#mun taide

Jotain pientä tämän postauksen inspiroimana näin Pride monthin kunniaksi!

Nykyaikaistettu versio Hietasen, Lahtisen ja Vanhalan ahvenkeskustelusta 😌 Pojat istuu iltaa Lahtisen opiskelija-asunnossa.

Mukana myös sellaisia todella kanonisia asioita kuten Lahtisen Li Andersson -kannatuslippis, pridelippu ja Ipa-oluttölkki. Sisustus ei ole Ikea, koska Lahtinen on totta kai hankkinut romppeensa käytettyinä. Käsityötyynyjä ja -villapaitaakin pukkaa.

Panokseni Tuusulan taiteiden yöhön sekä meemitaiteeseen, ajattelin et suomitumppu vois arvostaa.

Es-molli

2019

Juhannuspiirtelyn aiheeksi valikoitui kärsivä Riitaoja. Enpä ollut aiemmin Riitaojaa piirrellyt, joten juhlaan lie nyt kaksi syytä. (Riitistä ei tosin varmaan kumpikaan lohduta...)

Lyijykynän jyrkkä yksisuuntainen viiva yrittää kuvastaa Riitaojan liikkettä, kehollista kokemusta ja toisaalta yritystä paeta molemmista. Asento puolestaan on tukea ottava, mutta siinäkin kasvot ja kädet ja kaikki vilisee ympäristöön (jota en jaksanut piirtää). Esimerkiksi pään takana oleva käsi jää vain viitteiseksi.

Voisin vielä puhua pitkästi Riitaojasta ittestään ja mun (tuntsa-)fanitaiteen kriisikohdista, mutta nyt on mentävä poimimaan taikakukkia.

Kasvot vasemmalta oikealle: Koskela, Mielonen, Rokka, Hietanen, Susi, Kotilainen, Lammio, Sarastie, Lahtinen, Rahikainen, Lehto, Jalovaara ja Sihvonen.

Viime jouluna tuntsa-discordserverillä pyöri lahjanvaihtopiiri, johon osallistuin maalaamalla @vieraslaji:lle kuvan KK:n pikkujoulujen tuokiotilasta. Nyt heinäkuussa halusin tehä samasta kuvasta uusintaversion eri tekniikalla ynnä muilla muutoksilla. Viimein tää on valmis! <3

Inspiraationa molemmille toimi alunperin se Herrat pitävät vaaleaveriköistä -elokuvan tunnettu kohtaus, jossa Marilyn Monroe roolissaan Lorelei Lee laulaa kappaleen "Diamonds Are a Girl's Best Friend". Nivoin kappaleen ajatukseen, jossa Kotilainen osallistuu miesten joulunviettoon. Kotilaisen hahmo nyt on alkuperäisteoksessa aika lättänä, mutta siinä tehdään sentään selväksi hänen kevytkenkäisyytensä ja mielenkiintonsa romanttisia valloituksia kohtaan. (Raili Kotilainen ei ollut tällä retkellä saanut miestä, mutta osaksi sen korvasi se seikka, että hän oli saanut paljon miehiä.) Hänen lopullinen tavoitteensa oli kuitenkin löytää turvaa ja pysyvyyttä tuova mies. Näin tulkitsen kappaletakin, naisen pyrkimystä (taloudelliseen) vakauteen niillä keinoilla mitä on.

Tämä on perusajatus, sillä selviää. Seuraavaksi lätinää muutoksista ja niiden merkityksistä jos kiinnostaa.

Hahmot uudemassa versiossa on enemmän aliupseeristoa ja upseeristoa. Poikkeuksena Rahikainen, joka on tunkeutunut Lehdon mukana korkea-arvoisempien joukkoon ihailemaan Railia. Myös Rokka ja Susi toimii kahden pakettina. Alkuperäisessä versiossa oli miehistöstä muitakin, mutta halusin näyttää Kotilaisen hakeutuvan parempiarvoisten luokse. Samasta syystä selvensin myös kaulalaattoja.

Sommitelma on nyt paremmin kultaista leikkausta noudattava ja se on poseerattu ilman elokuvakuvaa. Tausta on yksivärinen, koska kuvassa tapahtuu jo paljon, koska näin on myös elokuvassa, koska punainen nyt on hyvä tehoste ja koska viittaus Tuntemattoman sotilaan kansikuvaan on muutenkin aina paikallaan.

Hietanen on nyt häveliäämmän ja ujomman näköinen, Koskela on selimmin kuvaan, Mielonen on mielissään kun on mukana, Rokka ja Susi on omissa maailmoissaan (tulkinta vapaa), Lammion katse tarkkailee neutraalimmin, Sarastie on otettu mukaan kun kerran suhde noilla kahdella oli (ja siksi hän on myös sijoitettu painopisteeseen), Lahtinen paheksuu Kotilaisen materialismi-intoa vihaisemmin, Rahikainen on jälleen niljakas itsensä, Lehtoa ei vieläkään kiinnosta muu kuin mököttäminen, Sihvonen ja Jalovaara ovat hyvillään.

Kotilainen itse on kuvattu kasvoiltaan nukkemaisempana. Tämä siksi, että tykkään kontrastista ihanteellisuuden ja Railin käyttäytymisen välillä. Myös iho ja mekko on varjostettu enemmän violeteilla sävyillä (mikä poikkeaa muista hahmoista) siksi, että vaikutelma olisi irrallisempi ja epätodempi.

Täs vielä mustavalkoinen versio (josta mulle tulee nostalginen finnanselausfiilis) + se alkuperäinen maalaus (akryyli+puuvärit) joulukuulta

Alkuperäisen kuvan kasvot vasemmalta oikealle: Koskela, Lahtinen, Rokka, Hietanen, Kotilainen, Susi, Kariluoto(Määttä alunp.), Lammio, Rahikainen, Lehto, Riitaoja.

Ja luonnos vielä!

Näin jokin aika sit tämän kuvan ABBA:sta ja sillä silmäyksellä tiesin että tästä pitää piirtää Rokka-Susi-Lyyti-Tyyne -versio!

Yritin kasata tähän hyviä viboja piirtelemällä taustan pointillistisella tekniikalla ja tekemällä kehykseen sööttei pikkukuvia :)

(Pikkukuvissa seikkailee sellaisia elämänkierron asioita, kuten Suomen neljä eri viljalajia, susi-eläin ja (saalis?)kana, erilaisia säätiloja ja tähtiä, kahvittelueväät ja hammaspyörä. Kannaskommuuniutopian elementtejä siis.)

Ajan puolesta ajattelin tän kuvan sijoittuvan välirauhaan. Tyynellä ja Lyytillä on sinnepäin-ajanmukaiset vaatteet, housut ei nimittäin varmaan ois se yleisin, mutta mitäpä heistä tietää.

Lammio, Lahtinen, Määttä, Rahikainen ja Riitaoja ovat matkalla pridekulkueeseen. Lammiolla on Tom of Finland -tyyppiset nahkavermeet päällä. Lahtinen kantaa pikniktavaroita ja sateenkaaritilkkutäkkiä. Määttä on laittamassa parhaat päällensä eli puvun ja karvalakin. Rahikainen on oma salskea mutta limainen itsensä. Riitaojalla on pillimehua. Hetki vielä eteisessä niin päästään lähtemään.

Hyvää sateenkaarikuukautta kaikille! <3 Tätä oli niin hauskaa ja aiheen puolesta vapauttavaa tehdä. Laitan vielä kirjallisesti mitä kaikkee tän yksityiskohdissa on tarkotus tapahtua.

Parituksen kannalta Lahtinen on aseteltu niin, että hän kattelee Määttää tyytyväisenä. Lammio taas tarkkailee pää kuumana oikean laidan Rahikais-Riitaoja-tilannetta, jossa voi ite päättää että suututtaako Rahikaisen hakkailu vai Riitaojan nolous tai epämukavuus häntä enemmän.