tekivät versiosta eräänlaisen modernin pakettiauton esikuvan, jonka lukuisat moottorivaihtoehdot ulottuivat suorasuihkudieselistä perinteiseen perusbensiinimoottoriin.

Uuden vuosituhannen T5 on ajalle ominaisesti mahdollista saada juuri halutun kokoisena ja värisenä, valitun kokoisella moottorilla varustettuna. Turvaratkaisuja hallitsevat sähköiset mekanismit lukkiutumattomista jarruista hätäjarrutehostimeen ja ESP-ajonhallintajärjestelmään. 235 -hevosvoimainen V6 asettaa korin alustalle omat vaatimuksensa, mistä syystä T5:n alustan ja jousitusratkaisu on erillisjousitus, jonka ansiosta auton jousituksen toimivuus ei ole riippuvainen auton lastin koosta ja painosta.

Sytytystulppien vaihtaminen ja huoltaminen on autonomistajan suorittamista huoltotoimenpiteistä yksinkertaisimpia. Toimenpiteen merkitys korostuu talviolosuhteissa, sillä pakkasen aiheuttama rasitus sytytysjärjestelmälle nopeuttaa sytytystulppien kulumista.

Talviolosuhteissa autoon ja sen kuluviin osiin kohdistuu merkittävästi suurempi rasitus kuin muina vuodenaikoina; pakkanen sekä lämpötilan ja ilmankosteuden vaihtelu lisäävät virrankulutusta, ja talvikäynnistys rasittaa sytytysjärjestelmää moninkertaisesti tavanomaiseen käynnistykseen nähden. Ei ole tavatonta että juuri talvikäynnistys aiheuttaa esimerkiksi toistuvaa tulpankärkien kastumista, mikä voi johtaa nopeasti tulppien vaihdon tarpeeseen.

Täysin kulutuksenkestäviä autonosia ei ole olemassakaan - osien kulumiselle eivät ole immuuneja nekään autot jotka on valmistettu erityisesti ääriolosuhteet huomioiden; esimerkiksi Ford Ranger varaosat saavat osakseen menekkipiikin juuri talvikuukausien aikana, toisen ’myyntisesongin’ koittaessa tavallisesti vuosihuoltojen yhteydessä, esimerkiksi siirryttäessä kesä- tai talvirenkaisiin.

Auton säilytysolosuhteet sekä ajotottumukset ovat suurin vaikuttava tekijä autonosien kulumisessa. Toinen merkittävä tekijä on osien kunto ja huoltaminen. Sytytystulppien säännöllinen huoltaminen ja tarkistus erityisesti talviaikaan vähentää sytytysjärjestelmään ja akkuun kohdistuvaa rasitusta, mikä puolestaan vähentää virrankulutusta - mikä edelleen vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi moottorin lämmitykseen ja polttoaineenkulutukseen ja säästää moottorin muita kuluvia osia.

Sytytystulppien vaihtotarpeen toteaminen ja tulpan valinta

Erityisesti talviolosuhteissa tulppien kunnon seuraaminen säännöllisesti on tärkeää sytytysongelmien välttämiseksi ja tulppien vaihtotarpeen toteamiseksi.

Sytytystulppien vaihtaminen tulee yleensä ajankohtaiseksi tilanteissa joissa a) tulpan elektrodit ovat kuluneet tai jopa sulaneet; b) tulppaan on kertynyt plakkikerrostumia; c) tulppa on nokikerroksen peitossa; d) tulppa on ylikuumentunut; e) sytytyskatkokset ovat jatkuvia, tai f) tulppa on kastunut. Useissa tapauksissa kyse voi olla siitä että tulpan lämpöarvo on väärä, mutta monesti kyse on yksinkertaisesti kuluneesta osasta joka on vaihdettava uuteen. Monesti tulpan vaihtotarve indikoi myös muita ongelmia moottorissa ja siten välitöntä huollon tarvetta.

Tulppien vaihtaminen sinänsä on yksinkertaista ja useimmiten autonomistaja suoriutuu siitä itse. Tulppaa vaihdettaessa on varmistettava että uuden tulpan lämpöarvo on oikea, tulppapesä ja sen ympäristö ovat puhtaita ja että tulpan kulumiseen mahdollisesti johtaneet muut syyt on tutkittu ja asianmukaiset huoltotoimet tehty/on sovittuna tehtäviksi.

Tulpan valinnassa laadulla on vastaava merkitys kuin muidenkin varaosien kohdalla – sytytystulppien tuotekehittely on nopeaa, mukaillen mm. lyijyttömän polttoaineen tuloa markkinoille, sekä johdinmateriaaleihin kohdistuvaa tutkimusta ja tuotekehittelyä.

Kaikki automerkit käyttävät tiettyä tulppaa tehdasvalmistuksessaan, ja suosittelevat samaa tulppaa myös vaihdon tullessa ajankohtaiseksi – vaikka merkkikohtaisuuteen ei sinänsä panostaisikaan, on varmaa että esimerkiksi laadukkaat Ford Ranger varaosat ovat hinta-laatu –suhteeltaan aina hankinnan arvoisia. Tämä pätee myös sytytystulppiin: halvimmat sytytystulpat on vaihdettava uusiin noin parinkymmenen tuhannen kilometrin välein, kun taas platinatulppien vaihtoväli on sadan tuhannen kilometrin molemmin puolin, automerkistä, ajo-olosuhteista, säilytysolosuhteista ja ajotottumuksista riippuen.

Tulppien hinnat vaihtelevat verkosta tilatessa muutamasta eurosta noin 20 euroon tulppaa kohden. Tulppien vaihtaminen merkkikorjaamolla voi kustantaa helposti useita satoja euroja, mistä syystä tulppien omatoiminen huoltaminen ja niiden kunnon säännöllinen tarkastaminen, sekä oikeiden tulppien valinta, mahdollistavat huomattavat välittömät ja välilliset säästöt.

Tulppien vaihtaminen

Varsinaiseen vaihto-operaatioon kuuluvat seuraavat vaiheet:

Moottorin on annettava jäähtyä ennen tulppien vaihtamista.

Puhdista tulppapesän ympäristö irtonaisesta liasta.

Irrota tulppa vetämällä/kiertämällä pistokkeesta. Pidä huoli että sytytysjärjestys säilyy muuttumattomana.

Puhdista tulpan aukon ympäristö.

Aseta uusi tulppa kiertämällä, aluksi ilman apuvälineitä. Käytä momenttiavainta, mikäli tarpeellista, varoen. Huomioi pakkauksen ohjeet – kiertämisohjeet saattavat vaihdella merkistä ja mallista riippuen. Huomioi tiivisterenkaalliselle / -renkaattomalle tulpalle annetut erityisohjeet

Aseta tulpan pistoke paikalleen.

Saabin perinteikäs autotehdas Ruotsissa aloittaa autonvalmistuksen uudelleen, pienen tauon jälkeen. 1947 alkunsa saanut autonvalmistustoiminta oli pysähdyksissä kuluvan vuosikymmenen alussa mutta jatkuu jälleen vuonna 2013, pitkälti kiinalaisomistuksessa.

Saabin klassiset autokorimallit ovat kuin ABBA: aina ja kaikkialla tunnistettavia ja suosittuja vuosikymmenestä toiseen. Saabin tehtailla autonvalmistus aloitettiin toisen maailmasodan päätyttyä - kaikkien vuosikymmenten aikana koettujen käänteiden jälkeen yhtiön ehkä suurimmat mullistukset koettiin kuitenkin vasta 2000-luvulla.

Osana Yhdysvaltojen autoteollisuuden murrosta Saabin silloinen omistaja General Motors joutui konkurssin partaalle vuonna 2009, mistä syystä Saab myytiin pikatahtiin uudelle omistajalle.  Saabin tilauskanta laski kuitenkin pian myynnin jälkeen lähes nollaan ja lopulta edessä oli konkurssi. Jotain markkinatilanteesta ja autoteollisuuden kehityksestä kertoo että edellinen omistaja GM esti tuolloin Saabin säilymisen ja myynnin kiinalaisille sijoittajatahoille. Autojen valmistus Trollhättanin tehtailla lakkasi vuoden 2011 loppupuolella.

Joulukuussa 2013 rullasi ensimmäinen uuden omistajan NEVS:in alaisuudessa valmistettu Saab ulos liukuhihnalta. NEVS on ruotsalais-kiinalais-japanilaisomistuksessa oleva yhtiö jonka tähtäimenä on sähköautotuotannon aloittaminen vuonna 2014, perinteisen autotuotannon ohella. Tavoitteena yhtiöllä on 200 000 auton vuosituotanto. Uuteen ympäristötekniikkaan liittyvät panostukset ovat osa NEVS:in pitkän tähtäimen ohjelmaa - myös yhtiön nimi (National Electric Vehicle Sweden) viittaa sähköautoihin.

Tehtaan uudelleenavausta edeltävän kahden vuoden aikana Saabia on edustanut maailmalla ainoastaan varaosat Saab –tuotanto. Osana maailmanlaajuista tendenssiä myös Saab pyrkii tuottamaan itse merkkivaraosansa ja siten takaamaan valmistamiensa autojen kokonaisvaltaisen korkean laadun sekä tuotekehittelyn jatkuvuuden. Ensimmäinen uuden omistajan alaisuudessa tuotettu Saab, mallia 9-3 Aero Sedan, on sekä ulkoasultaan että tekniikaltaan edeltäjänsä kaltainen – osien jatkuvasta tuotekehittelystä kertoo kuitenkin että viidennes kaikista uusvanhan mallin osista on kokonaan uusia. Uutta on myös Saabin vanhan logon muuttuminen uuteen – vanha on edelleen General Motorsin hallussa.

Perinteikäs Saab ja autonvalmistuksen tulevaisuuden haasteet 

Kahdessa kymmenessä vuodessa on muuttunut paljon myös Saabin tehtailla, mutta jotain on säilynyt muuttumattomanakin: uuden 9-3 -mallin edeltäjää Saab 900:a valmistettiin vuosina 1993-96 ja korimalleja katsoessa käy nopeasti ilmi että toisin kuin monet muut autovalmistajat, Saab on säilyttänyt perinteisen mallinsa uudessa versiossa jotain hyvin tunnistettavaa – jotain jonka voi jäljittää aina Saab 93 –klassikkomalliin ja kauemmaskin. Samoina ovat säilyneet myös Saabin brändiin perinteisesti liitettävät määreet laatu, luotettavuus ja kestävyys.

Saabin uutta omistajayhtiötä rahoittavat tahot Ruotsista, Japanista ja Kiinasta, yhden viidenneksen tullessa kiinalaiselta Qingdaon kaupungilta ja toisen Kiinalaiselta energiayhtiöltä.

Osaomistajuus perinteikkäässä autonvalmistusyhtiössä ei jälkimmäisten osalta perustune pelkästään Saabin maineeseen ja kunniakkaaseen historiaan vaan tulevaisuudennäkymiin, joissa kallis pohjoismainen työ sinänsä ei myöskään liene ensisijainen houkutin. Olemassa olevat tehtaat ja kohtuullisen helposti eloon herätettävä tilauskanta kantavatkin omistajien riskiä seuraavat pari vuotta, mutta lopullinen kannustin sijoituksille on epäilemättä kauempana tulevaisuudessa. Uuden yhtiön nimikin kertoo että Saabin panostus vaihtoehtoisiin ympäristö- ja energiaratkaisuihin sähköautotuotannon muodossa on harkittua ja tosiasiallista, ei pelkkää ekologisuudella ratsastavaa markkinointia.

Osana Saabin tulevaisuudennäkymiä on tärkeää että Saab-varaosat tuotetaan Saabin nimikkeen alla myös jatkossa – merkkivaraosatuottajien vallatessa kiihtyvällä tahdilla markkinoita halpatuottajilta, on odotettavissa että tietty osa merkkivaraosien alihankinnasta siirtyy ennen pitkää kokonaan halvemman tuotannon maihin, korvaten aiemman halpatuotannon. Tältä osin aikataulu on Saabilla kuitenkin vielä avoinna.

Saabin sähköinen tulevaisuus

Vaikka perinteinen ja uusi ympäristöratkaisu kulkevatkin vielä pitkään rinnakkain Saabin tuotannossa, on yhtiön visio siis lopultakin selkeä; tulevaisuus on sähköautojen ja niihin liittyvän tuotekehityksen. Toisin kuin monet muut suuret autonvalmistajat, Saabilla sähköautotuotanto ei sijoitu perinteisen autonvalmistuksen varjoon vaan yhtiö tullee profiloitumaan tietoisesti, matalalla profiililla suoritetun liikkeellelähdön jälkeen, sähköautojen tuottajien eturiviin. Tässä yhtälössä pohjoinen sijainti tai pohjoismainen kulurakenne eivät ole rasitteita vaan päinvastoin kielivät panostuksesta laatuun ja pitkäjänteisyyteen.

Pohjoisissa tieoloissa säätilan muutokset aiheuttavat rajuja vaihteluja ajo-olosuhteisiin talvisin. Ääriolosuhteissa turvallisuustekijöiden täysimääräinen huomioiminen on jokaisen autoilijan lakisääteinen velvollisuus. Rengasketjujen käyttö on eräs keino parantaa tieturvallisuutta.

Auton saattaminen talvisia ajo-olosuhteita vastaavaan kuntoon on lakisääteinen velvollisuus, jonka noudattamiseksi pelkkä siirtyminen talvirenkaiden käyttöön on harvoin riittävä toimenpide. Polttoainevalinnat, auton lämmityksestä ja säilytysolosuhteiden riittävyydestä huolehtiminen sekä auton säännöllinen huollattaminen ovat tärkeä osa olosuhteisiin liittyvää ennakointia. Ympäristössä jossa olosuhteet vaihtelevat tai pysyvät pitkiä aikoja välttävinä tai heikkoina, ja jossa teiden kunnossapitoväli on väistämättä pidempi kuin vilkkaasti liikennöidyillä alueilla, on olosuhteisiin usein aiheellista varautua hankkimalla rengasketjut.

Nopeat muutokset sääolosuhteissa ovat talvisen autoilun tärkein yksittäinen turvallisuuteen vaikuttava tekijä. Lämpötilanmuutokset aiheuttavat tienpintojen jäätymistä, myös paikoissa joissa sen silmämääräinen havaitseminen ei ole mahdollista. Nopeat vesi-, räntä- tai lumikuurot yhdistyneenä lämpötilan muutoksiin voivat muuttaa tiet miltei ajokelvottomiksi puurouttamalla ajokaistat tai muodostamalla senttien paksuisen jääkerroksen tienpintaan. Näissä tilanteissa reittimuutokset tai jopa oman ajoaikataulun siirtäminen olosuhteiden mukaan ovat usein paras turvallisuusratkaisu. Aina tämä ei kuitenkaan ole mahdollista eikä pelkällä ajotavallakaan ole aina mahdollista vaikuttaa turvallisuuteen kuin rajallisissa määrin.

Nykyaikaisilla rengasketjuilla olosuhteisiin on mahdollista varautua siten että muutoksiin voi reagoida nopeasti – ketjujen kiinnittäminen ja irrottaminen on nopeaa ja niiden säilyttäminen auton tavarasäilössä on vaivatonta eikä vaadi liikaa tilaa. Ketjuja on olemassa eri olosuhteisiin ja eri ajoneuvotyypeille siten että jopa kaupunkiajoa varten on olemassa omat ketjunsa. Ketjujen valinnassa on muistettava, että vaikka niiden käyttäminen olosuhteiden niin vaatiessa on jopa lakisääteistä, ei niillä ajaminen väärissä olosuhteissa ole turvallisuutta lisäävä vaan sitä vaarantava tekijä. Ketjujen käyttöönottamisessa olosuhteiden silmämääräinen arviointi ja siihen pohjautuva harkinta on useimmiten riittävä peruste.

Lumiketjujen valinta ja niiden käyttäminen ääriolosuhteissa

Lumisissa ja jäisissä tieolosuhteissa lumi- eli rengasketjut lisäävät pitoa tienpinnan ja renkaan välissä ja suojaavat rengasta. Ketjujen käyttöä säädellään lailla - henkilöautojen osalta niiden käyttö edellyttää aina poikkeuksellisen huonoja olosuhteita. Kuten nastarenkaat, myös lumiketjut kuluttavat tienpintaa ja niiden käyttö ilman todettavaa olosuhdeperustetta on kiellettyä. Suomessa ketjujen käyttö on yleensä perusteltua aina säätilan tai siihen liittyvien muutosten niin vaatiessa, sekä harvaan asutuilla seuduilla tai muissa vastaavissa olosuhteissa joissa niiden voidaan katsoa lisäävän ajoturvallisuutta. Ketjut ovat ensisijaisesti turvaväline jotka mahdollistavat perillepääsyn myös vaikeissa olosuhteissa; tavallisimmin ketjujen käyttäminen on siten tarpeen olosuhteissa joissa tienpintoja ei ole aurattu, suurten korkeuserojen vallitessa tai muuten poikkeuksellisen hankalissa talviolosuhteissa.

Ketjuja valittaessa on huomioitava auton rengaskoko, vanteen läpimitta sekä rengasprofiili. Paketti- ja asuntoautoille on olemassa omat ketjunsa, samoin katumaastureille. Ammattikäyttöön tarkoitetut ketjut ovat korkealaatuisia ja ne kestävät kulutusta huomattavan pitkään - niiden hankkiminen on tarkoituksenmukaista säännöllisesti huonoissa olosuhteissa pitkiä matkoja ajavalle. Satunnaiskäyttöön on olemassa vastaavasti peruskuluttajalle suunnattuja ketjuja, joiden etuna on yleensä myös vaivaton asennettavuus. Ketjuvalmistajat tarjoavat myös kohtuullisesti valinnanvaraa eri käyttötarkoituksiin, merkkikohtaisesti.

Ketjuja on kehitetty sekä metsä- ja maasto-olosuhteisiin että kaupunki- ja maantiekäyttöä varten ja niiden käyttötarkoitus on valmistajien taholta yleensä  lähtökohtaisesti rajattu lumisille ja/tai jäisille tienpinnoille. Ketjujen käyttö alentaa auton maksiminopeutta tuntuvasti, suurimman sallitun ajonopeuden ollessa 50 km/h. Useimpien ketjuvalmistajien ohjeistuksessa kehotetaan välttämään auton kiihdyttämistä tai jarruttamista äkillisesti ketjuja käytettäessä sekä noudattamaan varovaisuutta ajoneuvon kuljetettaessa.

Autonosavalmistaja Boschin uusi sähköinen e-kytkin on ekologinen, ajomukavuutta parantava järjestelmä, joka vähentää polttoaineenkulutusta keskimäärin 10 % pysäyttämällä moottorin auton pysähtyessä.

Boschin kehittämä uusi sähköinen kytkinjärjestelmä eKytkin (eClutch) mahdollistaa nykyautoissa keskimäärin 10 % polttoainesäästöt. Sen toiminta perustuu kuljettajan kaasupolkimeen kohdistamaan paineen muutosten seuraamiseen automaattisesti, auton hiljentäessä, pysähtyessä ja uudelleen liikkeelle lähtiessä. Sähköinen kytkinpaitsi pysäyttää moottorin auton pysähtyessä, myös mahdollistaa portaattoman ajon ykkösvaihteella ajettaessa, mikä vähentää polttoaineen kulutusta esimerkiksi liikenneruuhkissa. Boschin sähköisessä kytkinjärjestelmässä kytkintä ei siis tarvitse käyttää lainkaan alhaisilla nopeuksilla, pysähdyttäessä ja liikkeelle lähdettäessä.

Sähköistä eKytkintä voidaan pitää eräänlaisena puuttuvana lenkkinä perinteisen manuaalisen ja automaattisen vaihdejärjestelmän välillä. Se kuroo umpeen näiden kahden järjestelmän väliset erot alhaisilla nopeuksilla ajettaessa. Paitsi polttoaineen kulutuksen vähentymisen myötä, sähköisen kytkinjärjestelmän ekologisuus korostuu myös autonosiin (jarru, kaasu, kytkin, voimansiirto) kohdistuvan yleisen rasituksen pienentymisen sekä pakokaasupäästöjen vähentymisen myötä.

Sähköisen kytkinjärjestelmän toimintaperiaate

Sähköisen järjestelmän toimintaperiaate on yksinkertainen, vaikka sen edellyttämät tekniset ratkaisut ovatkin sofistikoituneita verrattuna perinteiseen manuaaliseen tai automaattiseen vaihdejärjestelmään.  Boschin kehittämä järjestelmä seuraa kaasupolkimeen kohdistuvaa painetta ja reagoi sen pienentymiseen vapauttamalla vaihteiston – mekanismi on siten vastaava kuin silloin kun auton kuljettaja painaa kytkimen pohjaan alamäkeen ajettaessa.

Automaattisesta vaihdejärjestelmästä sähköinen järjestelmä eroaa siinä että eKytkin automatisoi ainoastaan kytkimen, ei vaihteistoa; järjestelmässä kytkinpoljin lähettää sähköisen signaalin eteenpäin minkä seurauksena kytkin vapautuu.

Hinnan osalta eKytkin on huomattavasti perinteistä automaattista järjestelmää edullisempi, mikä yhdistettynä ekologisiin näkökohtiin sekä lisääntyneeseen ajomukavuuteen muodostaa houkuttelevan kilpailullisen edun automarkkinoilla. Boschin järjestelmä onkin tullut lyhyessä ajassa näkyväksi osaksi useiden pienempienkin kaupunkien liikennettä, aina joukkoliikennettä myöden.

Sähköisen kytkinjärjestelmän vaikutus ajomukavuuteen

Pikkukaupungeissa ja maanteillä suurten etäisyyksien vallitessa liikenneruuhkat ja liikenteen yleinen sujuvuus ovat perustellusti toissijainen tekijä auton teknisiä ratkaisuja mietittäessä. Suuremmissa asutuskeskuksissa ja ylipäätään kaupunkiajossa liikenneruuhkat ja jatkuva pysähtely ovat kuitenkin merkittävä osa ajomukavuutta, mistä syystä automaattivaihteisto on usein perusteltu ja toivottu ratkaisu.

Sähköinen kytkinjärjestelmä toimii alhaisilla nopeuksilla automaattivaihteiston tavoin; kahden alimman vaihteen osalta kytkintä ei siis yleensä tarvitse käyttää lainkaan. Mikäli kaasua ei jossain vaiheessa ajoa, esimerkiksi liikennevaloihin pysähdyttäessä, käytetä, auton moottori pysähtyy täysin ja käynnistyy uudelleen vasta kaasua jälleen painettaessa, kytkimen reagoidessa automaattisesti kuljettajan kaasupolkimeen kohdistamaan paineeseen.

Sähköinen kytkinjärjestelmä lisää ajomukavuutta myös korkeammilla nopeuksilla vaihteita vaihdettaessa; tällöin eKytkin mahdollistaa pehmeän ja vaivattoman vaihteiden vaihtamisen, systeemin mukauttaessa moottorin toiminnan siihen automaattisesti.

Boschin eKytkin tulevaisuuden teknisenä ratkaisuna

Voimansiirron tapahtuessa sähköisesti, elektroninen kytkinjärjestelmä merkitsee että manuaalinen vaihteisto on mahdollinen tuoda myös osaksi hybridiautoja; koska automaattisen vaihdejärjestelmän käyttäminen ei tämän jälkeen enää ole välttämättöntä, ennakoidaan hybridiautojen hintojen laskevan nykyisestä huomattavasti, ainakin alemmissa hintaluokissa. Kerrannaisvaikutus ekologisesta näkökulmasta katsottuna on siten ilmeinen: polttoainekustannusten vähentymisen ollessa yksi todellinen peruste sähköisen kytkinjärjestelmän käyttöönotolle, on hybridiautojen yleistyminen toinen tekijä, jossa ekologisuus ja edistyneet tekniset ratkaisut lyövät kättä tavalla jonka voi katsoa edelleen suosivan eKytkin –järjestelmän jatkokehittelyä. 

Swedish: What

English: The dog

English: Two dogs

Swedish:

Swedish:

Swedish: En hund, hunden

Swedish: Två hundar, hundarna

German:

English: No, go away

Swedish: No one invited you

German: Der Hund

English: I said go away

German: Ein Hund, zwei Hunde

Swedish: Stop it

German: Den Hund, einen Hund, dem Hund, einem Hund, des Hundes, eines Hundes, den Hunden, der Hunden

Finnish: Sup

English: NO

Swedish: NO

German: NO

Finnish:

English:

German:

Swedish:

Finnish: Koira, koiran, koiraa, koiran again, koirassa, koirasta, koiraan, koiralla, koiralta, koiralle, koirana, koiraksi, koiratta, koirineen, koirin

German:

Swedish:

Finnish:

English:

Finnish: Aaaand... koirasi, koirani, koiransa, koiramme, koiranne, koiraani, koiraasi, koiraansa, koiraamme, koiraanne, koirassani, koirassasi, koirassansa, koirassamme, koirassanne, koirastani, koirastasi, koirastansa, koirastamme, koirastanne, koirallani, koirallasi, koirallansa, koirallamme, koirallanne, koiranani, koiranasi, koiranansa, koiranamme, koirananne, koirakseni, koiraksesi, koiraksensa, koiraksemme, koiraksenne, koirattani, koirattasi, koirattansa, koirattamme, koirattanne, koirineni, koirinesi, koirinensa, koirinemme, koirinenne

English:

Swedish:

German:

Finnish: Wait! then theres koirakaan, koirankaan, koiraakaan, koirassakaan, koirastakaan, koiraankaan, koirallakaan, koiraltakaan, koirallekaan, koiranakaan, koiraksikaan, koirattakaan, koirineenkaan, koirinkaan, koirako, koiranko, koiraako, koirassako, koirastako, koiraanko, koirallako, koiraltako, koiralleko, koiranako, koiraksiko, koirattako, koirineenko, koirinko, koirasikaan, koiranikaan, koiransakaan, koirammekaan, koirannekaan, koiraanikaan, koiraasikaan, koiraansakaan, koiraammekaan, koiraannekaan, koirassanikaan, koirassasikaan, koirassansakaan, koirassammekaan, koirassannekaan, koirastanikaan, koirastasikaan, koirastansakaan, koirastammekaan, koirastannekaan, koirallanikaan, koirallasikaan, koirallansakaan, koirallammekaan, koirallannekaan, koirananikaan, koiranasikaan, koiranansakaan, koiranammekaan, koiranannekaan, koiraksenikaan, koiraksesikaan, koiraksensakaan, koiraksemmekaan, koiraksennekaan, koirattanikaan, koirattasikaan, koirattansakaan, koirattammekaan, koirattannekaan, koirinenikaan, koirinesikaan, koirinensakaan, koirinemmekaan, koirinennekaan, koirasiko, koiraniko, koiransako, koirammeko, koiranneko, koiraaniko, koiraasiko, koiraansako, koiraammeko, koiraanneko, koirassaniko, koirassasiko, koirassansako, koirassammeko, koirassanneko, koirastaniko, koirastasiko, koirastansako, koirastammeko, koirastanneko, koirallaniko, koirallasiko, koirallansako, koirallammeko, koirallanneko, koirananiko, koiranasiko, koiranansako, koiranammeko, koirananneko, koirakseniko, koiraksesiko, koiraksensako, koiraksemmeko, koiraksenneko, koirattaniko, koirattasiko, koirattansako, koirattammeko, koirattanneko, koirineniko, koirinesiko, koirinensako, koirinemmeko, koirinenneko, koirasikaanko, koiranikaanko, koiransakaanko, koirammekaanko, koirannekaanko, koiraanikaanko, koiraasikaanko, koiraansakaanko, koiraammekaanko, koiraannekaanko, koirassanikaanko, koirassasikaanko, koirassansakaanko, koirassammekaanko, koirassannekaanko, koirastanikaanko, koirastasikaanko, koirastansakaanko, koirastammekaanko, koirastannekaanko, koirallanikaanko, koirallasikaanko, koirallansakaanko, koirallammekaanko, koirallannekaanko, koirananikaanko, koiranasikaanko, koiranansakaanko, koiranammekaanko, koiranannekaanko, koiraksenikaanko, koiraksesikaanko, koiraksensakaanko, koiraksemmekaanko, koiraksennekaanko, koirattanikaanko, koirattasikaanko, koirattansakaanko, koirattammekaanko, koirattannekaanko, koirinenikaanko, koirinesikaanko, koirinensakaanko, koirinemmekaanko, koirinennekaanko, koirasikokaan, koiranikokaan, koiransakokaan, koirammekokaan, koirannekokaan, koiraanikokaan, koiraasikokaan, koiraansakokaan, koiraammekokaan, koiraannekokaan, koirassanikokaan, koirassasikokaan, koirassansakokaan, koirassammekokaan, koirassannekokaan, koirastanikokaan, koirastasikokaan, koirastansakokaan, koirastammekokaan, koirastannekokaan, koirallanikokaan, koirallasikokaan, koirallansakokaan, koirallammekokaan, koirallannekokaan, koirananikokaan, koiranasikokaan, koiranansakokaan, koiranammekokaan, koiranannekokaan, koiraksenikokaan, koiraksesikokaan, koiraksensakokaan, koiraksemmekokaan, koiraksennekokaan, koirattanikokaan, koirattasikokaan, koirattansakokaan, koirattammekokaan, koirattannekokaan, koirinenikokaan, koirinesikokaan, koirinensakokaan, koirinemmekokaan, koirinennekokaan

Swedish:

German:

English: Okay, now you're just making things up!

Finnish: