#mondetta

Eh I don’t care if its a cash cow, its a fun game and if you like rhythm games is pretty fun. The story is actually really good too, one of the better spin off stories IMO!

Awww, thank you!

I don’t know much of this character but here’s a chibi sketch of their fox outfit!

Olen hieman vältellyt tämän kirjoittamista muutaman ikävän asian vuoksi. Näistä en siis syytä Mushua, ja koska asiat ovat toistaiseksi parempaan päin, voin lopettaa tämän välttelyn. Tosin silläkin, että minulla on ollut monen viikon coniputki, on varmaan vaikuttanut laiskuuteeni.

Mushucon polkaistiin käyntiin varsin aikaisin, koska piti ajaa Oulusta Rovaniemelle. Cossikseni pistin Hetalian Venäjän, koska se näyttää parhaalta Amerikan ja Englannin rinnalla, eli siis Neekkis ja Maraku lähtivät reissuun mukaan. Neljänä porukassamme oli Mondetta. Tutulla jengillä on hyvä matkustaa.

Ihan ensimmäisenä meillä piti olla paneeli. Hieman outojen kellonaikojen (sekä yleisesti sen että se oli päivän eka luento) takia se ei tainnut herättää aivan toivottua reaktiota Mushuconin conikävijöissä. Noh, onpahan paneeli seuraavaan tapahtumaan mietitty valmiiksi. En tosin juuri käynyt ohjelmissa itsekään. Ainoa mihin menin, oli cosplaykisa. Se oli aivan mukava, ja salin parhaasta ominaisuudesta (eli suuresta näytöstä) oli otettu kaikki irti. Väliajalle oli järjestetty Kahoot-peli, eli tietovisa. Ei me pärjätty kovinkaan hyvin, mutta idea oli tosi kiva.

Conipaikka oli väkimäärään suhteutettuna oikein hyvä. Ainoa harmi oli ilmastointi, sillä suuret ikkunat lämmittivät paikan kuin kasvihuoneen. Minulla ollut villainen kaulahuivi ja Neekkiksen nahkatakki tekivät osasta päivää erityisen tukalan. Tosin onhan tällaisiin jo tottunut, kun on vuosia jo kierrellyt tapahtumissa.

Osasyy, miksen käynyt kovin monissa ohjelmissa oli, koska Mushucon ei ollut pelkkä tavallinen hupireissu, vaan menimme mainostamaan Kummaconia ja myymään herkkuja. Niitä menikin odotettua enemmän, joten kiitokset kaikille meitä tukeneille! Vajaa pari viikkoa enää siihenkään! <3

Vaan päivä ei päättynytkään tähän. Me otimme suunnaksi vielä Ikean! Ideana oli, että jos joutuisimme joka tapauksessa ajamaan mutkan Kemin kautta takaisin Ouluun, niin miksei mentäisi samantien pikku reissulle rajan yli? Odottamattomana muutoksena vain oli, että myyntipöytäsali oli auki tunnin pitempään kuin alunperin oli ollut tarkoitus, niin me lähdimme tapahtumasta vasta reilu tunnin myöhemmin kuin piti. Eli valitettavasti saapuessamme meillä oli aikaa olla Ikeassa vain tunnin, emme ehtineet syödä siellä tai ehtineet karppikauppaan.

Mutta tämä ei ollut tarkoituksenakaan. Ainakaan merkittävimpänä. Sen sijaan tärkeintä oli ottaa cossikuvia! Jos siis Ikea yrittää myydä tuotteita sisustamalla mahdollisimman viehättäviä huoneita, miksei hyödynnettäisi niitä? Me sovimme sinne aivan täydellisesti, eikä kukaan ainakaan tullut suoraan komentamaan meitä ulos. Suosittelen. Älkää vain, lapsoset, olko kenenkään tiellä.

Aiemmin mainitsemani ikävä asia liittyi juuri cossikuviin. Muistikorttini päätti, ettei ottamamme kuvat olleet tarapeeksi hyviä, eli se päätti korrupotoida ne. Olen nyt pari viikkoa yrittänyt pelastaa niitä yksi kerrallaan, ja viimeinkin olen jo voiton puolella. Ehkä joskus saan jopa laitettua niitä näytille...

Ruuan hakeminen päivän päätteeksi oli yllättävän hankalaa. Teimme sen virheen, että lähdimme Ruotsista ja yrimme löytää Hesen Suomen puolelta. Ilmeisesti kaikki ne olivat päättäneet sulkeutua jo kuudelta. Ajoimme siis Kemin puolelle nälissämme ja kiroillen ennen kuin löysimme avoimen Kotipizzan. Tuskin kukaan meistä oli koskaan ollut niin iloinne saadessaan kallista pitsaa, mutta tuskin mikään ruoka maistui niin hyvältä kui se sillä hetkellä.

On jo melkein klisee minulta sanoa, että coniviikonloppu olisi ollut rankka, mutta se ei tee siitä vähemmän totta. Tällä kertaa se oli enemmänkin maantieteellinen kuin coniruttomainen kysymys. Ajomatka Oulusta Tampereelle kesti yhteen suuntaan seitsemän tuntia, eli hiemen yli kahden päivän jälkeen olin käytännössä tööt.

Tampereen läheltä me olimme vuokranneet conimökin (mikä alkaa käydä tutuksi ja jota suosittelen lämpimästi), missä meitä vastassa majaili mukava Lilli-kissa. Hän oli oikein suloinen pallero, ja antoi meidän ystävällisesti majailla siellä kanssaan. Meillä tarkoitan itseni lisäksi Pyrograafikkoa, Marakua, Neekkistä ja Mondettaa, sekä muutamaa muuta tavallisten epäiltyjen lisäksi. Mökki itsessäänkin oli loistava, ja siihen kuului esimerkiksi sauna ja juuri täydellinen pöytä pelaamiseen (vaikka kaikki pöydät ovat täydellisiä pelaamiseen).

Nyt kun tuli tavallisista epäillyistä puhe, conissa päätin mennä ryhmänä ja pareina cossieni puolesta heidän kanssaan. Lauantaina kokeilin upouutta Mycroft Holmes-cossiani samalla, kun Maraku pisti Sherlockin ja Neekkis heilahti pois alkuperäisestä suunnitelmastaan Crowleyina, ja laittoikin Watsonin. Ehkä se oli ryhmäpaine, ehkä yhteinen hieno ryhmä. Minulla on kaksi vaihtoehtoista peruukkia joita käyttää, eikä kumpikaan niistä ole aivan täysin sopiva, mutta muuten kehtaisin pitää pukuani varsin toimivana. Me olimme aika tyylikkäitä, vaikka Maraku varasti (ansaitusti) valtaosan huomiosta.

Sunnuntaina laitoin toisen uuden cossini; Puella Magi Madoka Magican Kyubeyn. Se oli valko-pinkki ja täynnä kaikkea mahdollista pitsistä turkikseen. Jos se olisi leivos, se olisi käytännössä kasa sokeria. Kirsikkana sokeriskasan päällä oli tosin ensikertaa käytssäni olleet punaiset piilolinssit. Pakko myöntää, että olin aika perkeleen suloinen siinä. Mondettalla oli oikein upea Homura, mikä oli hieman vähemmän sokerinen, mutta hyvällä tavalla. Kuvia tulee, kun en ole enää laiska... tai ainakaan näin laiska.

Tavalliseen tapaan olin myös pitämässä yhtä ohjelmaa (tästä alkaa tulla teema!), eli Fandomelokuva esittäytyy-paneelia. Meitä oli mukana kuusi panelistia, ja puhuimme kaikenlaisesta aina elokuvan tekemisestä puvustukseen ja raha-asioihin. Harjoittelua olisi tietysti voinut olla lisää, mutta muuten kai se meni hyvin? Panelisteilla oli ainakin kivaa... ainakin 1/6 panelisteista.

Viikonlopun kohokohtia ei tarvitse pitkään miettiä; ne olivat ehdottomasti Mauri Kunnaksen haastattelu ja singeeraustilaisuus. Sain Kupliin ohjelmalehtiseen nimikirjoituksen, kun olimme joukolla rynnänneet heti haastattelun jälkeen jonottamaan. Hieman harmittaa, etten hoksannut ottaa mukaan Kunnaksen kirjaa, mutta ei voi valittaa! Nimmari on kunniapaikalla tietokonepöytäni kirjahyllyssä.

Lopuksi vielä ostoksista, koska niitä tuli ”epätavallisen” paljon. Tärkein, kallein ja mieluisin ostokseni oli Munchkin Cthulhu! Olin pitänyt sitä silmällä jo pitkään, ja nyt siihen tarttui täydellinen tilaisuus poimia matkaan. Lisäksi kyseinen versioni sopii jo aiemmin hankkimaani Fluxx-versioon, mikä teki sen ostamisesta lähes pakollista. Muut ostokseni olivat kasa mangaa (Sherlockia ja Valkoista noitaa, josta en tosin tiedä uskallanko lukea sitä), ja valtavasti aasialaisia herkkuja lähimarketista. Maistoin ensimmäistä kertaa “bubble teetä”, mikä oli aika hyvää. Paitsi yllättäen ne kuplat, mitkä eivät oikeastaan maistuneet miltään.