#luennot

제23회 외국인 한글 백일장 (06/10/2014) - Olen siis aloittanut korean kieliohjelman vihdoinkin ja eilen menimme ryhmäni kanssa koko päiväksi ulkomaalaisille tarkoitettuun esseenkirjoituskilpailuun. Kyseinen kilpailu järjestetään vuosittain korean kielen merkityksen korostamiseksi (tällä viikolla on nimittäin jälleen yksi korealainen kansallispäivä, nimittäin 한글날 eli korean kielen päivä) sekä toisaalta myös rohkaisuna ulkomaalaisille opiskelijoille. Paikkana toimii Yonsei yliopisto. Kieltämättä kyseinen kilpailu rohkaisi ainakin minua, sillä päädyin voittamaan palkinnon! Kilpailussa oli tarkoituksena kirjoittaa valikoidun aiheen pohjalta joko runo- tai esseemuotoinen teksti koreaksi. Esseen aiheena oli tänä vuonna "이름" eli suomeksi "nimi" ja runon aiheena puolestaan "바다" eli "meri". Olin alunperin ajatellut kirjoittavani esseen, mutta koska aihe oli omasta mielestäni hieman ihmeellinen, päädyin kirjoittamaan meriaiheisen runon sen sijaan. Saamani palkinto ei ollut kolmen parhaan joukossa, mutta olin silti palkinnon saaneista siinä ryhmässä, joka jäi (joskin valitettavasti) ensimmäisenä ilman rahapalkintoa. Jos olisin ollut seuraavaksi parhaassa ryhmässä, olisin saanut 300,000 wonia eli noin 200 euroa. Saimme kuitenkin varsin hyvänoloiset (ja arvokkaat) kuulokkeet, pienen pystin ja todistuksen, joten en ole pahoillani ollenkaan. Ennen kaikkea tärkeintä minulle oli saada edes näinkään pieni tunnustus siitä, että kielitaitoni ovat menossa oikeaan suuntaan. Kaikki kehuivat suoritustani ja opettajani erityisesti yllättyivät runonkirjoitustaidoistani. Loppujen lopuksi runon kirjoittaminen oli itselleni aika luonnollinen valinta, sillä olen kirjoittanut suomeksikin runoja jo pitkän aikaa ja pidän paljon erilaisten mielikuvien luomisesta sanojen ja runollisten ilmaisujen avulla. Vaikka alunperin en ollut kovin innostunut kilpailusta, täytyy näin jälkikäteen tunnustaa, että ei ollut yhtään hullumpi päivä!

Päivitän vain lyhyesti tällä kertaa. Otsikko tarkoittaa suomeksi siis sitä, että pääsin korean kielitasokokeesta läpi toiseksi vaikeimmalle tasolle! Kielitasokoe oli esseetyyppinen, jossa kirjoitettiin lyhyt essee koreaksi valitsemastamme aiheesta. Valittavina oli kuusi eri tasoihin perustuvaa otsikkoa, joista päädyin valitsemaan yhden vaikeimmista, sillä halusin haastaa itseni. Vaikka sisällöllisesti kirjoitelmani oli tuskin mitenkään erikoinen (unohdin paljon sanoja, jotka olisivat olleet tässä kirjoitelmassa hyödyllisiä), päädyin silti haastatteluun, jossa opettaja kertoi minun todennäköisesti soveltuvan toiseksi vaikeimmalle tasolle. Tämä taso oli päätavoitteeni, joten nyt sen saavutettuani olen äärimmäisen helpottunut. En ole missään nimessä tyytyväinen tämänpäiväiseen suoritukseeni (tein jatkuvasti virheitä ja käytin vääriä sanoja, mikä harmittaa todella paljon), mutta jatkossa toivon mukaan tietotaitoni karttuvat ja pystyn selviytymään koreankielellä entistä paremmin.

Sain juuri äsken sähköpostilla tiedon, että korean tasokoe järjestetään vihdoin ja viimein 25. syyskuuta klo 10 eteenpäin. 26. päivä puolestaan on kieliohjelman orientaatio. Tätä tietoa olen odottanut jo yli kaksi viikkoa, joten onpa helpottavaa saada vihdoin ja viimein varmistus kieliohjelman alkamisajankohdasta. 

Olen suoraan sanottuna ollut loppujen lopuksi hieman pettynyt kahteen englanninkieliseen kurssiin. Eilinen luento oli suorastaan puuduttava, sillä kävimme lähinnä läpi korean kirjoitusjärjestelmää (en tosin ymmärrä miksi, sillä kurssi ei liity mitenkään kieleen), jonka hallitsen jo täysin ja josta tiedän mielestäni jo ihan tarpeeksi. Myös muiden opiskelijoiden ajatukset tuntuivat olevan aivan muualla kuin luennossa, sillä katsoimme lähinnä erittäin vanhaa informaatiovideota, jonka olimme katsoneet lähes kokonaan edellisellä luentokerralla. Lukuläksykin oli sama kuin edellisellä kerralla.

Tämänpäiväinen kurssi puolestaan on sisällöltään ihan ok, mutta koska tiedän jo paljon Koreasta ja Korean kulttuurista, tuntuu tällainen pintapuolisesti Korean kulttuurin eri puolista kertova kurssi hieman yksinkertaiselta. Toivon kuitenkin, että kurssilla tulee esille myös jotain uutta, vaikka kuten kurssin luennoitsija itsekin mainitsi, tulee tämä kurssi todennäköisesti olemaan vain "korealaisten opiskelijoiden englannin taitojen edistämiseksi tarkoitettu" kurssi. Hieman turhauttavaa, mutta toivon mukaan pääsen ensi keväänä valitsemaan jotain mielenkiintoisempaa. Jouduin hankkimaan tänään tälle kurssille kirjan, joka ei kuitenkaan onneksi ollut kovin hintava.

Verkkokurssi sen sijaan vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta ja haastavalta. Se keskittyy kieleen ja puheeseen, niiden syntyyn ja sosiaaliseen käyttöön. Tähänastiset luennot ovat ihan asiantuntevia, vaikkakin välillä olo on kuin katsoisi Prisma-dokumenttia, sillä luennoilla on jatkuvasti jonkinlaisia videopätkiä erilaisista dokumenteista. Sisällöltään kurssi vaikuttaa kuitenkin ihan mielenkiintoiselta.

Sitten aivan toiseen asiaan: asuntolan säännöllinen huonetarkastus (tai kuten äitini osuvasti ilmaisi, "tupatarkastus" :D) on luvassa ensimmäistä kertaa tämän viikon torstaina. Meille on annettu tarkat ohjeet huoneen siivoamisesta ja niihin lukeutuvat seuraavat:

Pyyhi/imuroi huoneen lattialla oleva pöly

Pyyhi ikkunalauta

Siivoa jääkaappi

Pyyhi pölyt sängyn alta

Siivoa vessanpönttö

Puunaa lavuaari ja lavuaarin yläpuoleinen peili

Pidä kenkäkaappi (jota käytämme huonekaverini kanssa kylläkin meikki- ja pesuainekaappina) siistinä.

Siivoa kylpyhuoneen lattia.

Kuuraa eteisen lattia.

Tyhjennä roskakori.

Lopuksi varoitetaan: "Ohjeiden noudattamatta jättämisestä on luvassa rangaistus" eli siis todennäköisesti miinuspisteitä oman ja huonekaverin kontolle.

Olen jo hieman siivonnut asuntoa etukäteen, mm. pyyhkinyt pölyjä huoneesta ja tänään pesaisin vessanpöntön. Vaikka ohjeita on paljon, ei siivoamiseen loppujen lopuksi mene niin kauan aikaa, sillä olemme pitäneet omat tavaramme ihan hyvässä järjestyksessä. Vastapäätä sijaitseva huone sen sijaan on törkeässä kunnossa. Tiedämme tämän huonekaverini kanssa siksi, että kyseisen huoneen tytöt pitävät AINA huoneensa ovea auki, joten aina poistuessamme huoneestamme näemme lähinnä törkeän siivon kyseisessä residenssissä: vaatteita sikinsokin pitkin pöytiä ja lattiaa, paistinpannu lattialla (?), ihonhoitotuotteita ympäri eteistä, jne. Ylipäänsä huoneessa vaikuttaa olevan ihan hirveästi tavaraa, emmekä voi huonekaverini kanssa muuta kuin ihmetellä, miten kyseiset tytöt ovat ikinä saaneet edes tuotua niin paljon tavaraa mukanansa Koreaan. Minullakin on paljon tavaraa, mutta olen sentään järjestellyt ne!

Ensi viikonloppuna olisi puolestaan luvassa IFCC:n järjestämä grilli-ilta, johon olen harkinnut osallistuvani. Tämä menee tosin päällekkäin suomalaisten opiskelijoiden yhdistyksen (Sopung) järjestämän grilli-illan kanssa päällekkäin, mutta ajattelin kuitenkin mennä IFCC:n tapahtumaan, sillä Sopungin tapahtumiin pääsen todennäköisesti myöhemminkin. IFCC:llä ei nimittäin ole monia tapahtumia tämän vuoden puolella, joten haluaisin olla niissä vähissäkin edes jonkun verran mukana. En ole vielä lopullista päätöstäni tehnyt, mutta voi olla, että kallistun IFCC:n tapahtumaan. Tällä viikolla meillä on myös mahdollisuus tilata IFCC:n erityinen jäsentakki, joka on tavallaan suomalaisten opiskelijoiden käyttämiä ainejärjestöhaalareita vastaava juttu. Tämä jäsentakki on kuitenkin hieman tyylikkäämpi (joskin haalarit ovat lika- ja kuraystävällisemmät!!!) baseball-tyylinen harmaa-musta pusakka, jossa lukee sekä yliopiston että yhdistyksen (tässä tapauksessa siis IFCC:n) nimi. Aion todennäköisesti kyseisen takin hankkia, sillä olen haaveillut sellaisesta jo pitkän aikaa ennen kuin tulin Koreaan yliopistoon.

Tilulilulaa! Tulin tänne opiskelemaan, mutta pääsinkin jatkamaan lomaani kunnolla saman tien. Luulin loman kestävän vain ensi viikon keskiviikkoon asti, mutta koska torstaisin luennoiva opettaja ei halua luennoida ensi viikon torstaina jatkuu minun vapaani aina 15.9. saakka! Pyrin tietysti käyttämään aikaani esimerkiksi korean kieliopin ja sanaston kertaamiseen, mutta toisaalta haluan nähdä myös hieman, mitä kaupungilla tapahtuu Chuseok-juhlan aikaan. Jotkut sanovat ettei oikein mitään, toiset taas että kaikki on ihan normaalia, kun taas.joidenkin mielestä kaupungilla on vaikka mitä tapahtumia. Suoraan sanottuna haluaisin lähteä käymään Soulin ulkopuolella, mutta en oikein tiedä minne pitäisi lähteä. Ehkä Busaniin tai Taeguun. Mutta katsotaan jaksanko, Chuseok on nimittäin yleensä ruuhkaista aikaa. Liputkin ovat kalliita.

Tämänpäiväisellä luennolla pääsimme lähinnä esittelemään itsemme muille kanssaopiskelijoille. Esittely tapahtui englanniksi, mikä teki valmistautumisesta helppoa. Jotenkin englanninkielisten kurssien (erityisesti korealaisten luennoitsijoiden) taso vaikuttaa hieman matalalta, sillä ainakin tämä kyseessä oleva kurssi on kuulemma vain "kulttuurien välisten erojen ja yhtenäisyyksien jakamista ja englanninkielen harjoitusta varten". Sisällöltään luento siis tuskin menee kovin korkealentoiseksi. Olisin toivonut jotain hieman mielenkiintoisempaa, mutta toisaalta tulin tänne pääasiassa opiskelemaan kuitenkin koreaa, joten tällaiset hieman yksinkertaisemmat kurssit eivät ole haitaksi. Lisäksi tapasin tänään kurssin jälkeen pari korealaista tyttöä, jotka halusivat ehdottomasti vaihtaa yhteystiedot kanssani. Syynä oli todennäköisesti se, että he halusivat harjoitella englantia hyvin englantia puhuvan ulkomaalaisen kanssa. Suostuin kuitenkin mielelläni, sillä toivon saavani lisää kavereita ja toisaalta myös ihmisiä, joiden kanssa harjoitella koreaa.

Tässä pariin päivään ei ole sattunut kummempia. Olen käynyt luennoilla ja eilen kävin valokuvanäyttelyssä, jossa oli esillä vuosien varrella Pulitzer-palkittuja otoksia. Valitettavasti kyseisessä näyttelyssä valokuvien ottaminen oli kielletty, joten en voi näyttää minkälaista siellä oli. Ylipäänsä näyttely oli ihan mielenkiintoinen ja vaikka koreankieliset kuvatekstit olivatkin sanastoltaan vielä hieman vaikeita, ymmärsin monien kuvien tausta-asetelman silti suurin piirtein.

Luennoista sen verran, että olen tällä hetkellä ihan tyytyväinen valitsemiini kursseihin. Opettajilla on ihan hyvä englanti, joten sen puoleen ei ole valittamista. Tosin tänään luennoilleella opettajalla englanti on välillä hieman hakusessa ja puhe saattaa olla epäselvää, mutta yleensä ajatuksessa pysyy kuitenkin mukana. Pääsin vihdoin myös kirjautumaan Kyunghee yliopiston eräälle KLAS-luennolle eli toisin sanoen verkkokurssille. Minulla on siis vain kaksi varsinaista luentomuotoista kurssia tällä hetkellä, minkä lisäksi yksi verkkopohjainen kurssi (vaikka kyseisellä kurssilla onkin verkkoluentoja). KLAS-sivusto vaikuttaa ihan toimivalta, kunhan käyttää Internet Exploreria ja asentaa tarvittavat Active X-komponentit. Koreassa monet asiat ovat teknologisesti varsin kehittyneitä, mutta välillä on täysin uskomatonta, kuinka koko maa on riippuvainen yhdestä ainoasta selaimesta, Internet Explorerista. Itse pidän Google Chromesta tai Firefoxista, joten äärettömän hitaan Explorerin käyttäminen on lähinnä turhauttavaa. Mutta valitettavasti monet korealaiset verkkosivut eivät toimi ilman Exploreria, joten tähän on kai vain totuttava.

Eniten tällä hetkellä harmittaa se, että en pääse puhumaan yhtä paljon koreaa kuin haluaisin. Kursseilla hyödynnetään englantia ja suurin osa vaihto-opiskelijoista ei opiskele koreaa, joten ainoa mahdollisuus tällä hetkellä olisi puhua koreaa esimerkiksi korealaisten opiskelijoiden kanssa. On kuitenkin hyvin vaikea lähestyä ketään toista kurssilaista ellei voi olla varma, että minut vaihto-opiskelijana otetaan vastaan hyvin. Yleensä ottaen olen saanut positiivista palautetta koreastani, mutta valitettavasti erityisesti tuutoriopiskelijat päätyvät aina puhumaan englanniksi minulle. Se on turhauttavaa, mutta toisaalta ymmärrän, että hekin haluavat harjoitella englantiaan. Samoin kävi tänään myös apteekissa: lähdin erään toisen vaihto-opiskelijan kanssa apteekkiin selvittämään olisiki heillä tietynlaista lääkettä tälle toiselle vaihtarille, mutta vaikka esitin asiani koreaksi, sain vastaukseni kysymykseen huonolla englannilla. Tällaiset hetket ovat erittäin turhauttavia, mutta ei siihen kai voi muuta kuin tottua. 

Suoraan sanottuna toivon, että korean kieliohjelma alkaisi jo. Haluaisin kovasti vain päästä oppimaan uutta. Tämä odottelu käy hermostuttavaksi, koska jollain tavalla pelkään, etten vuoden aikana pääse harjoittamaan kielitaitoani tarpeeksi. Täytyy koettaa itse olla aktiivisempi ja hakeutua esimerkiksi joihinkin korealaisiin harrasteryhmiin mikäli mahdollista. Vähintään minun täytyy ainakin kerrata aiemmin oppimaani, jotta voisin kartuttaa myöhemmin sanavarastoa paremmin. Onneksi edessä on perjantaista lähtien kuuden päivän vapaa aina ensi viikon keskiviikkoon asti, sillä perjantaina minulla ei ole luentoja ja maanantaista keskiviikkoon korealaisilla on Chuseok-juhlan vuoksi muutama päivä vapaata. Tämän ajan voin siis helposti hyödyntää korean opiskeluun. Chuseokista voin kertoa myöhemmin ensi viikolla. Nyt aion jättää sen vain terminä roikkumaan tähän kaikkien ihmeteltäväksi.

Olen vihdoin päässyt siis aloittamaan myös ensimmäisen kurssini täällä yliopistolla. Suoraan sanottuna tämä ensimmäinen viikko on aika helppo, sillä tällä viikolla on ns. add & drop -viikko, jolloin yliopisto antaa mahdollisuuden käydä kurssin ensimmäisellä luennolla ja sitten joko lisätä uusia kursseja tai pudottaa kursseja, jotka eivät ole mieluisia. Itse todennäköisesti pidän kaikki kolme aiemmin kesällä valitsemaani englanninkielistä kurssia. Kaksi niistä liittyy Koreaan ja yksi kieliin yleensä, joten uskon kaikkien kolmen kurssin sopivan omaan tutkintooni Helsingin yliopistossa. Korean kieliohjelma alkaa vasta syyskuun lopulla, joten siihen asti minulla on muutama viikon ajan varsin tyhjä kalenteri, vaikka lähes joka päivä onkin yksi luento. Tällainen kevyt aloitus ei tosin minua haittaa, sillä olen kuullut, että korean kieliohjelmassa itsessään riittää paljon tekemistä. Kyunghee yliopisto vain vaatii minua ottamaan kieliohjelman lisäksi myös kolme englanninkielistä kurssia. Näillä näkymin en saa valittua koreankielisiä kursseja, mutta yritän uudestaan ensi keväänä, jolloin toivottavasti myös koreankielen taitoni ovat entistä sujuvammat.

Ensimmäinen luento täällä vaihdossa vaikutti ihan mielenkiintoiselta. Tutustumme kyseisen kurssin aikana ilmeisesti UNESCO:n maailmanperintöluettelon korealaisiin kohteisiin ja samalla myös pääsemme esittelemään omiemme maiden erikoisuuksia. Kurssiin kuuluu jopa pieni retki erääseen maailmanperintöluettelossa olevaan kohteeseen, joten luvassa lienee ihan mielenkiintoinen ja värikäs kurssi. Samalla siis opimme teoriassa erilaisista maailmanperintökohteista ja niiden kriteereistä. 

Kurssin luennoitsija vaikutti ihan mukavalta naiselta, joka sanoi opettaneensa tässä kyseisessä yliopistossa jo vuodesta 1977! Hänen englantinsa oli ihan hyvää, vaikkakin äänenkorkeudessa olisi parantamisen varaa, sillä vaikka istuin luokan etupäässä oli luennoitsijan ääntä silti välillä vaikea kuulla. Mielenkiintoisinta ehkä tässä ensimmäisessä luennossa oli se, että saatuamme luennoitsijalta kurssilla tarvittavan materiaalikirjasen tuli meidän maksaa tuosta kirjasesta 3000 wonia (siis ehkä huimat kaksi euroa). Olen itse tottunut saamaan Suomessa kurssimateriaalin ilmaiseksi (joko valmiiden monisteiden tai kirjaston kirjojen muodossa), joten sinänsä tämä oli pieni yllätys. Luento kesti kokonaisuudessaan ehkä puolet tavallisen luennon pituudesta, mikä oli ihan mukavaa, sillä ehdin hyvissä ajoin maksamaan asuntolan neljän kuukauden vuokran ennen pankin sulkeutumista.

Hankin tänään myös korealaisen pankkitilin ja päivitin korealaiseen sim-korttiini taas puheaikaa ja nettidataa, joten tästä lähtien ei tarvitse ainoastaan luottaa kahviloiden ja muiden julkisten paikkojen wifiyhteyksiin. Olin erittäin tyytyväinen, että ymmärsin pankissa ja puhelinliittymää päivittäessä hyvin koreaa, vaikkakin minulla oli henkisenä tukena ja apuna myös korealainen ystävä. Korealainen pankkitili on siinä mielessä ihan kiva asia näin raha-asioiden kannalta, että pystynen siirtämään suomalaiselta tililtäni rahaa myös tähän Korean tilille. Tällöin minun ei tarvitsisi käyttää suomalaista pankkikorttiani juuri lainkaan täällä. Pitää vielä selvittää hieman sitä, miten korealaiset nettipankit toimivat, sillä olen kuullut niiden tuottavan hankaluuksia jopa korealaisille itselleen. Todennäköisesti riittää kuitenkin, että hallitsen vain suomalaiselta tililtä tilisiirron ulkomaalaiselle tilille, sillä pystyn tarkistamaan korealaisen tilini saldon kuitenkin myös paikallisilla pankkiautomaateilla. Tilin tehtyäni sain pankilta lahjaksi nätin kuva-albumin. Toivon mukaan sille tulee joskus käyttöä näin digitaalisten kuvien aikakautena... 

Päivä meni aika joutuisasti, sillä sim-kortin hankittuani autoin myös paria muuta suomalaista sim-kortin hankkimisessa. He olisivat varmasti pärjänneet hyvin yksinkin, sillä liittymäkaupassa puhuttiin englantia erittäin hyvin (jopa yllättävän hyvin suoraan sanottuna). Lähdin heille kuitenkin henkiseksi tueksi ja myös opastin jonkin verran heitä valitsemaan sopivaa liittymätyyppiä. 

Sellaista tänään, huomenna alkaa toinen kurssi ja toisenlaiset kujeet. Yksi kursseistani on verkkokurssi, joten toivon mukaan saan tämän viikon aikana selvitettyä, miten kyseisen kurssin materiaaleihin pääsee kiinni. Aikaa on onneksi ensi viikkoon, sillä kurssi avautuu vasta silloin.

23. helmikuuta pidin Berliinin Finnland-instituutilta käsin kutsuttuna luennoitsijana luennon HOL:n kevätseminaarissa. Virtuaaliluento on katsottavissa oheisesta linkistä. Mukavia katseluhetkiä!