#kulkue

Sambakarnevaaliperinne on Suomessa alkanut 1990-luvulla, kun Rio de Janeiron maailmankuuluisia karnevaalikulkueita on järjestetty jo 1700-luvulla, joten karnevaaliperinne on vielä suhteellisen nuorta täällä Pohjolan perukoilla. Helsinki Samba Carnavalissa sambakoulut kilpailevat toisiaan vastaan Suomen mestaruudesta. Tässä mielessä se muistuttaa esikuvaansa eli Rion karnevaaleja, toisin kuin monet muut karnevaalit maailmassa.

Sambakulkueessa on monta erilaista osaa, joiden esikuvat löytyvät myös Rion karnevaalikulkueista. Katsoessasi sambakulkuetta, oletko koskaan ihmetellyt mitä sen eri osat ovat? Ehkä olet saanut käsiohjelmankin, mutta se on täynnä karnevaalislangia. Haluatko tietää mitä kulkueselostuksessa oikeasti sanotaan? Jos olet yhtä pihalla sambasanastosta kuin minä vielä pari vuotta sitten, seuraava selostus tulee sinulle tarpeeseen! 

  Kuva: Mikael Rantalainen

Ensimmäisenä kulkuetta esittelee comissão de frente eli etujoukko. Heidän tehtävänään on tervehtiä yleisöä ja tuomareita ja johdattaa heidät kyseisen koulun kulkueen teemaan. He ikään kuin raivaavat tien perässä seuraavalle kulkueelle.

Kuva: Mikael Rantalainen

  Monesti kulkueen alkupäässä kulkee myös lippupari eli porta bandeira (lipunkantaja) ja mestre sala (lipun suojelija). He ovat kuin käyntikortti sambakoululle, heidän tehtävänään on esitellä ja suojella koulun arvokkainta omaisuutta eli virallista lippua ja lisäksi kunnioittaa tärkeitä vieraita ja merkkihenkilöitä. Tehtävä on erittäin arvostettu ja aikoinaan Riossa niin vaarallinen, että lipputankojen päät varustettiin terävillä seipäillä, mestre sala kantoi mukanaan puukkoa piilottaen sen liinaan tai sulkaan, ja lipunsuojelualaa (guardiães) eli ryhmää tanssijoita käytettiin lipun suojelemiseen kilpailevilta sambakouluilta. Ilman lippua koulu oli arvoton ja se hylättiin kilpailusta, joten lipun varastaminen tai turmeleminen oli helpoin tapa päästä eroon kilpakumppaneista.

  Kuva: Mikael Rantalainen

  Ensimmäinen lavastevaunu, abre alas, tulee tyypillisesti ennen isompia tanssijoukkoja eri aloja. Vaunu esittelee koulun nimen ja kulkueen teeman. Ensimmäisen vaunun jälkeen tulee usein sekalaisessa järjestyksessä destaqueita, tanssijoita, jotka kuvittavat kulkueen teemaa yksin tai pareittain, ja aloja, eli isompia ryhmiä tanssijoita, jotka ovat pukeutuneet yhdenmukaisiin asuihin. Yksi tärkeä ja perinteinen osa kulkueessa on ala das baianas, sambakoulujen äidit ja suojelijat. Baianoiden joukossa ovat koulun arvostetuimmat ja vanhimmat henkilöt.

  Kuva: Mikael Rantalainen

  Yksi kulkueen näkyvimmistä osista on ala dos passistas eli tanssikokeiden perusteella valitut soolotanssijat. Vain nämä koulun lahjakkaimmat tanssijat saavat tanssia värikkäissä bikiniasuissa, jotka on kuorrutettu kimaltavilla kivillä ja paljeteilla. Asujen tarkoitus on korostaa taitavien tanssijoiden liikkeitä, ei pelkästään imarrella naisellisia muotoja. Parhaaksi valittu soolotanssija, Rainha de Bateria, eli baterian kuningatar saa kunnian tanssia rumpuryhmän eli baterian edessä. Nykyään Riossa saatetaan valita baterian kuningattareksi paikallisia julkkiksia tai muita merkkihenkilöitä tuomaan koululle kunniaa ja huomiota. Naiskatsojien iloksi myös miespassistat edustavat yhä useammin tanssijoiden parhaimmistoa tässä ryhmässä.

  Kuva: Mikael Rantalainen 

  Heti passistojen jälkeen tulee sambakoulun sydän, sen rytmi ja syke, eli bateria, jota johtaa Mestre de Bateria. Bateria koostuu erilaisista rytmi- ja lyömäsoittimista, joita soitetaan esimerkiksi kapuloilla ja käsillä löyden tai helistäen. Bateria on niin tärkeä osa sambakoulun toimintaa, että aion pyhittää yhden kirjoituksen pelkästään sen eri soittimien esittelylle. Baterian perässä tulee luontevasti melodiaryhmä, johon kuuluvat laulajat, eli puxadorit sekä esimerkiksi cavaquinhon eli brasilialaisen pienoiskitaran soittaja ja klassisen kitaran soittajia. Melodian tärkein tehtävä on samba-enredon eli kulkueen teemaa selittävän kilpailukappaleen tulkitseminen.

  Kuva: Mikael Rantalainen

  Kulkueessa on yleensä myös lasten ja nuorten ryhmä edustamassa samban uutta sukupolvea ja sambakoulujen tulevaisuutta.

Toinen vaunuista kulkueessa kulkee nimellä alegoria. Suomessa sambakouluilla on yleensä korkeintaan yksi alegoriavaunu, mutta Riossa kulkuetta voi kuvittaa jopa kahdeksan hulppeista koristeista ja upeista tanssijoista koostuvaa lavastevaunua. Vaunun tehtävänä on yksinkertaisesti kuvittaa kulkueen teemaa. Suomessa vaunujen kokoa rajoittavat miesvoimin työnnettävä vaunumalli ja raitiovaunujen ohjainjohdot, mutta Riossa vaunut voivat olla kymmeniä metrejä pitkiä ja henkeäsalpaavan korkeita.

Kuva: Mikael Rantalainen

  Kulkueessa voi olla mukana myös osia, jotka eivät varsinaisesti kuvita kulkuettta esimerkiksi velha guarda eli suomeksi vanha kaarti. Tähän ryhmään kokoontuvat sambakoulun ystävät, tukijoukot ja sambakoulujen entiset aktiiviharrastajat. Kulkueen tuomasta ilosta pääsevät nauttimaan myös ulkomaiset tanssijat ja soittajat sambakoulujen solmiessa ystävyyssuhteita eri sambakouluihin ympäri maailmaa.

Kuva: Mikael Rantalainen

Lisää sambasanastoa löydät Papagaion carnevalescon eli karnevaalipäällikö aikoinaan koostamasta sivustosta.