#tekstipostaus

Minä: "Matthew, On niitä helpompiakin tapoja tappaa ittesä."

Alle kolme viikkoa niin tallustan jo Kiinan maaperällä. Jännittääkö? No totta helvetissä. Ahdistaako? Oi kyllä. Tunnen vieläkin niin monia asioita samaan aikaan, että tää on vähän hämmentävää. Lähtö kuitenkin alkaa lähestyä todella nopeaa tahtia ja tuntuu, että enhän mä nyt vielä oo valmis lähtemään kuukaudeksi toiselle puolelle maapalloa, miten selviän?

Muutama päivä sitten laitoin Kiinan viisumihakemuksenkin postiin ja nyt odotellaan sen takaisin tuloa hyväksyttynä. Oon jo katsellut muutamia nähtävyyksiä sekä kauppoja, joissa haluan käydä sen kuukauden aikana. Suurin osa kosmetiikkaliikkeistä taitaakin olla korealaisia mutta ei se mitään!

Oon hyvin tietoinen siitä, että kiinalaiset naiset ovat hyvin muodikkaita, tai ainakin näin sanoo internet, ja otan siitäkin jo paineita sillä en halua näyttää perunalta hyvin pukeutuneiden kiinalaisten rinnalla. Mutta ainakin saan tilaisuuden panostaa pukeutumiseen eikä sitä katsota paheksuvasti, toisin kuin täällä Suomessa tuntuu, että ihmiset välillä katsovat kieroon jos käyttää hieman erikoisempia vaatteita.

Vielä on kuitenkin monia asioita joita pitää setviä ennen lähtöä, kuten laskujen maksaminen. On myös asia joka huolettaa todella paljon, Kiina on blokannut todella ison osan sosiaalisista medioista joita käytän lähes päivittäin sekä kaikki googlen palvelut joihin kuuluu mm. gmail ja youtube. En nauti.

No sit lähinkin siitä sitte armottomasti ohittaa. Ohitinkin sen. Kaikki oli täydellisesti.... kunnes multa tipahti puhelin käestä asfaltille.

Musiikki kuiteski jatkui, ja minähän en siksi yhtään huolestunu siitä kännykästä (se miun ohittama muija tosin tais, pysähty siihe mun ettee hetkeks ennenku jatko matkaansa). Ite asiassa määhä älysin peruuttaa pyörän viel sen yli.