Pelasta maailma pullo kerrallaan
Tutustuin netissÀ todella hauskaan pullotetusta vedestÀ kertovaan videoon, jonka juontaa Mikko Kivinen. Olen itsekin jo aiemmissa blogiteksteissÀni pohtinut pulloveden kÀytön mielettömyyttÀ. Pullovesi sisÀltÀÀ jopa sata kertaa ja lÀhdevesiautomaattien vesi tuhat kertaa niin paljon mikrobeja kuin hanavesi. Pullovesi.fi -sivu kertoo lisÀÀ mielenkiintoisia tietoja, joihin tÀmÀnkertainen blogitekstini lÀhinnÀ perustuu. Vuonna 1968 Ranskassa otettiin ensimmÀistÀ kertaa kÀyttöön PVC-muovista (polyvinyylikloridi) valmistettu kevyt muovipullo. TÀmÀ taisi olla loppujen lopuksi paljon merkittÀvÀmpi uusi asia kuin samanaikainen kuun valloitus. Juomapulloteollisuus lÀhti suorastaan rÀjÀhdysmÀiseen kasvuun. NeljÀnnesvuosisataa myöhemmin alettiin kÀyttÀÀ paljon PET-muovista valmistettuja pulloja. Muovien valmistamiseen kuluu aina runsaasti öljyÀ. Maailmassa myydÀÀn 560 miljoonaa litraa pullotettua vettÀ pÀivÀssÀ. Vuodessa pullovettÀ siis kulutetaan 206 miljardia litraa. Suomessa myydÀÀn 100 miljoonaa litraa pullovettÀ vuodessa. Pulloihin pakatusta vedestÀ onkin tullut vuotuiselta arvoltaan 400 miljardin dollarin globaali bisnes, maailman kolmanneksi suurin yksittÀisen tuotteen tuotannonala heti öljyteollisuuden ja sÀhköntuotannon jÀlkeen. Muovisten pullojen tuotantoon kuluu paljon öljyÀ. LisÀksi vesipullojen kuljettelukin aiheuttaa hiilidioksidipÀÀstöjÀ. TÀytetyt vesipullot ovat painava tuote rahdata. PullovedellÀ onkin hurja hiilijalanjÀlki. KeskimÀÀrin yhden pullovesilitran tuotantoon kuluu neljÀnneslitra öljyÀ. Kaikkiaan maapallolla kuluu vuodessa 52 miljardia litraa öljyÀ maailman pullovesien tuotantoon. TÀmÀ vastaa Suomen kaikessa liikenteessÀ 12 vuoden aikana kulunutta öljymÀÀrÀÀ! Guardian-lehden englantilaistutkimuksen mukaan esimerkiksi Evian-lÀhdevesi aiheuttaa keskimÀÀrin 0,172 kilogramman hiilidioksidipÀÀstöt litraa kohden, Volvic-vesi jopa 0,185 kg/litra. Vastaavasti Thamesin vesiyhtiön hanaveden pÀÀstöt ovat vain 0,0003 kg/litra! Vaikka pullojen kierrÀtys toimisi hyvin, sekÀ pullojen rahtaaminen ettÀ materiaalin kÀsittely tuottavat pÀÀstöjÀ. Aina kierrÀtys ei edes toimi, ei ainakaan Englannissa yhtÀ hyvin kuin Suomessa. Suomessakaan aivan kaikista vesipulloista ei edes saa palautettaessa hyvitystÀ (ei panttimaksua), vaikka materiaali olisikin kierrÀtyskelpoista. Pullovesi ei edes maistu hyvÀltÀ. TÀstÀ on olemassa useita sokkotestejÀ, joita on tehty sekÀ tavallisilla kuluttajilla ettÀ huippuasiantuntijoilla. Esimerkiksi Decanter-viinisaitin testissÀ sommelieerit ja muut viiniasiantuntijat maistelivat 24 tunnettua vettÀ. Parhaaksi asiantuntijat arvioivat Waiwera-pulloveden. Toiseksi tuli Vittel. Kolmanneksi parhaaksi arvioitiin Thamesin vesiyhtiön hanavesi (hanasta South Kensingtonista, Lontoosta). Esimerkiksi tunnettu pullovesi Evian jÀi vasta sijalle 15! Kannattaa katsoa huippuhauska Mikko Kivisen pullovesivideo. Se kestÀÀ noin kahdeksan minuuttia (mutta on niin hauska, ettÀ se tuntuu paljon lyhyemmÀltÀ) ja sen aikana maailmassa kulutetaan noin 3,2 miljoonaa litraa pullovettÀ. Kun videon katsomisen jÀlkeen painat Lahjoita-painiketta, SodaStream lahjoittaa 11 senttiÀ Luonto-Liiton ItÀmeri-koulukiertueelle, jossa ItÀmeri-lÀhettilÀÀt kiertÀvÀt Suomen (ja myös Pietarin ympÀristön) kouluissa kertomassa ItÀmeren tilasta. MeillÀkin kÀvi Kouvolan Lyseon lukion ympÀristöekologian kurssilla tÀllainen koululle ilmainen vierailija. Kiitokset siitÀ lÀhettilÀÀlle, Luonto-Liitolle ja hankkeen rahoittajille! Hauskuuta siis itseÀsi huvittavalla videolla ja tee samalla pÀivÀn hyvÀ työ, sinulle ilmainen lahjoitus hyvÀÀn tarkoitukseen ItÀmeren pelastamiseksi. Sokkotestien mukaan pullovesi ei ole edes hyvÀn makuista. Pullovesi maistuu hyvÀltÀ vain, jos siinÀ nÀkee houkuttelevan ja tunnetun etiketin. Varsinkin meillÀ Suomessa on erityisen laadukas hanavesi, joka pÀihittÀÀ pullovedet sekÀ maultaan ettÀ mikrobiologiselta puhtaudeltaan. Miksi siis pitÀisi ostaa pullovettÀ, joka on usein 100 000 prosenttia kalliimpaa ja lisÀksi ympÀristölle paljon haitallisempaa kuin kraanavesi? Pullovesi voi joskus olla tarpeellista, esimerkiksi vesikatastrofien aikana, jos vesijohtovesi on pilaantunut. NormaalielÀmÀssÀ pullovettÀ ei tarvita. MikÀli esimerkiksi koulussa tai retkellÀ haluaa kÀyttÀÀ pullovettÀ evÀÀnÀ, kannattaa ostaa vain yksi vesipullo, jonka sitten aina tarpeen tullen tÀyttÀÀ hanavedellÀ. Pelasta siis maailma pullo kerrallaan - jÀtÀ pullovesi kauppaan! Pulloveden boikotointi on myös isÀnmaallinen teko. Monet pullovedet tulevat ulkomailta. Vaikka ostaisit suomalaistakin pullovettÀ, ainakin pullon raaka-aineet tulevat ulkomailta. Suositaan siis suomalaista hanavettÀ. HyvÀÀ itsenÀisyyspÀivÀÀ!















