sano mua Batmaniksi tai kapteeni vetyperoksidiksi

Oh my my my 😍

Voisinpas rutistaa sinua oikein kunnollisella halauksella nonniemussukka. Kiitos kovasti ja aaettä mie oon onnellinen, et miun jutut onnistuu edes joskus huvittamaan.

Vain huomatakseni a) mä oon edelleen lain mukaan vielä nuori b) mikään ei estä mua tekemästä silleen c) eh mää oikeastaan halua tehdä niin

Onko tää fiilis vaan joku jäänne vuosia kestäneestä kuiskailuvittuilusta muiden osalta, että mun pitäisi olla spontaanimpi, miksi en koskaan käy missään, elämäni on varmaan hirmu tylsää, nii-i olisi kannattanut elää silloin teininä eikä vaan istua kotona, miksi sää et juo, mitä et kai sä jo ny lähde kotiin kellohan on vasta 10??

Minä: oi että, tekis mieli niin vetää vuotuinen Hannibal maratooni. Gimme gimme. Haluan.

Aivot: my sweet child, ei vielä.

Minä: muttaku aina ennenkin oon keväisin kattonu?

Aivot: mutta mietippä, jos joudut lomautetuksi töistä niin sillohan sulla on hyvin aikaa itkeä suolaisia Hannibal kyyneliä?

Minä: totta, puhutte kerrankin järkeä.

*Minä tällä hetkellä toisena lomautus päivänä ja tulevaisuudesta ei tietoakaan*

Minä: Ai saakeli kyllä mulla onkin ollu sellainen fiilis, että mä raahaan teitä mukana ihan syystä!

Nyt kun osa ihmisistä on joutunut karanteeniin ja lomautetuksi töistä. Ihmiset jotka valittavat netissä, ku ei ole välttämättä tekemistä, rytmit menee sekaisin, on rahahuolia, unirytmit on päin prinkkalaa ja olo on muutenkin turvaton, ahdistunut ja pelokas.

Ja aikaisemmin samat ihmiset ovat sanoneet esim masentuneelle "miksi et vain mene ulos? Käy vaikka lenkillä, tee jotain mielekästä, ei se itsesäälissä kieriminen auta, ota itteäs niskasta kiinni jne"

Rajoitukset ovat samankaltaisia, mielenterveysongelmista kärsivillä se on mentaalista, kun nyt toisilla se on valtion määräys ja turvallisuussyistä.

Että ihmiset joilla se kuukauden pari kotona oleminen vituttaa ja tekee mieli kiivetä seinille ja tuntuu muutenkin pahalta niin nyt on todellakin hyvä hetki miettiä niitä joille se on muutenkin vuosia kestävää arkipäivää. Kunhan tästä kriisistä joskus selvitään, niin älkää enää ikinä vähätelkö toisten mielenterveysongelmia ja niistä aiheutuvaa lumipalloefektiä joka vaikuttaa lähes kaikkiin elämänalueisiin ja hyvinvointiin.

(en tarkoita tässä nyt sitä, että koronan aiheuttamat lomautukset ja karanteenit yms olisivat asioita mitä pitäisi vähätellä tai heidän ahdinkoaan sivuutettavan sillä, että mielenterveysongelmaisilla olisi asiat vielä pahemmin, tarkoitan sitä että käyttäkää tilaisuus empatiaan ja oppimiseen hyväksi)

Koska tämänhetkinen "erikoistilanne" on minun täysin normaalia elämää. En muutenkaan käy paljon missään, en muutenkaan hirveästi koske ihmisiin tai viihdy heidän seurassaan pitkiä aikoja isoissa ryhmissä. En muutenkaan käy kaupassa päivittäin jne.

Mulla on vähintään 20 lukematonta kirjaa hyllyssä, 367 dvd:tä, neljä suoratoistopalvelua, varmaan 30 kpl ps3/4 peliä ja läjä palapelejä. Viimeisen 11 vuotta pakastimessa ja kuiva-ainekaapissa on aina ollu ruokaa vähintään kahdelle viikolle.

Im good here. Ei mitään tarvetta paniikille ja hötkyilylle.

Joten arvostaisin kovasti, että käytettäisiin osa tästä ajasta miettien kuinka epäsosiaaliset ihmiset, introvertit ja autisminkirjoon kuuluvat ovat omien tapojensa kanssa täysin hyviä sellaisenaan eikä kellään tulisi olla oikeutta yrittää muuttaa heitä tai "korjata" heidän käsitystään hyvästä ja miellyttävästä elämästä, antakaa meidän vaan olla ja ymmärtäkää tulevaisuudessa paremmin kiitos.

Ku joka kerta meen suihkuun ja vedän oven kiinni laitan suihkun välittömästi päälle, että palikka älyäsi äänestä, että ahaa son suihkussa. Muttaku ei. Aina ku ovi menee kiinni niin karvalapsi on tulossa läpi siitä ovesta ja joka kerta mun pitää avata se sit kuitenkin vain tämän pölliäisen tajuttavaksi, että tosiaan se suihku on jo päällä ja hyihyi märkää ja sit se juoksee pois, mutta jää odottamaan heti siihen oven taakse varmistaakseen etten vaan kuitenkin karkaa jonnekin.

Äiti: mitä sä teet?

Minä: katon sarjaa netflixistä

Äiti: onko se joku rikossarja?

Minä: c'moon, vaikka mä katon törkeen paljon rikos- ja poliisisarjoja niin se ei tarkoita et mä katon vaan pelkästään niitä.

Äiti: niin niin, mutta onko se rikossarja?

Minä: ...On....

Äiti: minähän tiesin! Kyllä minä tämmöset tiiän. Lapsesta asti oot vaan kaikenmaailman matlockeja tuijotellut ja kukkunut yömyöhään, että voisit katsoa telkkarista dextereitä sun muita.

🍭Favorite candy?

Kaikki missä on salmiakkia, mutta erityisesti brain blasterzin sikaäkäiset salmiakit

🎶Top 5 songs?

(ei oo silleen oikeen ultimate suosikkeja joten listaan tällä hetkellä rebeatilla huutavat biisit)

1. mr flagio - take a chance (katoin nimittäin Koirat eivät käytä housuja leffan eilen ja tää soi siinä ihan lopussa ja rakastuin välittömästi)

2. Daft punk - verdis quo

3. Fleetwood Mac - big love

4. Arctic monkeys - I wannabe yours

5. The brothers bright - blood on my name

💭 Favorite foods?

Perus arkiruoka on lähellä sydäntä, tyyliin makaronilaatikko. Mutta jos silleen erityisiä ruoka-aineksia niin lähes kaikki juurekset perunat, porkkanat, punajuuri jne.

😲 Age you get mistaken for?

(nonnie kysy samaa joten tässä vastaus)

Jos kysytään kaupankassalta ja randomilta ohikulkijalta niin varmaan 18-21, mutta sitten ku avaan suuni niin mua luullaan kyyniseksi elämäänkyllästyneeksi 50 vuotiaaksi kissamummeliksi. Lopulta todella harvoin mun ikää arvataan oikein, yleensä alakanttiin ja 14 vuotiaasta lähtien on jauhettu sitä "hohoh oletpas sinä kypsä ikäiseksesi, sullapas on erikoisia mielipiteitä, oletpas sinä pikkuvanha jnejne" - shaibaa 😒