#teatteri

Käykää kattoos oulun ylioppilasteatterin Fredrik Cygnaeuksen salonki nyt lauantaina tai sunnuntaina!

Ihan sikahyvä tuonpuoleiseen sijottuva näytelmä jossa näkyy semmosiaki tuttuja nimiä ku Tove Jansson ja Oscar Wilde ja monta muuta historian homostelua harjottanutta hahmoo ja päähenkilö N.N. herää salongissa ihan pihalla itestään heidän joukkoon.

Hienoja lavakuvia ja valojen käyttöä.

Teatterihistorian huvittavin synnytys x3

Tekijät shippaa Elmaa ja Akustia, ja ne sai mut tekemään samoin.

Tästä eespäin mun mielessä, Salpakarien himassa on aina random vuoripalmu, sekä yks palvelija, jonka duuni on siirrellä sitä huoneesta toiseen Ellenin perässä.

Tuli itku pari kertaa.

Tarja Halonen oli katsojana samassa näytöksessä.

Äiti: Missä mun saappaat on...

Mä: Ai sä aiot laittaa saappaat Kinky Bootsiin :D

Porin teatterin sivulta:

“HOVIMÄKI -ESITYS ON RAIKAS JA MODERNI TULKINTA RAKASTETUSTA TV- JA KIRJASARJASTA.

Hovimäki -näytelmä sijoittuu vuoteen 1808, jolloin Ruotsi ja Venäjä käyvät Suomesta sotaa. Teos käsittelee suomalaisten isänmaanrakkauden ja lojaliteetin tunteita silloin, kun suomalaisilla ei vielä ole isänmaata. Tarkastellessaan varhaista suhdettamme sekä länteen että itään teos on ajankohtainen ja tärkeä. Sen keskeinen aihe on, miten sorron päälle voi rakentaa sovintoa.

Hovimäen kartanon tuore isäntä Magnus joutuu naurunalaiseksi yrittäessään värvätä renkejään Ruotsin armeijaan. Armeija perääntyy, ja taistelukentiltä olisi viimeinkin lunastettava kunniaa. Mutta mikä on suomalaisen paikka? Sitä ihmettelee myös sepänpoika Aaron, kun Hovimäkeen karauttaa kasakkalauma upseerinaan kreivi Ignatiew, joka kiinnostuu Aaronin siskosta.

Nuori emäntä Johanna jää kartanosta vastuuseen isännän lähtiessä sotaan. Rinnallaan Johannalla on katkera talousmamselli Frieda, josta ei ota selvää, onko tämä vihollinen vai ystävä. Piika Anna ei luota säätyläisnaisiin, mutta säätyläisnaiset tarvitsevat Annaa. Kun venäläiset miehittävät kartanon, eripuraiset naiset punovat yhteisen juonen.

Hovimäki -esitys liikkuu sekä Suomen sodan taistelukentillä että Hovimäen kartanossa, missä se nostaa esiin naisten tarinat. Esitys tutkii ihmisten välistä hierarkiaa ja ihmissuhteita silloin, kun taloudellinen ja juridinen eriarvoisuus on laein suojattua, kun naiset joutuvat herkästi kritiikin kohteiksi, ja kun valtiot katsovat oikeudekseen miehittää toisia.