#lavastus

Habitare 2016 Syli

http://messukeskus.com/press-release/syli-voitti-habitare-suunnittelukilpailun/

“Messukeskuksen ja Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun järjestämän kilpailun teemana oli Keko, joka viittaa monista pienistä yksinkertaisista osista ja elementeistä koottuun tilaan tai teokseen ja työhön, joka syntyy ihmisten yhteistyöstä ja kerää heidät yhteen nauttimaan työnsä tuloksista.

Aalto-yliopiston muotoilun laitoksen opiskelijoiden työryhmän finalistityö SYLI on poisheitetyistä kankaista ja vaatteista kerroksittain koottu pesämäinen rakennelma, jonka sisään voi mennä.

Päätuomari Lucy Ortan mukaan SYLI on erinomainen sosiaalinen ja ekologinen vastaus Keko-teemaan. Kierrätysmateriaaleista tehty työ on rakennettu kahdentoista hengen voimin.”

Kun ihmiset ja opiskelijat tulevat katsomaan speksiesitystä, mikä on ensimmäinen tulevan illan ylimaallisuudesta kertova asia, jonka he näkevät? Jos esirippua ja muiden katsojien niskoja ei lasketa? Luonnollisesti lavastus! Usein jo esityksen alkaessa lavalla on jos jonkinmoista puusta tai muusta materiaalista tehtyä tavaraa, jotka paitsi luovat ensimmäisen kohtauksen tunnelman, myös kielivät koko esityksen teemoista. Lavastuksella onkin haastava tehtävä toteuttaa paitsi omansa, myˆs ohjaajan visio esityksen ulkoisesta ilmeestä yhdessä puvustuksen, valaistuksen ja maskeerauksen kanssa.

Koska Speksissä kaikki on mahdollista, on myös lavastuksessa kysyntää erikoislaatuisille ratkaisuille. Lavastajat pääsevätkin toimimaan paitsi logistiikan, myös taloudellisen rahankäytön ja puu- sekä tekstiilitöiden harrastajina projektin aikana. Perinteisen suomalaisen niksimentaliteetin oppeja noudatellen tavallisista kodintarpeista muotoillaan mitä hämmentävimpiä esineitä ja asioita näyttelijöiden käyttöön. Jaa tarvitaan liekinheitin? Vessapaperirullat, maali ja teippi tekevät ihmeitä! Symboli yksilöiden väliselle kanssakäymiselle? Eiköhän sukkahousuilla ja vanerilevyllä synny jotain. Ja niin edespäin.

Koska sekä lavastajilla, ohjaajilla että näyttelijöilläkin on kaikilla oma visionsa lavan ilmiasusta eri kohtauksissa, on tietty kitka väistämätöntä. Lopputulos hautuukin hiljalleen täydelliseksi tämän eri työryhmien välisen kitkan tuottamassa kuumuudessa; tähän prosessiin antavat toki lisänsä myös lähestyvä deadline sekä budjettipaineet. Alla oleva kuva demonstroi kyseistä kehitysprosessia hyvin:

Itse esityksissä lavastajat muuntuvat tavallisista pulliaisista salamyhkäisiksi lavaninjoiksi, jotka hiljaa ja tehokkaasti siirtelevät lavasteet oikeille paikoilleen bläkärien pimennossa (ja joskus myös kirkkaassa valaistuksessa; they're just THAT good). Jotta kaikki sujuisi hyvin ja esineet päätyisivät oikeille paikoilleen, on ninjojen noudatettava tarkkaa koreografiaa; ohessa esimerkki viime vuoden Genrestarsista:

Yksinkertaisuus ja helppolukuisuus on kaiken A ja O!

Usein myös näyttelijät ja jopa ohjaajat itse pääsevät avustamaan pahimmissa paikoissa, mikäli lavastajien lonkerot eivät kykene pitämään asioita kasassa.

Nelihenkisen psykologiopiskelijatiimimme kätten jälkiä pääset näkemään sunnuntaisessa ensi-illassamme 23.2. sekä sen jälkeisen viikon esityksissä. (Salainen vihje: myös lavaninjat osallistuvat omstarteihin!) Gloriassa nähdään!

– Lavastustiimi Arvi Teikari, Anton Kunnari, Milla Saari sekä Matias Laurila

***

Osta liput Conduksen speksiin, pääset näkemään komeat lavasteet sekä vuoden mahtavimmat lavaninjailut!

Conduksen speksi myös sosiaalisessa mediassa!

Facebook

Twitter @Conduksenspeksi, #conduksenspeksi2014