PelkkÀ supikoiran lÀsnÀolo voi saada vesilintuemon luopumaan pesinnÀstÀ. Vieraspetoja on jopa enemmÀn kuin kotoperÀisiÀ petoja.
Supikoiran ja villiminkin vaikutuksesta vesilintujen pesintÀÀn on saatu uutta tietoa. Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvitettiin lintujen keinopesien ja riistakameroiden avulla, kuinka paljon haitalliset vieraspedot rosvoavat pesiÀ.
Tutkimus vahvistaa kÀsitystÀ siitÀ, ettÀ esimerkiksi supikoira haittaa runsaasti vesilintujen pesintöjÀ. Selkein haitta on, ettÀ supikoira syö lintujen munia ja poikasia.
---
Vesilintujen lisÀksi vaaravyöhykkeessÀ ovat muutkin maassa pesivÀt linnut. Vesilintujen haavoittuvuutta lisÀÀ se, ettÀ supikoira viihtyy vesistöjen lÀhellÀ. Suomen ympÀristökeskuksen erikoistutkija Kim Jaatisen tutkimus haahkoista osoittaa, ettÀ pelkkÀ pedon lÀsnÀolo voi riittÀÀ pesinnÀn epÀonnistumiseen.
---
Vastaavasti supikoirien tehokas poistaminen lisÀÀ onnistuneita pesintöjÀ. Esimerkiksi Hollolan KutajÀrvellÀ tehostettu vieraspetopyynti on vahvistanut vesilintukantoja.
KutajÀrvi on yksi lintuvesistÀ, joilla vieraspetoja on pyydetty osana Suomen riistakeskuksen ja MetsÀhallituksen Helmi-vieraspetohanketta. Sen puitteissa lintuvesiltÀ saatiin koko maassa saaliiksi parissa vuodessa 11 000 supikoiraa.
Sari Holopainen sanoo, ettÀ myös heidÀn tutkimuksensa osoittaa, ettÀ supikoirien mÀÀrÀn lasku nÀkyy vesilintujen pesinnöissÀ myönteisesti. Holopainen muistuttaa, ettÀ vieraspedot ovat yleisempiÀ kuin kotoperÀiset lajit. PelkkÀ elÀinten runsaus ei selitÀ niiden suurta haittaa vesilinnuille.
Supikoira on saalistajana erilainen. Se on kotoisiin lajeihin verrattuna opportunisti ja se syö, mitÀ on eniten tarjolla, Holopainen sanoo. Supikoirien metsÀstys siis tehoaa, mutta ei ole mikÀÀn ihmelÀÀke.
---
Pyynnin pitÀisi siis olla jatkuvaa. Aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu esimerkiksi satelliittipaikannuspantojen avulla, ettÀ supikoira vaeltaa pitkiÀkin matkoja. Saaristossa ne uivat sujuvasti saarelta ja luodolta toiselle tuhojaan tehden.
---
