#14.1.2018

January 14, 2018 - Day 209

naapurissa asuvalla papalla on pakkomielle meidän kissaan. kissa karkaa rappukäytävään ja hipsuttelee, kipittää, tassuttelee rappusissa, haistelee ihmisten hajua ja jalanjälkiä, joskus se menee uloskin. kerran se työnsi tassun naapurin postiluukusta sisään, iäkäs naapurin rouva sairasti sepelvaltimotautia ja sai sydäninfarktin säikähdyksestä. Rouva kuitenkin selvisi ja myöhemmin soitti poliisit. kertoi että naapurit juhlii liikaa, soittaa musiikkia liian kovalla ja niillä on hullu kissa. Mutta se pappa, niin, se pappa leikkii Topi-kissan kanssa rappukäytävässä ja ulkona. se on kalastaja ammatiltaan, kalastanut koko ikänsä, se käy ovelta ovelle myymässä niitä kaloja, polkee polkupyörällä jonka varasti rommipäissään vanhan kauppakeskuksen laidalta. niitä kaloja se tuo topille. se asettaa niitä autojen konepeltien päällä niin että topi hyppii siellä kaloja kalastamassa ja topin kynsistä jää naarmuja autojen maaliin. on siitäkin meille valitettu

valkoisissa lakanoissa jalat kananlihalla kylmillä väreillä kuunnella iskelmää täysillä kuulokkeista, juoda punaviiniä pidän punaviinilasia sängyn reunalla sängyllä, lakanalla

olen alkanut nähdä painajaisia joka toinen yö ja joka toinen yö herään sängystä väärinpäin ja kurkku kipeänä. Aamuisin makaan pitkään sängyssä rimpuilen lakanoissa kahvin tuoksu leijailee sieraimissa ja kuulen taas ääniä. ajattelen lähinnä painajaisia seksiä sekä sinua

huomaan että olen alkanut taas puristamaan hampaita yhteen maanisesti ja ihan huomaamatta. joskus havahdun ja leuat ja hampaat on kipeät

missä vaiheessa tää ahdistus humalaisiin vanhempiin on syntynyt

saan pelon sekaista nautintoa siitä äänestä kun lasi särkyy lattialle siihen liittyy traumoja ja euforian tunnetta raivosta ja rikkomisesta. se on nautinto joka kestää sadasosasekunnin

tuntuu että vielä kahdenkin päivän jälkeen tuoksun sulta. painajaisten jälkeinen uupunut olo jatkuu vielä aamullakin Korva sun rintaa vasten kuulen kun sydän lyö tosi lujaa

jännän melankolinen olo viikko pelkkää lakanoissa rimpuilua, päänsärkyä Suklaakonvehteja ja liian paljon kahvia niin että on tosi uupunut olo koko ajan, kuulen mun sydämen sykkeen tosi lujana. kuudelta aloitan maalaamaan, yhdeksältä yksi tauko, kolmelta yöllä lopetan. Yritän saada unta mutta ajatukset juoksevat ravihevosten lailla. Ajattelen pakkomielteitä ongelmia sairautta likaisia lakanoita. sitä kuinka sinä neuvot merkata kuukautiskierron ylös ja pelkoa syömisestä tääkin on vaan lomaromanssi

kaikki on niin eritavalla yhtäkkiä ja se tuntuu niin oudolta        Sain sulta t-paidan. olen pitänyt sitä päällä ainakin 72 tuntia putkeen. haisen sinulta hajuvedeltä shampoolta ja bileiltä

on jo kylmä. pakkasessa suihkunmärät hiukset jäätyy, kyyneleet pakastuu poskipäillä ja sydänkin pakahtuu "Muistot tuhoavat meidät" niinpä. nää kaikki muistot saa mut itkemään nää kaikki biisit saa mut itkemään nää kaikki kuvat saa mut itkemään

Miksi kaikki tykkää sunnuntaista? vihaan sunnuntaita olo on haikea, krapulainen, vaikea saada kosketusta todellisuuteen, vaikka siitä kieltämättä pidän. ettei saa kosketusta aftat voi johtua traumoista. mutta ne eivät voi tarttua suudelmilla, mulle ne tarttuvat kuitenkin, ehkä sekin johtuu traumoista