#mobilepay

Der Honigkauf ist bargeldlos, aber nur für Dänen

Wenn ich außerhalb von Deutschland urlaube, verbringe ich gerne und viel Zeit in Supermärkten, um die lokalen Ernährungsgewohnheiten zu studieren. Ich möchte aber auch gerne den örtlichen Handel unterstützen anstatt großer Handelskonzerne, vor allem, wenn es um Honig und Marmelade geht. In Deutschland haben Automaten das Einkaufen auf Ehrlichkeitsbasis abgelöst. Das Techniktagebuch berichtete bereits über Verkaufstechnik für Blumensamen, Eier, Bier und Eis. Aus dem fahrenden Auto heraus sehe ich, dass man in Dänemark weiterhin seine Waren an den Straßenrand stellt und darauf vertraut, dass die Kundschaft Geld hinterlässt. Welche Art von Geld kann ich im Vorbeifahren nicht erkennen. Bargeld besitze ich keins, denn es werden überall Karten oder andere elektronische Zahlungsmittel akzeptiert. Beim Anhalten wird dann klar, dass die Dänen das Einkaufen auf Vertrauensbasis digitalisiert haben. Der Hinweis "Mobilepay", eine fünf- bis achtstellige Zahl und der Preis reichen als Information. Dass am Häuschen der örtlichen Imkervereinigung zusätzlich ein Aufkleber mit Barcode angebracht ist, ist die Edelvariante.

Mobilepay ist eine sehr beliebte Bezahl-App für das Mobiltelefon in Dänemark. Um die benutzen zu können, muss man mindestens 13 Jahre alt sein, eine dänische Mobiltelefonnummer haben, ein Konto bei einer dänischen Bank und dort gemeldet sein. Ich erfülle lediglich eine der vier Bedingungen und kann den Honig nur kaufen, weil das Häuschen zu einem Hofladen gehört, der gerade geöffnet hat. Der Honig schmeckt sehr gut.

5 Verkkokauppa ja ostaminen

Miten maksamme tulevaisuudessa? Pelkällä puhelimella? Sirulla kädessä, digitaalisella kellolla, iiris varmennuksella, cryptovaluutoilla?

Suomen rahapaja on julkaissut artikkelin yhdessä Demos ajatushautomon kanssa liittyen tulevaisuuden maksamiseen. Artikkelissa esitellään neljä erilaista vaihtoehtoista tilannetta, joissa kussakin maksaminen tapahtuu eri tavalla: alustapalveluiden aikakausi, M-euro, kansallisvaltioiden nousu ja cryptoland.

Alustapalveluiden aikakausi : maksaminen tapahtuukin pääasiassa digitaalisesti, on käteinen vielä käytössä sen rinnalla.

M-euro: mobiilimaksaminen laskee vähitellen käteisen kysyntää.

“Cash as savior and protector”/kansallisvaltioiden nousu: käteinen on yleisin maksutapa.

Cryptoland: kryptovaluutta on korvannut käteisen, mutta osa ihmisistä säilyttää ja käyttää käteistä joko nostalgiasyistä tai koska eivät voi tai osaa käyttää kryptovaluuttoja.

Kaikkia neljää tulavisuudenkuvaa yhdistää yhteiskunnallisesta näkökulmasta kysymys siitä, kumpi olisi parempi vaihtoehto; mahdollisuus erilaisiin maksamisen vaihtoehtoihin vai yksi yhtenäinen maksutapa?

Suomen Rahapajan näkemys on, että mitä enemmän erilaisia maksutapoja on, sen laajemmalle valta maksamisen toimialalla hajautuu. Samalla eri väestöryhmät saavat mahdollisuuden käyttää itselleen sopivaa maksutapaa. Maksutapojen monimuotoisuus vahvistaa myös yksityisyydensuojaa: käteistä käyttäessä ei ole pelkoa tietovuodoista ja tietojen väärinkäytöstä.

Artikkelin pääset lukemaan tästä.

Ennen oli vain käteinen, sitten käteinen ja kortit. Kaikille meistä on tuttua kortilla maksaminen sirulla kaupassa tai käteisellä. Sitten tuli lähimaksu ominaisuus kortteihin, johon kaikki eivät ole vielä edes tottuneet tai omaksuneet sen käyttöä. Omassa lähipiirissäni sain yllätykseksi huomata, että kaikki eivät uskalla käyttää kyseistä kortin ominaisuutta. Sitten taas on yksilöitä, jotka ovat siirtäneet korttitiedot ja maksamisen mobiiliin. Lähimaksaminen kassalla hoidetaan puhelimella näppärästi tai jopa älykellolla.

Mobiilimaksamisesta on tulossa uusi normi. Minulla puhelimessa on pankkien siirto -sovellus käytössä, käytän sitä nopean maksamisen ja rahan siirron varmistamiseksi OP/Nordea pankkien välillä. Minulta löytyy myös Mobile pay -sovellus sekä Nordea Wallet. Korttini tiedot ovat google pay tilissäni, joten pystyn maksamaan puhelimellani kassalla. Itselleni henkilökohtaisesti mobiilimaksamisessa ilahduttaa sen vaivattomuus, turvallisuus ja nopeus. Raha siirtyy saajalla heti tilille, pystyn maksamaan laskuni paikasta/ajasta riippumatta. Minun ei tarvitse kuljettaa käteistä ja kortteja tai tunnuslukulistoja mukanani.

Perinteiset maksutavat ovat muuttuneet ja käteinen raha jopa häviämässä. Emmekö enää tulevaisuudessa näe konkreettista rahaa?

Tulevaisuuden maksutavat ja trendit ovat enenevissä määrin menossa mobiilimaksamisen suuntaan. Ostokset hoituvat kätevästi aina mukana kulkevalla puhelimella ajasta, paikasta tai tilanteesta riippuen. Mielestäni tämän on hyvä suunta ja juuri maksamisen helppous viehättää murroksen myötä. Käteistä rahaa ei tarvitse kantaa mukana, vaan puhelimen sovelluksilla pystyy jo maksamaan. MobilePay on hyvä esimerkki tästä, sillä sen avulla voi maksaa jo monin paikoin kaupan kassalla. Muita mobiilimaksamisen etuja ovat todella helppo verkkomaksaminen ja rahan lähettäminen ja vastaanottaminen muiden MobilePayn käyttäjien kanssa. Sovellukseen syötetään vain summa ja sen henkilön matkapuhelinnumero, jolta halutaan pyytää tai jolle halutaan lähettää rahaa.

Riskit?

Mobiilimaksamisessa toinen näkökulma on ehdottomasti se, että halutaanko kaikki maksuliikenne viedä vain mobiiliin ja yhtäkkiä olemme tilanteessa, missä koko lompakko on puhelimessa. Mitä jos akku loppuu tai puhelin häviää? Tietoturvapuoli on myös ajatuksia herättävä, kun ajatellaan, että puhelimessa on paljon helpon maksamisen applikaatioita. Voiko maksuja tehdä helposti myös väärissä käsissä? Konkreettisesti liian monen asian vieminen mobiiliin voi olla hiukan riski, mutta totta kai väistämätöntä. Onneksi on vielä vaihtoehtoja, kuten vaikkapa bussikortti. Se kulkee mukana taskussa, vaikka akku olisikin puhelimesta loppu. Asioiden sähköistyminen on helppoa ja vaivatonta, mutta tarvitseeko kaiken olla niin helppoa?

Nettishoppailu

Maksamismarkkinat ovat kovassa rummutuksessa ja uusia toimijoita tulee kentälle varmuudella suuri määrä. Maksamisen reaaliaikaistuminen ja juuri mobiililaitteilla nettishoppailu kasvaa kovaa vauhtia. Raha siirtyy puhelinnumeron kautta käyttäjältä toiselle heti, mihin vuorokauden aikaan tahansa, niin kuin tämä MobilePayn maksamisen idea. Sosiaalisen median kanavat ottavat suuren kävijämäärän ansiosta roolia kaupankäynnin paikkoina, sillä käyttöliittymät ovat kuluttajille jo hyvinkin tuttuja. Mitä puhelimilla tänä päivänä tehdään, aina sinne liitetään jotain ostettavaa! Hauska ajatella, miten ruokakauppaankaan ei tarvitse enää mennä, kun ruokaostoksetkin voi tilata jo jollain kauppakassi-sovelluksella suoraan kotiovelle. Maksaminenhan onnistuu tietysti applikaation kautta pyyhkäisemällä oikealle.

En edes muista milloin olisin viimeksi käynyt Otto-automaatilla nostamassa käteistä rahaa. En ole tarvinnut!

https://www.sveapayments.fi/blogi/miten-maksamme-tulevaisuudessa

Nykyään ei tule asioitua hirveän usein kivijalkamyymälöissä, vaan ajanpuutteen vuoksi käytän verkkokauppoja ja melkein naapurissa olevaa kirpputoria. Kun tarvitsen itselleni tai lapsilleni jotain, arvostan nopeutta ja ajan säästöä ja selaan vaikka bussimatkalla muutamia sivuja, mitkä löytyivät haun perusteella Googlesta. Voin siis väittää, että sillä on suuri merkitys, löytyykö verkkokauppa Google haulla ja onko sisältö se mitä hain.

Suomen Digimarkkinointi listasi pari tärkeää pointtia hyvästä verkkokaupasta ja näistä olen samaa mieltä:

hyvät tuotetta kuvaavat tuoteselosteet ja tuotevideot

hyvin erottuvat toimintakehotteet esimerkiksi ”lisää ostoskoriin”

hienot tuotekuvat

hinnoittelu, maksutavat, toimitustavat – perusasiat kunnossa

Se, että verkkokauppa on visuaalisesti hyvin toteutettu ja sivulla ohjataan kätevästi ostajaa eri kategorioiden välillä, on välttämätöntä, sillä ei kukaan, en ainakaan minä, jaksa etsiä jotain tuotetta hirveän pitkään. Kun ostan vaatteita verkosta, arvostan sitä, että suodatus koon, värin tai hinnan mukaan toimii käytännössä, eikä vaan ideana. Monissa verkkokaupoissa on käytetty tekoälyä niin, että ehdotetaan tuotteita, josta saattaisin pitää.

Itse tosi tarkkana ja helposti turhautuneena, saan monesti itkupotkuraivarit, jos olen laittanut jonkun verkkokaupan ostoskoriin ostoksia ja sitten tulee niin sanottu raja vastaan, enkä jaksa enää huonoja sivuja – siirryn seuraavaan verkkokauppaan. Joo, kuulostaa tosi terveeltä – myönnä, olet samanlainen.

Siinä vaiheessa, kun teet ostoksia myös jonkun toisen puolesta, alkaa tähän hommaan menemään niin paljon aikaa ja vaivaa, että toivot hyvän haltijattaren taikovan sinulle verkkokaupan, jossa vain leijailet ja ostat. No onneksi suunta näyttää menevän sinne päin. Monessa verkkokaupassa on käytetty jo eri vaihtoehtoja perinteiselle maksamiselle. Maksoin Mobilepay:lla Reiman verkkokaupassa pienen ostoksen ja oli oikeasti tosi vaivatonta. Olen huomannut, että Reima on hiljattain parantanut paljon verkkokauppaansa ja se toimii tosi hyvin.

Tällä kertaa tutustuin Suomen pankin on julkaisemaan e-kirjaan tulevaisuuden maksamistavoista. (Kirja on jo parin vuoden takainen ja ennusteet tänä päivänä voivat olla täysin erilaisia kuin vuonna 2016. Osa asiantuntijoista uskoivatkin jo tuolloin, että maksamisen trendejä on helppo ennustaa muutaman vuoden päähän, mutta neljä vuotta maksamisen osalta on todella pitkä aika ja vuonna 2020 maailma voi olla täysin mullistunut. Hieman kyseenalaistan näin “vanhan” kirjan käyttämistä tässä yhteydessä, mutta luin silti.)

Kirjan mukaan, olemme viimeinen sukupolvi, joka käyttää muovikortteja maksamiseen ja pikkuhiljaa myös kortit jäävät pois lompakoista - käteinenhän on jo nyt käytännössä suurilta osin jäänyt. Kuluttajien odotukset maksuvälineiden käyttömukavuuksia kohtaan kasvavat koko ajan. Toisaalta maksaminen on niin helppoa ja näkymätöntä, että se vaikuttaa yhä enenevissä määrin myös kuluttajien talouden hallintaan heikentävästi. Ostotapahtuman yhteydessä maksun vilahtaessa nopeasti tililtä ei raha realisoidu samalla tavalla kuin käteisrahaa käsiteltäessä. Myös kuitit menevät yhä useammin talteen pilvipalveluun eivätkä täytä lompakkoa ja muistuta tehdyistä ostoksista.

Kirjassa on tuotu esiin mielestäni hyvä pointti tähän liittyen: “ Täten voikin olla, ettei lähimaksamisesta tule koskaan kaiken kattavaa maksutapaa, sillä sen tuoma muutos kuluttajan prosessiin verrattuna esimerkiksi kortti- tai käteismaksamiseen on verrattain pieni. Niin kauan kuin kuluttaja joutuu näyttämään puhelimen, lompakon tai muun objektin maksupäätelaitteelle, on vaiva miltei sama kuin niin sanotussa perinteisessä korttimaksamisessa.“ Kuluttajista tulee siis yhä mukavuudenhaluisempia (vai laiskempia?) ja maksamisen halutaan olevan entistäkin vaivattomampaa ja onhan totta, että yleensä maksaminen on ostotapahtuman epämiellyttävin vaihe.  

Seuraavat muutosvoimat vahvistavat siirtymistä 2020-luvun maksuympäristöön: 

- Uudet teknologiat yhdistävät palveluita

Pankkien  monivälineratkaisut yhdistävät tilien ja korttien parhaat puolet.

 - Digisukupolvet ja yksilö toimivat muutoksen ajureina

Uusi digisukupolvi sopeuttaa maksamisen ja maksupalvelut omaan elämäntyyliinsä ja brändiuskollisuus jää unholaan. Myös uudet tekniikat kuten auto maksupäättenä ja älykodit yleistyvät. Lisäksi Pohjois-Euroopan asema uusien digipalveluiden koemarkkina-alueena vahvistuu.

 - Sääntely edistää innovointia 

2020-luvulla sääntely tukee innovatiivisia ratkaisuja joka luo uusia maksupalveluita. Kuluttajia ja rahoitustoimijoita suojaava positiivinen luottorekisteri, eli rekisteri johon on koottu reaaliaikaisesti kaikki henkilön lainat (Vertaaensin.fi 2017) tullaan saamaan myös Suomeen.

Kuva 1

Lisäksi 2020-luvulla kassojen merkitys kutistuu ja jopa mahdollisuus henkilöstöttömiin kauppoihin saattaa olla toteutettavissa jo kahden vuoden sisällä, kun asiakas skannaa ja maksaa tuotteet itse puhelimellaan eikä kassahenkilöä tarvita. Tämä luonnollisesti vähentää taas työpaikkoja. Itse en ole vielä aloittanut mobiilimaksamista mutta pankkikortin lähimaksuominaisuutta hyödynnän poikkeuksetta. Kirjassa väläytetään myös lähimaksuominaisuuden enimmäisrajan nostamissa 125€:n tasolle, joka on mielestäni liian korkea summa menetettäväksi jos lähiominaisuutta käytetään väärin pahimmassa tapauksessa useita kertoja ja hetkessä tilitä lähtenyt summa voi hipoa tonnia. Vuoden 2019 keväällä lähimaksun yläraja tuplaantuu entisestä 25€:sta (Tekniikka ja talous 2018), joten en pidä mahdottomana etteikö kehityssuunta olisi sama ja raja tulevaisuudessa yli 100€.

Kuva 2

Omat digitaaliset maksamistapani rajoittuvat tällä hetkellä Siirto ja MobilePay sovellusten käyttöön, vaikkakin uusi iPhone XS:ni jatkuvasti muistuttaa ilmotuksineen Apple Payn käyttöön otosta, en ole saanut aikaiseksi perehtyä asiaan. Siirto palvelu on mielestäni erittäin kätevä puhelinnumerolla henkilön tunnistava sovellus, jolla maksu kahden henkilön välillä onnistuu nopeasti reaaliajassa ja tulevaisuudessa myös jopa verkkokaupassa, kaupassa tai kahvilassa. Lisäksi rahan pyytäminen on hyvä lisä jolla voi muistuttaa esim. maksamattomasta velasta. :) Latasin hetki sitten myös MobilePayn, kun olimme viinillä ja sovimme, että veljeni maksaa laskun ja kaikki siirtävät osuutensa Mobile Paylla hänelle. Käyttöönotto ravintolassa oli tietysti hieman tuskaisaa avainlukulistoineen, mutta käyttö sen sijaan melko helppoa. MobilePay toimii jo tällä hetkellä useassa ravintolassa ja kaupassa josta plussaa! Kuitenkin koen Siirto palvelun puhelinnumeron tunnistamisessa vaivattomampana ja muutoinkin sovelluksen nopeampana. 

Lähteet:

Tekniikka ja talous 2018. Lähimaksun yläraja nousee 50 euroon. Luettavissa: https://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/lahimaksun-ylaraja-nousee-50-euroon-muutos-voimaan-huhtikuussa-2019-6747358, luettu 18.11.2018

Grand One-kilpailun parhaan mobiilipalvelun kategorian voitti tänä vuonna Aurinkomatkat. Aurinkomatkat-sovelluksella asiakas voi olla yhteydessä matkakohteen oppaisiin ja lukea heidän keräämiään lomanviettovinkkejä jo ennen lomaa. Nyt oppaat päivystävät sovelluksessa ja heiltä voi kysyä vinkkejä opaschatin avulla. Sovelluksessa on eroteltu myös hotellit, ravintolat, rannat ja nähtävyydet, joten asiakkaiden ei enää tarvitse googlailla löytääkseen tekemistä, ja mikä parasta, niitä voi selailla ilman nettiyhteyttäkin. Se, että nettiyhteyttä ei tarvitse sovelluksen käyttämiseen, on varmasti ollut suuri syy sovelluksen suosiolle. Viikon lomalle matkustaessa harva käy ostamassa erikseen internetyhteyden, vaan yrittää selvitä hotellien ja ravintoloiden hitailla wifi-yhteyksillä, kunnes kyllästyy niiden hitauteen eikä käytä puhelinta enää muuten kuin kuvien ottamiseen.

Sovelluksella voi myös ostaa retkiä ja lisäpalveluita. Sovelluksen ansiosta asiakkaat ovatkin ostaneet 78% enemmän retkiä viime vuoteen verrattuna. Ennen erilaisista retkistä sai tietoa vain hotellikuljetuksessa jaettavien esitteiden avulla tai hotellissa menemällä kysymään respasta. Retkien varaaminen onnistui vain puhelimitse tai opastapaamisten aikana, mutta nyt se onnistuu vain parilla painalluksella.

Lisäksi sovelluksen käyttäjät ovat lomaansa tyytyväisempiä kuin ne asiakkaat, jotka eivät sitä käytä. Ennen sovellusta Aurinkomatkat pystyivät olemaan asiakkaan tukena vain loman alkuun saakka. He eivät pystyneet vaikuttamaan asiakkaaseensa mitenkään loman alkaessa, vaan tehtävä siirtyi oppaille. Nyt he pystyvät olemaan asiakkaan turvana matkan alusta loppuun saakka. Sovelluksen käyttöönotto onkin yksi syy, miksi Aurinkomatkoista tuli Suomessa markkinajohtaja ja se ohitti muut kilpailijansa.

Usein käyttämäni applikaatio on MobilePay. Se on mobiilimaksusovellus, jonka on kehittänyt Danske Bank. Ideana on siis se, että sovellukseen liitetään maksukortti. Aina kun maksaa sovelluksella tietyn summan, se summa menee heti myös maksukortilta. Sovelluksella voi maksaa kaupassa tai kaverille, jolloin hän saa rahat sillä sekunnilla, vaikka teillä olisi eri pankit. Ennen joutui odottamaan aina pari päivää, jotta sai rahat tililleen. Tämä tosin edellyttää, että myös kaverilla on sovellus käytössä. Sovellus on turvallinen, sillä sinun pitää kirjautua siihen henkilökohtaisella nelinumeroisella tunnusluvulla tai sormenjälkitunnistuksella. Ja mikä parasta, sovellus on ilmainen eikä siinä mene palvelumaksuja senttiäkään.

Lähteet:

http://case.aurinkomatkat.fi/aurinkomatkat-app.html

http://www.grandone.fi/tyot/kategoria/paras-mobiilipalvelu