#yhteiskunta

Oot ollu työttömänä vuosia. Kukaan ei halua sinua. Kela ja työkkäri kurmuuttaa ja syyllistää, leikkaa tukia ja haukkuu pystyyn kun et saa töitä. Pitkäaikaistyöttömänä olet pelkkää roskaa työnantajien silmissä. Epäihminen, joka ei kykene mihinkään ja ihan paska pelle joten ei oteta edes haastatteluun, kuolis pois mokoma.

FFW Olet ollu hetken koulussa, jossa suurin osa on itse- ja verkko-opiskelua etkä oo oikeesti oppinut mitään sellasta, mitä et ois voinu pienellä googlailulla ja kirjastosta muutaman kirjan lainaamalla oppia.

Sen seitsemän työnantajaa: PLIIS TUU MEILLE JOOKO PLIIS TUU HARJOTTELUUN!!! MAKSETAAN HARJOITTELIJALLE PALKKAA JOKA ON SUUREMPI KU MONEN "OIKEA" PALKKA! hei ja älä kerro sun koululle mutta meillä on tälläinen piilorekry Salainen Koulutusohjelma josta ei kerrota avoimesti oikein missään jolla voidaan kouluttaa sut jos lopetat sun nykyisen koulun ja jäät samantien kokoaikahommiin UwU Pidetään se salassa ettei mitkään luuserit työttömät vaan löytäis sitä.

Digitalisoitumisen etenemistä mitataan Suomessa mm. vuonna 2014 kehitetyllä mittarilla, digibarometrillä. ”Mittauksella pyritään selvittämään sekä digitaalisen tuotannon ja jakelun edellytyksiä että digitaalisten tuotteiden ja palvelujen käyttöä suhteutettuna tärkeisiin verrokkimaihin.” (Valtiovarainministeriö 2017.) Digibarometrin tuloksissa Suomi sijoittuu digitalisaation edellytyksiä mitattaessa listan kärkeen, mutta kauas kärjestä kun verrataan miten digitaalisia ratkaisuita on osattu hyödyntää.

Tästä huomiosta kumpusi tarve koota ja dokumentoida Suomen digitalisoitumista - mennyttä, tätä hetkeä ja tulevaisuutta. Digitaalinen Suomi 2017 – artikkelikokoelma käy laaja-alaisesti läpi Suomen digitalisoitumista 1960- luvulta tähän päivään. Se koostuu kahdesta osasta, joista toinen käsittelee digitalisaation historiaa ja toinen sen tulevaisuutta.

Part 1. ’Satu Suuresta Tietokoneesta’ Pyry Lautsuo käy artikkelissaan Palvelimista pilveen läpi Suomen digitaalisen kehityksen 80- luvusta tähän päivään. Vaiheet voisi kiteyttää näin: Alussa (1960- luvulla) oli tietokone ja romaani ’Sagan om den Stora Datamaskinen’ (ruotsalaisen Nobel- voittajafyysikon kirjoittama dystopia siitä, miten ihmiskunta romahtaa maailmassa, jossa tietokoneet yhä enemmän korvaavat ihmisen työt). Tietokone kehittyi erilaisten vaiheiden kautta PC:ksi ja siitä edelleen palvelimeksi. 80- luvulla teknologian halpenemisen myötä yritysten eri yksiköt pystyivät hankkimaan omat tietokoneensa ja sovelluksensa. Tältä ajalta juontaa alkunsa myös riippumaton ohjelmistoteollisuus, joka synnytti  mm. ne lukemattomat valtion- ja kuntahallinnon epäyhtenäiset järjestelmät, joita nyt mm. valtion ICT-palvelukeskus, Valtori, Sote-ICT-kehittämisyhtiö, sote-digi-kehitysyhtiö ja Apotti- hanke pyrkivät yhtenäistämään ja järkeistämään. (Digitaalinen Suomi 2017, Palvelimista pilveen, 2017; Sote- ja maakuntauudistus, 2017.)

Alla organisaatiokaavio tämänhetkisistä valtion ICT-palveluita tuottavista yhtiöistä ja laitoksista (toukokuu 2017).

Kuva: Sote- ja maakuntauudistus. ICT – palvelukeskus, tiivis yleisaineisto.

Digitalisaation todellinen laukaisija oli luonnollisesti internet. Viimeisimpänä digimurroksessa ovat tulleet mobiilit, erilaiset pilvipalvelut ja tavaroiden internet.

Sama kirjoittaja väittää että teollisen taistelun voittajia ovat lopulta kansainväliset ICT- toimijat. Tosiasia on, että pilvipalveluiden käyttöönotto yrityksissä on vasta aluillaan ja etenkin suurten organisaatioiden on hidasta siirtyä pilviratkaisuihin. Väite ICT- toimijoiden vallasta ei varmasti ole kovin kaukaa haettu.

Amerikkalaiset IT- jätit ovat heränneet tähän ajatukseen itsekin ja perustaneet järjestön nimeltä Partnership on Artificial Intelligence, jonka tarkoituksena on valjastaa tekoäly hyödyntämään ihmisiä ja yhteiskuntaa.” (Digimenestyjät nostavat Suomen, 2017.) Järjestön perustajajäsenet ovat maailman suurimmat IT- yritykset Microsoft, Apple, Amazon, Facebook, Google ja Deepmind. Kumppaneina mukana toiminnassa on niin IT- yrityksiä ja muita kaupallisia jättejä kuin ihmisoikeusjärjestöjäkin (© 2017 Partnership on Artificial Intelligence.).

Digitalisaation tulevaisuus voi hyvinkin olla näissä käsissä. Melkeinpä toivon niin.

Part 2. Digiaika Jos Pyry Lautsalo aloitti Suomen digitalisaation historiaa käsittelevän tekstin vanhasta tieteisromaanista, aloittaa Veli-Matti Mattila artikkelinsa digitalisaation tulevaisuudesta vertaamalla ko. murrosta rautaan ja sen käyttöönottoon. ”Digitalisaation merkitystä voi tarkastella uutena jaksona ihmiskunnan historian aikajanalla: kivikausi, rauta-aika ja digiaika.” (Digimenestyjät nostavat Suomen, 2017.)

Digitalisaation mahdollistaa kaksi asiaa, digitaalitekniikka ja internet ja niiden osaava ja onnistunut hyödyntäminen.

Toivotan valtion ja hallituksen ICT- työryhmille, ICT – kehitysyhtiöille ja asiantuntijoille sekä Partnership on Artificial Intelligence – järjestölle työrauhaa, maalaisjärkeä ja paljon onnea tuleviin koitoksiin!

Lähteet:

Suomidigi.fi. Digimenestyjät nostavat Suomen, 2017. Veli-Matti Mattila. Luettavissa: http://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa2/56%20_%20Digimenestyjat%20nostavat%20Suomen.pdf.

Suomidigi.fi. Palvelimesta pilveen, 2017. Pyry Lautsuo. Luettavissa: http://suomidigi.fi/wp-content/themes/suomidigi/assets/attachments/digitaalinen-suomi-1995-2015/osa1/6%20Palvelimista%20pilveen.pdf.

Sote- ja maakuntauudistus, 2017. ICT-palvelukeskus, yleiskatsaus 5/2017. Luettavissa: http://alueuudistus.fi/documents/1477425/1889492/ICT-palvelukeskus+yleisaineisto+21.5.2017/3e2ff44b-7385-4931-8b2e-01886f292bef.

Sote- ja maakuntauudistus, 2017. Tiekartta, ICT-palvelukeskus. Luettavissa: http://alueuudistus.fi/tiekartta/ict-palvelukeskus.

Sveriges Radio 2013. Sagan om den stora datamaskinen. Luettavissa: http://sverigesradio.se/sida/artikel.aspx?programid=503&artikel=5516197#user-comments.

Valtiovarainministeriö 2017. Digitaalinen Suomi 2017 -julkaisuhanke. Luettavissa: http://beta.suomidigi.fi/digitalisaatio/digitaalinen-suomi-2017/.

josta melkein kaikki pukeutuu samaa:

(amerikkalaisen näkökulmasta)

Kävin Suomessa toista kertaa pari viikkoa sitten ja Helsingin kaduilla kävellen ja paksujen pilvien läpi aurinkoa ottaen huomasin, että kaikki minun ikäiset (eli teini-ikäiset) helsinkiläiset tytöt ja pojat käyttivät samanlaisia mustavalkoisia Adidas housut tai farkut valkoisten t-paitojen kanssa ja ehkä hiukset laitettu tiukasti kiinni (joko poniksi ? tai man-buniksi joka käsittääkseni ei ole enää oikeasti “in” mutta ymmärrätte silti) 

Siis, en halua kuulostaa kritisoivalta mutta miksi on niin, että niin monella nuorella on pelko erottautumisesta vaatteiden takia? Minun mielestä se liittyy yleisesti siihen, että Suomessa on tyyliin kulttuuri ja yhteiskunta jotka ylenkatsovat ainutlaatuisuutta tai sitä, että joku ei sovisi siihen esitehtyyn rooliin. Mutta maailmassa Suomi on usein arvostettu sen inovaation (sosiaalipalveluja nähden) takia, mikä on vähän ristiriidassa  tuon yksilöllisyyden nujertamisen kanssa. 

Mutta miksi? Mikä on se syy mistä suomalainen kulttuuri on kehittynyt näin? Olen kiinnostunut teidän mielipiteistä (ja toivon, että tässä on ollut jotain järkeää)