Somepomoseuranta
Tämä viimeinen kirjoitukseni päättää blogini tällä hetkellä. Mahdollisesti kirjoitukset tulevat vielä jatkumaan, joten blogia ei suljeta, vielä. Tarkoituksenamme oli seurata kahta sosiaalisessa mediassa aktiivista johtajaa tai esimiestä ja tarkastella heidän kirjoituksiaan opintojakson aikana.
Seuraan sosiaalisessa mediassa hyvin vähän ketään tiettyjä ihmisiä, seurattavat koostuvat lähinnä omasta lähipiiristäni. Vaikka olenkin melkoisen aktiivinen sosiaalisen median seuraaja, oli minulle hieman haastavaa löytää sellaiset mielenkiintoiset aktiiviset johtajat tai esihenkilöt, joiden viestinnästä olisi ollut hyötyä tässä kyseisessä tehtävässä. Mielessä oli kuitenkin seurata suomalaisia johtajia.
Loppujen lopuksi otin sitten Twitterin lähempään tarkasteluun ja poimin sieltä kaksi kiinnostavinta johtajaa, joiden viestintänsä tuli minulle eteen. Olisin mielelläni seurannut naispuolista johtajaa, mutta sellaista ei sitten ensimmäisten joukossa ollut. En ole ollut Twitterissä itse pitkään aikaan ja itse seuraan päivittäin vain LinkedIniä, Instagramia ja Facebookia. Tähän kirjoitukseen ja sen tarkoituksiin ei kuitenkaan ehkä olisi Instagram ollut sovelias. Twitterissä olen sitten seurannut Mika Ihamuotilaa ja Pauli Aalto-Setälää.
Molemmat johtajat ovat sosiaalisessa mediassa aktiivisia, ainakin Twitterin perusteella. Kummastakaan en ennakkoon tietänyt juurikaan mitään henkilökohtaista, ainoastaan heidän työstään tai firmoistaan ja mitä he ovat työelämässään tehneet.
Mika Ihamuotila twiittaa hyvin monipuolisesti, ajanjaksolla hän kirjoitti influenssarokotuksen puolesta, koronan aiheuttamista mielenterveydenongelmista työpaikoilla, koronasta yleisesti, johtamisesta, politiikasta, maahanmuutosta, omista henkilökohtaisen elämänsä kohtaamisista, omasta henkilökohtaisesta elämästään ja yritysmaailmasta. Hän on seuranta-ajanjakson aikana julkaissut myös useita kauniita kuvia Suomesta ja Helsingistä, luontokuvia. Twitterin perusteella hänestä saa kuvan, että hän seuraa ajankohtaisia asioita ja julkaisee monipuolisia, kiinnostavia mielipiteitä sekä harrastaa luonnossa liikkumista.
Johtamisesta sinänsä Ihamuotila ei oikeastaan julkaise, mutta hänen viestinsä on osallistavaa ja hän itse osallistuu ajankohtaisten asioiden pohtimiseen. Mielestäni hän on rakentanut imagoaan ympäristöstä välittävänä, monikulttuurisen Suomen kannattajana ja talouselämän vaikuttajana. Hän myös kirjoittaa useasti Marimekosta ja kiittää julkisesti työntekijöitään. Ajanjakson aikana hänestä välittyi kuva välittävänä ja yhteiskuntavastuunsa kantavana johtajana.
Pauli Aalto-Setälän julkaisut Twitterissä koostuivat seurattavalla ajanjaksolla mielenterveydestä, ilmastokriisistä, samantapaisista luontokuvista kuin Ihamuotilallakin, oman organisaation brändiuudistuksesta, koronasta ja maskisuosituksista sekä omasta työstä. Pauli ei julkaissut juurikaan mitään henkilökohtaista, kuvan koirastaan ja pihamaan kaatuneesta puusta, mutta mitään hän ei varsinaisesti paljastanut itsestään. Aalto-Setälän sosiaalisen median käyttäytyminen oli paljon enemmän asiapitoisempaa ja työhön liittyvää kuin Ihamuotilalla. Paulin rakentama imago on enemmän työasioihin keskittyvää ja työminään perustuva. Hänen omasta johtajuudestaan on vaikea päätellä mitään julkaisujen perusteella, ehkä sen, että hän on asiapitoinen ja osallistuu jonkin verran yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Yhteistä seurattavilla oli kiinnostus luontoon ja kuvat luonnosta sekä mereltä. Todennäköisesti kummatkin veneilevät tai purjehtivat. Kummatkin asuvat pääkaupunkiseudulla ja myös työskentelevät siellä. Tämän ajanjakson perusteella jatkan mielelläni Ihamuotilan seuraamista. Hänen julkaisunsa olivat mielenkiintoisia, minua koskettavia ja hän myös paljasti niissä jotain itsestään. Ihamuotila myös puhui työyhteisöstään ja osallisti ihmisiä.
