#leopardikuosi

Yksi toistuvia tyylimokiani on liika innostuminen. Olen aina pitänyt leopardikuosista ja kun havaitsin sen olevan nyt in, homma karkasi heti käsistä. Sen lisäksi, että kaivoin vanhat leopardiavokkaani kaapista esiin, tilasin välittömästi leopardikuvioisen huivin. Uusissa talvikengissä, jotka juuri tulivat Zalandolta, on leopardivuoraus. Sovittamani leopardikuvioisen silkkipaidan jätin sentään Zaran rekkiin.

Edellisen postauksen jälkeen kuosiin liittyvät mielleyhtymät jäivät mietityttämään. Muistin, että olen itse asiassa nähnyt kerran leopardin afrikkalaisella savannilla. Olimme kyseisellä reissulla nähneet jo laumoittain seeproja – mitenhän muuten seeprakuosi, onko se myös in? - elefantteja, antilooppeja, villisikoja, leijonia ja sarvikuonon. Oppaamme noudatti pääosin puiston sääntöjä ja ajoimme merkityillä reiteillä. Kun rätisevä radiopuhelin ilmoitti leopardihavainnosta, säännöt unohtuivat ja autostamme jäi pölyinen vana, kun kurvasimme savannille.

Saavuttuamme spotille paikalla tungeksi jo autoja pursuten kurottelevia turisteja digijärkkäreineen, minä muiden mukana. Kaikki halusivat nähdä vilauksen puron toisella puolella puiden siimeksessä lepäilevästä pilkkuturkista.

Tunnelma oli epämiellyttävä, autot seisoivat tyhjäkäynnillä ja sahasivat edes takaisin yrittäessään päästä paremmille näköpaikoille. Leopardipoloinen yritti jatkaa päiväuniaan, mutta tuskin siitä mitään tuli.

Ilmoitimme pian oppaallemme, että haluaisimme mieluummin mennä etsimään kirahveja, joita löytyikin sitten kuin sattuman kaupalla juuri ennen puiston porttia.

Vaikka omat kuosini ovat printattu ei-eläinperäisille materiaaleille, kantavat leopardin pilkut silti siirtomaa-aikojen salametsästyshenkeä mukanaan. Siksi ne vähän mietityttävät. Leopardi ei ole uhanalainen laji, mutta sen status on kansainvälisen luonnonsuojeluliiton listoilla ”near threatened”. Myötävaikuttaako oma pilkkuinnostukseni tähän kehitykseen? Vai mietinkö turhia? Ehkä leopardimuoti lisää myös lajin mediahuomiota ja siten lahjoitusten määrää. Voi olla, että minunkin olisi parempi huolehtia lähinnä siitä, ettei leopardikuosinkäyttöni karkaa täydellisesti mauttomuuksiin.

Taidan joka tapauksessa lahjoittaa vähän rahaa leopardinsuojeluun. Ja tutkia hieman lisää tuota IUCN:n punaista listaa maailman uhanalaisista eläimistä.

Seeprakuosi, the next big thing?

Tyyliaarteeni parin vuoden takaa. Friis & Companyn leopardiavokkaat, jotka löysin Renkomäen Kärkkäiseltä. Niille (tai ehkä minulle) vähän naureskeltiin tuolloin. Mutta nyt kuulemma leopardikuosi on taas muotia.

Vai menikö se koskaan muodista? Onko se koskaan muotia? Mitä väliä? Hadley Freeman toteaa the Guardianissa, että leopardikuosiin liittyy turhia mielleyhtymiä, joista monet ovat lähinnä ihmisten ennakkoluuloja. 

"Objectively, leopard print is a lovely pattern. It is especially lovely on leopards -- but as long as you're not a fascist, who cares what you wear?"