MeikÀlÀisen edellisen manifestaatiorituaalin alttari. Osa toiveista toteutui, osa ei, mutta oleellista lienee, ettÀ toteutumattomien osalta omat pyrkimykset selkiytyi.
Suoritin tÀn rituaalin joskus syksyllÀ, se taitais olla taas aika uudelle.
En on palvo mitÀÀn tiettyjÀ entiteettejÀ, vaan yritÀn virittÀytyÀ universumin taajuudelle ja osaksi sen kokonaisuutta samalla sisÀistÀen omat sisimmÀt haluni ja tarpeeni.
Anya is live and ready to show you everything. Watch her strip, dance, and perform exclusive shows just for you. Interact in real-time and make your fantasies come true.
â Live Streamingâ Interactive Chatâ Private Showsâ HD Qualityâ Free Actions
Free to watch âą No registration required âą HD streaming
Data from SUV shows deadly wreck may have been intentio... - https://fer4.com/data-from-suv-shows-deadly-wreck-may-have-been-intentio/ - #Data, #Deadly, #Intentio, #News, #Shows, #SUV, #Wreck
Kun katsoo omaa kokemustaan tarkkaan, huomaa kuinka tarina erillisestĂ€ itsestĂ€ jĂ€sentÀÀ hyvin syvĂ€llisesti ja yksityiskohtaisesti kokemustamme. Kirjoitin tuossa Pieni sukellus -merkinnĂ€ssĂ€, kuinka tĂ€mĂ€ oletus tuottaa esimerkiksi rakkauden, haluamisen ja vihan elĂ€myksiĂ€.Â
Tarina erillisestÀ itsestÀ luo maailmamme paitsi yksilöllisen kokemuksen alueella myös systeemisellÀ alueella. Se luo sen reaalisen, havaittavan maailman, jossa elÀmme ja kaikki sen teknologiat ja  instituutiot taiteesta talouteen. Charles Eisenstein on yksi aihetta kÀsitellyt degrowth aktivisti, jonka analyysi kohdistuu siihen kuinka tarina erillisestÀ itsestÀ luo tarpeen hallita itseÀ, toisia ja maailmaa ja tÀmÀ synnyttÀÀ nykyisen rahajÀrjestelmÀn. Rahareformiin hÀn ei taida uskoa, vaan perÀÀnkuuluttaa maanpÀÀllistÀ ihmettÀ. Tarvitsemme ihmeen pÀÀstÀksemme eteenpÀin. Ihme on mahdoton, niin kauan kun pidÀmme kiinni erillisen itsen tarinasta.
Yksi erillisyyden harhan muodoista tulee esiin taideprojekteissa, kun puhumme teosten tekijöistÀ ja yleisöstÀ. Olisi mielestÀni tÀrkeÀ oppia ajattelemaan ettÀ syvÀllisellÀ tasolla ei ole taiteilijoita ja yleisöÀ erikseen. Olemme yksi ihmiskunta ja sekÀ taiteen tekeminen ettÀ se kokeminen ovat ihmiskunnan yhteistÀ, erittÀin tÀrkeÀÀ toimintaa.
Taiteen tekeminen on elÀmistÀ siinÀ kohdassa ihmiskunnan kehoa, jossa on ihmiskunnan kÀsi ja siinÀ kÀdessÀ on veitsi. Veitsi viiltÀÀ tietoisuudelle lisÀÀ tilaa tiedostamattomuuden pimeydessÀ. Se viiltÀÀ todellisuutta tietoisuuden valoon. Se luo todellisuutta. Taiteen tekeminen on elÀmÀÀ veitsenterÀllÀ. Se kuulostaa dramaattiselta, mutta siinÀ ei ole mitÀÀn ihmeellistÀ. SillÀ tavalla on tapahtunut kaikki henkilökohtainen kasvu ja kasvumme yhteisönÀ. Taide on aina ollut elÀmÀÀ veitsen terÀllÀ, sekÀÀn ei ole muuttunut kuin laadultaan. SillÀ todellisuus joka repeÀÀ esiin ei ole vain laajempi vaan myös laadultaan jatkuvasti syvempi, rikkaampi ja moniulotteisempi. Siksi myös taide muuttuu aina uudeksi veitsenterÀllÀ.
Olemme kaikki yhdessÀ tÀssÀ tilanteessa ihmiskuntana. Tietoisuus kÀyttÀÀ ihmiskuntaa tullakseen tietoiseksi itsestÀÀn. Ja ihmiskunta kÀyttÀÀ taidetta hoitaakseen tuota tehtÀvÀÀ.
Ei ole erillistÀ yleisöÀ, joka ottaisi vastaan jonkin "sanoman". Ei ole selkeÀÀ viestiÀ, eikÀ viestin vastaanottajaa. Ellei sitten ajatella, ettÀ tietoisuus itse on tuo yleisö. Siis tietoisuus, joka haluaa tietoiseksi itsestÀÀn.
Voisi olla hyödyllistĂ€ ajatella yleisöÀ uuden metaforan kautta. EhkĂ€ yleisö ei ole mikÀÀn ihmisryhmĂ€, joka pitĂ€isi tavoittaa, vaan prosessin vaihe joka pitÀÀ tehdĂ€ mahdolliseksi. MitĂ€ on yleisön toiminta? MikĂ€ on sen tehtĂ€vĂ€? Yleisön toimintaa on antaa huomioita, yleisö on siis attentiota (agape). Teoksen luominen on tĂ€ssĂ€ ikuisesti jatkuvassa sisÀÀn ja uloshengityksessĂ€ se toinen vaihe: intentio (eros).Â
Tietoisuus leikkii maailmassa ja laajentaa, syventÀÀ ja rikastaa kokemustaan, se on intentiota, luovaa toimintaa. VÀlillÀ se haluaa katsoa, mitÀ se on saanut aikaan, se on attentiota.
Olemme itse yhtĂ€ lailla teostemme yleisöÀ kuin kuka tahansa muukin. Toimiessamme merkityksellisen intention ohjaamina, tuomme pĂ€ivĂ€nvaloon jotain, mitĂ€ siellĂ€ ei ole ollut. Emme itsekÀÀn tiedĂ€, mitĂ€ annamme ihmiskunnalle, mitĂ€ olemme lĂ€hteeltĂ€ hakeneet. Se selviÀÀ meille vasta, kun olemme saaneet teoksen kokonaan pĂ€ivĂ€nvaloon ja se on valmis.Â
En pÀÀse irti Anssi Kalan versiosta laulusta IkÀvÀ. Minulle se tiivistÀÀ kaiken oleellisen kosmisesta ikÀvÀstÀ sinne missÀ emme koskaan ole olleetkaan. SiitÀ ikÀvÀstÀ syntyy masennusta, jos intentio on estynyt tomimasta ja siitÀ syntyy taidetta, jos intentio löytÀÀ tien eteenpÀin.
Anya is live and ready to show you everything. Watch her strip, dance, and perform exclusive shows just for you. Interact in real-time and make your fantasies come true.
â Live Streamingâ Interactive Chatâ Private Showsâ HD Qualityâ Free Actions
Free to watch âą No registration required âą HD streaming
Viktor E. Frankl on logoterapian eli âtarkoitusterapianâ kehittĂ€jĂ€. Olen vasta tutustunut tĂ€hĂ€n lĂ€hestymistapaan ja hyvin pinnallisesti. Kiinnostusta kuitenkin hĂ€rĂ€ttÀÀ Franklin kritiikki psykoanalyysiĂ€ kohtaan, jossa ihmisen toimintaa selitetÀÀn primitiivisten energioiden sublimaationa (Wilberin sanoin, kaikki ylempi selitetÀÀn alemmalla). Frankl ottaa terapian ytimeen tarkoituksen, logoksen löytymisen, kuitenkin niin, ettĂ€ elĂ€mĂ€n tarkoitus on jotain, mitĂ€ ei voi mÀÀritellĂ€, vaan se löydetÀÀn ja eletÀÀn todeksi jokaisen ihmisen jokaisessa hetkessĂ€. âElĂ€mĂ€n tarkoitus vaihtelee eri ihmisillĂ€, pĂ€ivittĂ€in ja tunneittain. Siksi tarkoituksella yleensĂ€ ei ole merkitystĂ€, vaan yksilön elĂ€mĂ€n tarkoin mÀÀritellyllĂ€ tarkoituksella tietyllĂ€ hetkellĂ€.â
Kun luen Franklin tekstiĂ€, minulle tulee olo, ettĂ€ elĂ€mĂ€n tarkoitus ei ole jotain, mitĂ€ tulee etsiĂ€ tai jonka voi löytÀÀ. ElĂ€mĂ€llĂ€ ei ole tarkoitusta siinĂ€ mielessĂ€, ettĂ€ minulle perusteltaisiin elĂ€mĂ€n tarkoitus. Pikemmin elĂ€mĂ€n tarkoitukset avautuvat esiin itsestÀÀn, kun luovutan ja lakkaan edellyttĂ€mĂ€stĂ€ tarkoitusta ja penÀÀmĂ€stĂ€ perusteluja. Frankl kirjoittaa: âLogoterapian ei tarvitse tyrkyttÀÀ potilaalle mitÀÀn arvostuksia, sillĂ€ totuus tyrkyttÀÀ itse itseÀÀn, eikĂ€ siihen tarvitse sekaantua.â
Jostain syystĂ€, ehkĂ€ monistakin, me penÀÀmme perusteluja ja tarkoitusta, mutta silti juuri pysĂ€htymisen kautta itsestÀÀn avautuvaa, ilmiselvÀÀ ja vÀÀjÀÀmĂ€töntĂ€ totuutta kunkin ainutkertaisesta tehtĂ€vĂ€stĂ€ tĂ€llĂ€ pallolla monen tekee mieli paeta. Se liittyy vastuuseen. ElĂ€mĂ€ni ainutkertaisen tarkoituksen aukenemisen mukana aukenee myös oma ainutkertainen vastuuni. âInhimillinen olemassaolo on olennaisesti itsensĂ€ ylittĂ€mistĂ€ eikĂ€ itsensĂ€ toteuttamista. ItsensĂ€ toteuttaminen ei ole lainkaan mahdollinen pÀÀmÀÀrĂ€ siitĂ€ yksinkertaisesta syystĂ€, ettĂ€ mitĂ€ voimakkaammin ihminen siihen pyrkii, sitĂ€ pahemmin hĂ€n epĂ€onnistuu. SillĂ€ vain siinĂ€ mÀÀrin kuin ihminen sitoutuu elĂ€mĂ€nsĂ€ tarkoituksen toteuttamiseen hĂ€n myös toteuttaa itseÀÀn.â
ElÀmÀn tarkoitusta ei voi mÀÀritellÀ ja se muuttuu jatkuvasti, mutta se ei koskaan lakkaa olemasta. ElÀmÀn tarkoitukset avautuvat liikkuessa elÀmÀn veitsenterÀllÀ.
Victor E. Frankl on logoterapian eli "tarkoitusterapian" kehittĂ€jĂ€. Olen vasta tutustunut tĂ€hĂ€n lĂ€hestymistapaan ja hyvin pinnallisesti. Kiinnostusta kuitenkin hĂ€rĂ€ttĂ€ Franklin kritiikki psykoanalyysiĂ€ kohtaan, jossa ihmisen toimintaa selitetÀÀn primitiivisten energioiden sublimaatiota (Wilberin sanoin, kaikki ylempi selitetÀÀn alemmalla). Frankl ottaa terapian ytimeen tarkoituksen, logoksen löytymisen, kuitenkin niin, ettĂ€ elĂ€mĂ€n tarkoitus on jotain, mitĂ€ ei voi mÀÀritellĂ€, vaan se löydetÀÀn ja eletÀÀn todeksi jokaisen ihmisen jokaisessa hetkessĂ€. âElĂ€mĂ€n tarkoitus vaihtelee eri ihmisillĂ€, pĂ€ivittĂ€ ja tunneittain. Siksi tarkoituksella yleensĂ€ ei ole merkitystĂ€, vaan yksilön elĂ€mĂ€n tarkoin mÀÀritellyllĂ€ tarkoituksella tietyllĂ€ hetkellĂ€.â
Kun luen Franklin tekstiĂ€, minulle tulee olo, ettĂ€ elĂ€mĂ€n tarkoitus ei ole jotain, mitĂ€ tulee etsiĂ€ tai jonka voi löytÀÀ. ElĂ€mĂ€llĂ€ ei ole tarkoitusta siinĂ€ mielessĂ€, ettĂ€ minulle perusteltaisi elĂ€mĂ€n tarkoitus. Pikemmin elĂ€mĂ€n tarkoitukset avautuvat esiin itsestÀÀn, kun luovutan ja lakkaan edellyttĂ€mĂ€stĂ€ tarkoitusta ja penÀÀmĂ€stĂ€ perusteluja. Frankl kirjoittaa: âLogoterapian ei tarvitse tykyttÀÀ potilaalle mitÀÀn arvostuksia, sillĂ€ totuus tyrkyttÀÀ itse itseÀÀn, eikĂ€ siihen tarvitse sekaantua.â
Jostain syystĂ€, ehkĂ€ monistakin, me penÀÀmme perusteluja ja tarkoitusta, mutta silti juuri pysĂ€htymisen kautta itsestÀÀn avautuvaa, ilmiselvÀÀ ja vÀÀjÀÀmĂ€töntĂ€ totuutta ainutkertaisesta tehtĂ€vĂ€stĂ€ni tĂ€llĂ€ pallolla monen tekee mieli paeta. Se liittyy vastuuseen. ElĂ€mĂ€ni ainutkertaisen tarkoituksen aukenemisen mukana aukenee myös oma ainutkertainen vastuuni. âInhimillinen olemassaolo on olennaisesti itsenĂ€ ylittĂ€mistĂ€. eikĂ€ itsensĂ€ toteuttamista. ItsensĂ€ toteuttaminen ei ole lainkaan mahdollinen pÀÀmÀÀrĂ€ siitĂ€ yksinkertaisesta syystĂ€, ettĂ€ mitĂ€ voimakkaammin ihminen siihen pyrkii, sitĂ€ pahemmin hĂ€n epĂ€onnistuu. SillĂ€ vain siinĂ€ mÀÀrin kuin ihminen sitoutuu elĂ€mĂ€nsĂ€ tarkoituksen toteuttamiseen hĂ€n myös toteuttaa itseÀÀn.â
ElÀmÀn tarkoitusta ei voi mÀÀritellÀ ja se muuttuu jatkuvasti, mutta se ei koskaan lakkaa olemasta. ElÀmÀn tarkoitukset avautuvat liikkuessa elÀmÀn veitsen terÀllÀ.
We are born filled with light and wonder.  As children we conform to the adults we are surrounded by.  With time negative self talk, self-limiting beliefs, fear of failure and shame turn our once big dreaming you-can-do-anything-you-want eyes, to tearful eyes that no longer look up and want to disappear in the shadows.
In an effort to not disappear into the darkness, we need to work and fightâŠ