Suurin ilmastoratkaisu josta et ole koskaan kuullutkaan
Kirjoittanut Guy Dauncey, Matthias Krollin inspiroimana
PDF ladattavissa tÀÀltÀ: The Biggest Climate Solution
Globaalisti sovittu hiilikatto? HiilisÀÀnnöstely? Hollannin ehdottama kielto ei-sÀhköautojen myynnille vuoteen 2025 mennessÀ? Oslon tavoite vÀhentÀÀ kaupungin kasvihuonepÀÀstöjÀ 95% vuoteen 2030 mennessÀ?
Ei, ei mikÀÀn yllÀolevista.
No mikÀ se sitten on? Lyhyesti sanottuna, se on ehdotus ettÀ maailman keskuspankit loisivat 300 miljardia dollaria vuosittain, ja kÀyttÀisivÀt sitÀ vivuttamaan investointeja jopa 2 biljoonaan dollariin vuodessa kriittisessÀ siirtymÀssÀ uusiutuvaan energiaan ja muihin ilmastoratkaisuihin.
Olen työskennellyt ilmastoalalla parikymmentĂ€ vuotta, ja olen kirjoittanut kaksi palkittua kirjaa ilmastoratkaisuista â Stormy Weather: 101 Solutions to Global Climate Change (2000) ja The Climate Challenge: 101 Solutions to Global Warming (2009), jĂ€lkimmĂ€isen ollessa tĂ€ydellinen pĂ€ivitys ensimmĂ€iseen. Molemmat saivat kriitikoilta suitsutusta, mutta kumpikaan ei mennyt niin pitkĂ€lle kuin tohtori Matthias Kroll, hampurilaisen World Future Council:n pÀÀekonomisti.
EnsinnÀkin ongelma johon hÀnen ratkaisunsa pyrkii vastaamaan. Globaalisti jos me aiomme pitÀÀ lÀmpötilan nousun alle 1.5°C:ssa, tÀytyy vuosittaisten investointien olla jopa 2 biljoonaa dollaria jotta voitaisiin nopeasti siirtyÀ uusiutuviin energiamuotoihin, ja suojella metsÀt, vÀhentÀÀ lihan kulutusta ja muuttaa tapaa jolla maanviljelijÀt ja metsÀnhoitajat hoitavat maata jotta se alkaa eristÀÀ hiiltÀ takaisin maaperÀÀn ja puihin.
Kööpenhaminan ilmastokonferenssissa vuonna 2009 maailman valtiot sitoutuivat tarjoamaan 100 miljardia USA:n dollaria vuoteen 2020 mennessÀ ilmastorahastoon kehittyvien maiden valtioiden auttamiseksi ilmastonmuutoskriisin hoidossa, mutta tÀhÀn mennessÀ valtiot ovat antaneet vain $10 miljardia, joista $3 miljardia tuli USA:lta, mikÀ mahdollisesti jÀÀ maksamatta Trumpin hallinnon ilmastokieltÀymyksen takia. [1] Joten mistÀ rahat?
TÀhÀn vastataksemme sallikaa minun johdattaa huomionne pois ilmastokriisistÀ itsessÀÀn mielenkiintoiseen kysymykseen siitÀ mistÀ raha tulee. YllÀttÀvÀÀ kyllÀ, se ei ole jotain jota ekonomistit itse kÀsittelevÀt kovinkaan usein. Taloustiede joskus vÀittÀÀ olevansa tiede, joten luulisi ettÀ rahan alkuperÀn ymmÀrtÀminen olisi suoraviivaista, kuten atomien alkuperÀ. [2] SitÀ olisi kuitenkin vÀÀrÀssÀ.
Vuoden 2014 Britannian parlamentin jĂ€senten, jotka ovat vastuussa valtion asioiden hoidosta ja sen talouden huolenpidosta, surveytutkimuksessa vain 10% tajusi mistĂ€ raha tulee. Kuten Positive Money asian esittÀÀ, â71% parlamentin edustajista uskoi ettĂ€ ainoastaan hallituksella on valta luoda rahaa. Todellisuudessa hallitus luo ainoastaan setelit ja kolikot, jotka kattavat noin 3% kaikesta rahasta taloudessa.â[3]
Tunnettu ekonomisti John Kenneth Galbraith sanoi, âProsessi jolla pankit luovat rahaa on niin yksinkertainen ettĂ€ mieli hylkii sitĂ€.â Olennaisesti raha luodaan tyhjĂ€stĂ€ â tai niinkuin tykkÀÀn sanoa, kansalaisluottamuksesta. Kun me luotamme toisiimme tarpeeksi ottaaksemme henkilökohtaisen lainan, me annamme oikeaa rahaa. Kun pankkiirit tekevĂ€t saman suuremmassa mittakaavassa, he tajusivat etteivĂ€t he lĂ€hes koskaan tarvitse kaikkia asiakkaiden sÀÀstöjĂ€ yhtĂ€ aikaa. Joten jokaista tuhatta dollaria pankissa vastaan he kykenivĂ€t antamaan luottoa tai maksusitoumuksia 10 tuhannen edestĂ€, joista sittemmin tuli seteleitĂ€.
NĂ€in Bank of England kuvaa prosessia:
âMistĂ€ raha tulee? Modernissa taloudessa suurin osa rahasta saa pankkitalletusten muodon. Mutta kuinka nuo pankkitalletukset luodaan on monesti ymmĂ€rretty vÀÀrin. PÀÀasiallinen tapa jolla ne luodaan on kaupallisten pankkien lainanannon kautta: aina kun pankki antaa lainan, se luo talletuksen lainaajan pankkitilille, tĂ€ten luoden uutta rahaa. TĂ€mĂ€ kuvaus rahan luonnista eroaa siitĂ€ tarinasta jonka löydĂ€mme taloustieteen kirjoista.â[4]
TyhjĂ€stĂ€ â tai kansalaisluottamuksesta
Tapa jolla tĂ€tĂ€ usein kuvataan on, ettĂ€ pankit luovat rahaa âtyhjĂ€stĂ€â. TĂ€mĂ€ ei ole tiukassa merkityksessĂ€ kuitenkaan totta. Todellisuudessa pankit luovat uutta rahaa kerÀÀntyneen kansalaisluottamuksen materiaaliseksi ilmaisuksi â luottamuksen siihen ettĂ€ lainat tullaan maksamaan takaisin, luottamuksen siihen ettĂ€ maa tulee olemaan huomenna hyvĂ€ssĂ€ kunnossa, luottamuksen valtiontalouteen. Kun tĂ€mĂ€ luottamus kuivuu kokoon, pankit lopettavat lainaamisen ja uuden rahan luonnin. Kuten Bank of England selittÀÀ: âRaha nykypĂ€ivĂ€nĂ€ on tietyntyyppinen velkakirja, mutta erityinen sellainen koska kaikki taloudessa luottavat siihen ettĂ€ se tulee muiden hyvĂ€ksymĂ€ksi tavaroiden ja palveluiden vaihdannassa.â (korostus kirjoittajan) [5]
Pankeilla on myös 4.5%:n pÀÀomavaatimu, jota Bank of International Settlements pitÀÀ turvallisena marginaalina rahanluonnille.
Historiallisesti pankit ovat kohdanneet bank runeja. Pelko siitÀ, ettÀ tallettajat juoksevat hakemaan rahansa pois pankista. TÀmÀn tyyppinen pelko on tarttuvaa, ja se aiheuttaa ongelmia kaikille ja uhkaa bisneksen ja työllisyyden romahtamisella. Joten ajan mittaan pankkiirit eri maissa kokoontuivat ja perustivat keskuspankin keskinÀiseksi vakuutusjÀrjestelmÀksi suojaamaan konkurssiriskiltÀ ja pitÀmÀÀn yllÀ mainetta. Myös muita tÀrkeitÀ toimintoja kuten inflaation pitÀminen matalana ja korkojen hallinnoiminen. Jotkut keskuspankit ovat kansallisvaltioiden hallitusten omistamia, jotkut ovat yksityisiÀ, ja jotkut kuten Kanadan oma ovat hallituksen omistamia mutta niitÀ johdetaan niinkuin yksityisomisteista laitosta.
Ja tĂ€ssĂ€ on kupletin juoni: keskuspankit luovat myös rahaa, ja aivan kuin pankit, ne luovat sitĂ€ âtyhjĂ€stĂ€â, tai kuten tykkÀÀn sanoa, kansalaisluottamuksesta. Bank of England jĂ€lleen kerran: âKun korkotasoa pienennetÀÀn alarajaansa, rahapolitiikan fokus siirtyy rahan mÀÀrĂ€n lisÀÀmiseen taloudessa ostotoimenpiteiden sarjan, tai setelirahoituksen (quantitative easing, QE), kautta. Bank of England elektronisesti luo uutta rahaa ja kĂ€yttÀÀ sitĂ€ ostamaan ensikkoja yksityissijoittajilta, kuten elĂ€kerahastoilta tai vakuutusrahastoilta.â[6]
âSetelirahoituksenâ tyrmistyttĂ€vĂ€ ilmaus
Ahaa â tuo tyrmistyttĂ€vĂ€ ilmaus âsetelirahoitusâ (QE). Se kuulostaa niin tekniseltĂ€ ja itseriittoiselta â ja se on nimenomaan sen pointti. Keskuspankit eivĂ€t koskaan haluaisi julistaa, ettĂ€ âPelastaaksemme pankit, me painamme paljon rahaa ja annamme sitĂ€ pankeille.â Joten sen sijaan ne kutsuvat sitĂ€ setelirahoitukseksi, tai mÀÀrĂ€lliseksi elvytykseksi, mutta rahan luonti elektronisesti on nimenomaan se mitĂ€ ne tekevĂ€t. Kollektiivisesti, suojellakseen globaalia taloutta hajoamiselta vuoden 2008 jĂ€lkimainingeissa, maailman keskuspankkiirit loivat $12.3 biljoonaa uutta rahaa joka pumpattiin talouteen QE:n kautta. Maaliskuun 2015 jĂ€lkeen EKP yksin on luonut 1.5 biljoonaa euroa, pumpaten sen takaisin talouteen QE:n avulla.
Ja Ă€lĂ€ huoli â löydĂ€n vielĂ€ takaisin ilmastokriisiin.
Keskuspankkien kyky luoda uutta rahaa, ja sen tekeminen nopeasti hÀtÀtilanteessa, on olennnainen taloudenhallintatyökalu. Se on myös yksinkertainen ilmaisu todellisuudesta ettÀ me olemme ihmisyhteisöjÀ jotka olennaisesti luottavat toisiinsa, ja luomiimme kulttuureihin. Kollektiivisen kriisin koittaessa voimme toimia yhdessÀ sen ratkaisemiseksi, ja voimme kÀyttÀÀ keskuspankin kykyÀ luoda rahaa yhtenÀ tapana tehdÀ niin.
Joten miksi tÀmÀ tuntuu siltÀ kuin jokin tabu oltaisiin rikkomassa, tai tehtÀisiin jotain salaista? Syy ulottuu vuoteen 1921 asti, jolloin Saksan hallitus, freesinÀ ensimmÀisen maailmansodan nöyryyttÀvÀstÀ tappiosta, oli pakon edessÀ tilanteessa jossa se joutui keksimÀÀn jostain suuria mÀÀriÀ rahaa joka kuukausi maksaakseen velkoja joita se oli ennen sotaa ottanut, sekÀ $33 miljardia jonka liittoutuneet vaativat sen maksamaan kattaakseen suuret sodan aikaansaamat vahingot. KyvyttömÀnÀ löytÀmÀÀn mistÀÀn rahaa, valtiovarainministeri kÀski painaa sitÀ. Kun liian paljon uutta rahaa työnnettiin talouteen, se sai aikaan inflaation. Saksan tapauksessa se muuttui niin pahaksi ettÀ vuoteen 1923 mennessÀ USA:n dollarilla sai 4.2 biljoonaa markkaa, teatterilippu maksoi miljardi markkaa ja ihmiset kÀyttivÀt kottikÀrryllisiÀ rahaa saadakseen kaupasta palan leipÀÀ. [7]
Saksan hyperinflaation psykologinen vaikutus sai ekonomistien sukupolven ajattelemaan ettÀ hallituksille ei koskaan tulisi antaa rahapolitiikkaa tai keskuspankkien toimintoja hoitoonsa. Keskuspankki, tÀmÀn seurauksena, sai haluamansa itsenÀisyyden hallitakseen talouksia parhaakseen katsomallaan tavalla, joka suurimmaksi osaksi suojeli pÀÀoman arvoa hillitsemÀllÀ inflaatiota.
Vuonna 2008 kuitenkin kaikki romahti, ja kun globaali talous uhkasi luisua pitkitetyksi lamaksi, keskuspankkiirit Euroopassa ja Amerikassa rÀpistelivÀt minkÀ kykenivÀt. HeidÀn ratkaisunsa oli luoda uutta rahaa QE:n muodossa ja ruiskuttaa se talouksiin.
Kolmenlaista elvyttÀmistÀ
PysÀhdytÀÀn hetkeksi. On olemassa kolme, ei ainoastaan yksi, tapaa joilla keskuspankkiirit voivat ruiskuttaa uutta rahaa talouteen.
EnsimmĂ€inen on perinteinen setelirahoitus-QE â luodaan uutta rahaa jolla ostetaan hallituksen bondeja tai toisenlaisia omaisuuseriĂ€ pankeilta, ja annetaan pankeille uutta rahaa siinĂ€ toivossa ettĂ€ he lainaisivat tĂ€tĂ€ yrityksille talouden kĂ€ynnistĂ€miseksi. TĂ€mĂ€ on se mitĂ€ keskuspankkiirit ovat tehneet, mutta jos yrityksillĂ€ ei tunnu siltĂ€ ettĂ€ ne haluaisivat lainata, ei ole mitÀÀn mitĂ€ pankit voivat tehdĂ€. Se mitĂ€ oikeasti tapahtui oli, ettĂ€ pankit lainasivat uutta rahaa niille jotka olivat jo suhteellisen vauraita uusien tai olemassaolevien omaisuuserien kuten osakkeiden, velkakirjojen ja asuntojen ostamiseen. TĂ€mĂ€ suurelta osin vaikutti kiinteistökriisin syntyyn, joka aiheutti taas mielipahaa ympĂ€ri maailman.
Toinen on helikopteriraha-QE â annetaan juuri luotua rahaa suoraan ihmisille ilmaisena lahjoituksena, kuten ekonomisti Milton Friedman esitti vuonna 1969. [8]
Kolmas on julkinen QE â kulutetaan juuri luotua rahaa yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin tarpeisin kuten asumisen kustannusten alentamiseen, julkiseen liikenteeseen, pyörĂ€teihin, parempiin julkisiin palveluihin tai uusiutuvaan energiaan. Euroopassa tĂ€mĂ€ tunnetaan nimellĂ€ âQE for Peopleâ, ja asian ympĂ€rille on syntynyt kansalaisliike, jota tukee 115 ekonomistia, parikymmentĂ€ organisaatiota ja tuhannet ihmiset, sekĂ€ epĂ€suorasti Euroopan Parlamentti, joka hyvĂ€ksyi pÀÀtösehdotuksen vuonna 2016 sen asiaintilan tunnustamisesta, ettĂ€ perinteinen QE oli epĂ€onnistumassa. [9]
Mutta aiheuttaako tÀllainen rahanluonti inflaatiota niinkuin Saksassa muinoin? Ei, jos se suoritetaan pienimuotoisesti kasvusta kamppailevassa taloudessa. Saksan ongelma oli massiivinen epÀsuhta sen talouden koon ja painetun rahamÀÀrÀn vÀlillÀ.
Joten lopulta me palaamme takaisin kriisiin ja Matthias Krollin ehdotukseen.
Maailma on ihmisyhteisö. Usein sirpaleinen, joskus torainen, joskus riitaisa, mutta verrattuna aikaan sata vuotta sitten olemme tehneet uskomattomia hyppĂ€yksiĂ€ kehityksessĂ€ yhdistyneeksi, globaaliksi kulttuuriksi jossa me vĂ€litĂ€mme toisistamme â ja toisista lajeista â yli maantieteellisten, kielellisten ja uskonnollisten rajojen. YhĂ€ enemmĂ€n yhdistyneessĂ€ maailmassa me luomme sosiaalisen luottamuksen siteitĂ€ globaalissa olemassaolossamme, erillisten kansallisten olemassaolojen sijaan.
IlmastokriisissĂ€ meitĂ€ on vastassa vertaansa vailla oleva uhka koko planeettaamme ja globaalia yhteisöÀmme kohtaan, poislukien ehkĂ€ ydintalvi tai massiivinen asteroidi-isku. Gallupissa 41% ilmastotieteilijöistĂ€ kĂ€ytti sanaa âkatastrofaalinenâ kuvaamaan todennĂ€köistĂ€ ilmastovaikutusta seuraavan 50-100 vuoden aikana. [10]
Vuonna 2016 Maailmanpankki raportoi, ettĂ€ vuoteen 2050 mennessĂ€ ilmastokriisi maksaisi maailmalle $158 biljoonaa â tuplasti koko maailmantalouden tuotannon verran â johtuen ilmastosta aiheutuneista onnettomuuksista, ja se asettaa 1.3 miljardia ihmistĂ€ vaaraan. [11] Ja tĂ€hĂ€n ei ole laskettu mukaan joka kuudetta eliölajia joka on sukupuuton uhan alla ilmastosta johtuen, [12] tai ekosysteemejĂ€ kuten Iso valliriutta tai Amazonin sademetsĂ€t. Viimeksi kun maapallo oli 3 Celsius-astetta lĂ€mpimĂ€mpi, plioseenikaudella miljoona vuotta sitten, meren pinta oli 25 metriĂ€ korkeammalla.
Bank of England itse on ilmoittanut ettÀ ilmastokriisin aiheuttamat riskit rahoitusjÀrjestelmÀn vakaudelle, jotka johtuvat vakuutustappioista, hylÀtyistÀ hiilivaroista ja tÀstÀ johtuvasta rahoitusjÀrjestelmÀn epÀvakaudesta, ovat mahdollisesti keskuspankeille uusi vastuualue niiden etsiessÀÀn perustavanlaatuista muutosratkaisua. [13]
Kriisiin vastaamiseksi, riippuen keneltÀ kysyt, me tarvitsemme vuosittaisia investointeja globaalisti $16.5 biljoonaa vuoteen 2030 mennessÀ jotta meillÀ olisi toivoa lÀmpötilan pysymiselle alle 2°C:n (Maailmanpankki),[14] $1 biljoonaa vuodessa (Christiana Figueres/International Energy Agency),[15] tai $1.5:stÀ $2:n biljoonaan vuodessa jotta pysyisimme alle 1.5°C:n lÀmpötilarajan (Matthias Kroll, World Future Council).
Matthias Krollin ehdotus uudeksi ilmastoratkaisuksi on elegantti yksinkertaisuudessaan. Maailma on tĂ€ynnĂ€ ilmastoinvestointimahdollisuuksia, mutta sijoittajien tulee nĂ€hdĂ€ riittĂ€vĂ€n tuoton mahdollisuudet ennenkuin he ovat valmiita sijoittamaan. Tiivistetysti, hĂ€nen ehdotuksensa on, ettĂ€ maailman keskuspankit toimisivat yhdessĂ€ kĂ€yttĂ€en julkista QE:ta tai âilmasto-QE:taâ luomaan $300 miljardia uutta rahaa, nĂ€in tarjoten tarpeellisen vivutuksen yksityiselle sektorille ilmastoratkaisuihin investoimiseen, joita niin kipeĂ€sti kaivataan.
NÀin se toimisi. (Yksityiskohtaisempi selonteko on Matthias Krollin paperissa Financing the 1.5°C Limit.) [16] VihreÀ ilmastorahasto ja muut asialle omistautuneet rahoitusinstituutiot yhdessÀ loisivat vuosittain $300 miljardia vihreitÀ ilmastobondeja, jotka olisivat perpetuaaleja, standardoituja ja korottomia. Keskuspankit kehittyneissÀ maissa loisivat $300 miljardia vuodessa ostaakseen bondit, ja ne antaisivat rahat vihreÀlle ilmastorahastolle ja samanlaisille ilmastoinstituutioille.
NÀmÀ organisaatiot vuorostaan kÀyttÀisivÀt rahat ilmaisiin julkisiin stipendeihin hyvÀksytyille investointiprojekteille. TÀmÀn seurauksena rahoitusyhteisö nÀkisiprojektien olevan riittÀvÀn kiinnostavia houkutellakeen $1.7 biljoonaa dollaria vuodessa, ja projektit edistyisivÀt. Ja kansallisvaltiot, jotka lÀhtivÀt mukaan $100 miljardilla vuodessa vihreÀÀn ilmastorahastoon Pariisin vuoden 2015 ilmastokonferenssissa, voisivat pitÀÀ lupauksiaan jo tÀytettyinÀ.
$300 miljardia vuodessa vivutusapurahoina jaettaisiin kÀyttöön hallituksille, voittoa tuottamattomille tahoille ja ilmastoinstituutioille tuen tarjoamiseksi hyvÀksytyille projekteille, oli kyseessÀ sitten subventio, lainantakaus, startup-rahoitus, energiatariffien tukeminen, sademetsien osto kansallispuistoksi tai insentiivit joilla taivutellaan maanviljelijÀt siirtymÀÀn luomuviljelyyn, holistiseen laiduntamiseen tai ekosysteemipohjaiseen metsÀnhoitoon, joiden kaikkien tiedetÀÀn kasvattavan maaperÀn kykyÀ imeÀ hiilidioksidia.
Eikö uuden rahan luonti aiheuta inflaatiota?
Olisiko uusi raha inflationaarista? Ei. Osuus globaalista bruttokansantuotteesta on $80 biljoonaa, $300 miljardia lisÀÀ rahaa vuosittain vain 0.375%. Yksityissektorin investoinnit loisivat uutta rahaa vuosittain jopa $1.7 biljoonaa ei-keskuspankkitahojen kautta, mutta toisin kuin keskuspankit, ne lakkaisivat olemasta kun lainat maksetaan takaisin, joten kyseessÀ ei olisi inflaatio.
Tekisikö $300 miljardin vuosittainen uuden rahan luonti keskuspankeille vaikeaksi vastata tulevaisuuden globaaliin talouskriisiin ilman ettÀ aiheutetaan inflaatiota? Ei. Jos globaalu talouskasvu on 4%, yhdistettynÀ 2%:n inflaatioon, maailma tarvitsee 6%:n lisÀyksen rahamÀÀrÀÀn vuosittain, yhteensÀ $4.8 biljoonaa, 16 kertaa enemmÀn kuin $300 miljardin vihreÀt ilmastobondit ovat.
Tekisikö ilmasto-QE:n suuri laajuus ilmastonmuutosasiasta pelleilyÀ? Vuonna 2015 globaalit investoinnit uusiutuvaan energiaan olivat yhteensÀ $286 miljardia. [17] Jos 100% uusista investoinneista menisi uusiutuviin, mikÀ on epÀtodennÀköistÀ, tÀmÀ olisi seitsemÀnkertainen kasvu aktiviteetissa, mikÀ varmasti avaisi ovet potentiaalisille huijauksille ja muille vÀÀrinkÀytöksille. The Green Climate Fundin hyvÀksyntÀprosessin tulisi olla todella tiukka, sen tulisi kÀyttÀÀ etukÀteen hyvÀksyttyjÀ kategorioita (jossa suljetaan pois projektit kuten vesivoima ja monentyyppiset biopolttoaineet), ja vÀÀrinkÀytöksistÀ asetettava sakko tulisi olla pois sulkeminen kaikista tulevista Green Climate Fundin rahoituskierroksista seuraaville 20 vuodelle. TÀhÀn pÀÀlle voidaan lyödÀ sitten paikallisesti mitÀ vain sopivia sakkoja, joita paikallishallinto haluaa asettaa.
Miksei niitÀ ole annettu aiemmin? Arvaan, ettÀ se on kahden syyn yhdistelmÀ. EnsinnÀkin, useimmilla ei ole mitÀÀn ideaa siitÀ, ettÀ keskuspankit luovat rahaa eivÀtkÀ ymmÀrrÀ mitÀ mÀÀrÀllinen helpottaminen tarkoittaa. Ja toisena, useimmat ilmastoaktivistit eivÀt ymmÀrrÀ rahapolitiikkaa, joten heillÀ ei ole ollut itseluottamusta siirtyÀ tÀlle alalle.
Vakavaa keskustelua, nopeaa toimintaa
Tri Matthias Kroll on siirtynyt tÀlle alalle, ja hÀnen ehdotuksensa ansaitsee vakavaa harkintaa, vakavaa keskustelua ja nopeaa toimintaa uuden ilmastoratkaisun rakentamiseksi, jolla voi olla suuri vaikutus.
Olisi hyvÀ nÀhdÀ jokaisen ilmasto-organisaation laittavan tÀmÀn agendalleen, jokaisen edistysmielisen ekonomistin harkitsevan sen tukemista, ja jokaisen edistysmielisen mediatalon antavan sille huomiota ja analyyseja, mikÀ johtaisi globaaliin tietoisuuteen, addresseihin ja kirjeisiin joita lÀhetetÀÀn jokaiselle hallitukselle ja keskuspankille ympÀri maailman.
Guy Dauncey on tulevaisuudentutkija, joka pyrkii kehittÀmÀÀn myönteisen vision kestÀvÀstÀ tulevaisuudesta ja muuttamaan sen toiminnaksi. HÀn on kirjoittanut tai ollut mukana kirjoittamassa kymmentÀ kirjaa, muun muassa The Climate Challenge: 101 Solutions to Global Warming ja Journey to the Future: A Better World Is Possible. HÀn on Planning Institute of BC:n kunniajÀsen, Royal Society for the Artsin jÀsen ja Findhorn Foundationin jÀsen Skotlannissa. HÀn asuu Vancouver Islandilla, LÀnsi-Kanadassa. HÀnen verkkosivunsa ovat www.earthfuture.com, www.journeytothefuture.ca ja www.thepracticalutopian.ca.
Tri Matthias Kroll on Hampurissa toimivan World Future Councilin pÀÀekonomisti. HÀn on opiskellut poliittista taloustiedettÀ, sosiologiaa ja oikeustiedettÀ Hampurin yliopistossa ja valmistunut poliittiseksi taloustieteilijÀksi. Jatko-opinnoissaan hÀn työskenteli tieteellis-metodologisten kysymysten ja kunnallisen energiahuollon uusiutuvan muuntamisen parissa ja opetti myöhemmin talouspolitiikkaa Hampurin yliopistossa. Vuodesta 2010 lÀhtien hÀn on työskennellyt Maailman tulevaisuusneuvoston tulevaisuusrahoituskomissiossa.
[1] Green Climate Fund Resources Mobilized: www.greenclimate.fund/partners/contributors/resources-mobilized
[2] Is Economics a Science? Robert Schiller, The Guardian, Nov 6, 2013. www.theguardian.com/business/economics-blog/2013/nov/06/is-economics-a-science-robert-shiller
[3] Poll Result: Only One out of Ten MPs Understand that Banks Create Money. Positive Money, August 2014. http://positivemoney.org/2014/08/7-10-mps-dont-know-creates-money-uk/
[4] Money Creation in the Modern Economy. Bank of England Q1 Quarterly Bulletin. www.bankofengland.co.uk/publications/Pages/news/2014/051.aspx
[7] Germany in the Era of Hyperinflation. Spiegel, Aug 14, 2009. www.spiegel.de/international/germany/millions-billions-trillions-germany-in-the-era-of-hyperinflation-a-641758.html
[8] What is Helicopter Money? World Economic Forum, August 15, 2015. www.weforum.org/agenda/2015/08/what-is-helicopter-money/
[9] QE for People. www.qe4people.eu
European Parliament: www.qe4people.eu/eu_parliament_report_unprecedented_level_of_concern_on_ecb
[10] Kun heiltĂ€ kysyttiin, mitĂ€ he pitĂ€vĂ€t âmaailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen todennĂ€köisinĂ€ vaikutuksina seuraavien 50-100 vuoden aikanaâ asteikolla 1-10, joka vaihtelee merkityksettömĂ€stĂ€ katastrofaaliseen: 13 prosenttia vastaajista vastasi 1-3 (vĂ€hĂ€pĂ€töinen/lievĂ€), 44 prosenttia vastasi 4-7 (kohtalainen), 41 prosenttia vastasi 8-10 (vakava/katastrofaalinen) ja 2 prosenttia ei tiennyt. Stephen J. Farnsworth; S. Robert Lichter (27. lokakuuta 2011). The Structure of Scientific Opinion on Climate Change. Wikipedia. https://en.wikipedia.org/wiki/Surveys_of_scientists%27_views_on_climate_change
[11] Climate change puts 1.3bn people and $158tn at risk, says World Bank. Guardian, May 16, 2016. www.theguardian.com/business/2016/may/16/climate-change-puts-13bn-people-and-158tn-at-risk-says-world-bank
[12] One in six of worldâs species faces extinction due to climate change â study. Guardian, April 30, 2015. www.theguardian.com/environment/2015/apr/30/one-in-six-of-worlds-species-faces-extinction-due-to-climate-change-study
[13] One Bank Research Agenda. Bank of England, February 2015. Pages 30, 35. www.bankofengland.co.uk/research/Documents/onebank/discussion.pdf
[14] Climate Pledges Need $13.5 Trillion Investment by 2030, IEA Says. Bloomberg, Oct 21, 2015. www.bloomberg.com/news/articles/2015-10-21/climate-pledges-need-13-5-trillion-investment-by-2030-iea-says
Why $16.5 Trillion to Save the Planet Isnât as Much as You Think. Bloomberg Dec 12, 2015. www.bloomberg.com/news/articles/2015-12-13/climate-deal-requires-16-5-trillion-investment-to-cut-pollution
[15] UN climate chief calls for tripling of clean energy investment. Guardian, Jan 14, 2014. www.theguardian.com/environment/2014/jan/14/un-climate-chief-tripling-clean-energy-investment-christiana-figueres
[16] Financing the 1.5°C Limit. Matthias Kroll, World Future Council. November 2016. www.worldfuturecouncil.org/financing-1-5c-limit/
www.worldfuturecouncil.org/file/2015/11/WFC_2016_-Financing-the-Green-Climate-Fund_update-COP22_EN.pdf
[17] Global Trends in Renewable Energy Investment. Frankfurt School UNEO Collaborating Centre. http://fs-unep-centre.org/publications/global-trends-renewable-energy-investment-2016
   https://thepracticalutopian.ca/2017/05/09/the-biggest-climate-solution-you-have-never-heard-of/
 https://kapitaali.com/suurin-ilmastoratkaisu-josta-et-ole-koskaan-kuullutkaan/