#suomen conit

Kipinän tähän pohdintaan sai alkunsa aivan kesäkuun lopussa somekanaviin ilmestynyt “täysin uudistettu ja uudella porukalla tehty Animecon” joka järjestetään ensi kesänä Jyväskylän Paviljongissa. Instagramissa ihmettelin heti alkuun miten conilla voi olla jo yli 900 seuraajaa, kun Twitterissä seuraajia on vain muutama. Asiaa selittää pienellä päättelyllä se että kyseessä onkin hiljattain lopettaneen Urumin Helsingin liikkeen sivu, profiili on vain uusittu. Kai näinkin voi tehdä?

                                       Urumihan se siellä.

Conin nimi herätti jonkin verran keskustelua, sillä Animecon ei ole mitenkään erityisen omaperäinen ja nimeen liittyy paljon negatiivisia mielleyhtymiä. Nettisivujen y-tunnusta tutkimalla saa selville, että tapahtuman takana onkin varsin tuore Animecon World Oy.

Animeconin historiasta

Tähän mennessä olleet Animeconit voisi jakaa kolmeen osaan: Finnconin kyljessä olleeseen sivutapahtumaan, Nekocon Ry:n järjestämiin ja Suomen Con-Tapahtumat Oy:n järjestämiin coneihin. Animeconin historia juontaa vuoteen 1999, jolloin se järjestettiin ensimmäisen kerran Finnconin yhteydessä. Animecon ja Finncon kiersivät paikkakuntia, lisäksi Aconia järjestävä porukka vaihtui joka vuosi. Nimen omisti pitkään Turun Animeseura. Lopulta tapahtuma irtaantui Finnconista ja järjestäjätaho vaihtui kokonaan. Nekocon Ry:n Animecon järjestettiin vuosina 2012-15 Kuopion Musiikkikeskuksella ja 2016 Jyväskylän Paviljongissa. Nekocon Ry on edelleen aktiivinen ja järjestää tällä hetkellä Kuopiossa Nekoconia. Suomen Con-Tapahtumat Oy eli SCT pyörähti eloon vuonna 2016. Ensimmäinen SCT:n Animecon pidettiin Kuopiossa 2017 ja seuraavan kerran 2018 Helsingin Messukeskuksella. SCT ehti järjestämään myös Umiconin Turussa (linkki 1, linkki 2) vuoden 2018 helmikuussa. Conikavalkadiin kuului myös muotipainotteinen Puricon, joka oli tarkoitus järjestää ensin 2017, mutta se lykkääntyi ja siirtyi vuodelle 2018. Lopulta Puricon peruttiin kokonaan alhaisen kysynnän vuoksi. Animeconin taival SCT:n alla loppuikin toukokuussa 2019, kun ilmoitettiin ettei tapahtumaa järjestetä seuraavaan kahteen vuoteen. Yrityksen toiminta on sittemmin kaatunut konkurssiin tapahtumasta syntyneiden velkojen vuoksi. Kuoppaiset kaksi vuotta

Taisin käydä Animeconissa kesällä 2015, Acon oli tuohon aikaan harrastajien keskuudessa pidetty. Coneista löytyi vielä tietynlaista kotikutoisuutta ja rentoa henkeä, tai ehkä kierin jo nostalgiassa. :D Joka tapauksessa suomalaiset conit on pitkään ja hyvin perinteisesti järjestetty aina voittoa tavoittelemattomien yhdistysten kautta ja SCThen suhtauduttiin ehkä aluksi uteliaisuudella, mutta varauksella. Nämä oli omat fiilikseni aikanaan. Kuten Aino tviitissään totesi, ongelma oli pohjimmiltaan se että SCT hankki itselleen pidetyn conin nimen ja järjestivät lopulta jokaisen tapahtuman huonosti. Coneihin myytiin myös super/VIP-lippuja (linkki Ylilaudalle) ja niiden hintaa pidettiin jo tuolloin kalliina; 34,90 euroa viikonlopusta ennakkoon, lauantaista 30 e, sunnuntaista 25 e ja 45 euroa superlipusta. Vertailun vuoksi esimerkiksi Traconin lippu vuosina 2017-18 oli 28 euroa, edustuspöydältä 30 e ja Desuconin lippu 29 euroa, vähän pienempien tapahtumien hinnat liikkuivat siinä 20-25 euron pakeilla. Superlippuja ei ole sen kummemmin coneissa nähty, mutta niihin kuului puoli tuntia aiempi sisäänpääsy, VIP-osio katsomossa, erillinen VIP-tila vesipisteineen ja konsoleineen, etuoikeus nimikirjoitusjonoon ja hieno badge.

Animecon sai paljon kritiikkiä huonosta ja ontuvasta viestinnästä, sekä siitä että tapahtumat koettiin laadullisesti huonoina lippuhintaan nähden. Toki joukosta löytyy myös jonkin verran positiivisia kokemuksia, mutta pääasiassa SCT kirvoitti paljon keskustelua ja erilaisia kannanottoja (linkki 1, linkki 2), joiden sisältö ei ole mielestäni kauheasti vanhentunut. Ehkä osa harrastajista kävi tapahtumassa tietämättä tai välittämättä Animeconin voittoa tavoittelevasta taustasta, kunniavieraat oli tarpeeksi nimekkäitä ja houkuttelevia, tai ehkä haluttiin vain kokea kaikkien puhuma kamala con. Eniten harmittaa vänkärit eli vapaaehtoiset, joille olisi kuulunut rahallinen korvaus tehdystä työstä.

Toki SCT:n coneihin saatiin nimekkäitä vieraita, kuten Arina Tanemura Umiconiin, mutta yhdyn edelleen siihen että toivottavasti kunniavieraille ei jäänyt huonoa kuvaa suomalaisista coneista järjestelyjen vuoksi. Ei ole mikään ihme, että SCT:n tie loppui lyhyeen ja Animeconin nimi vedettiin viemäriin samalla. Kunnianhimoiset mutta epärealistiset tavoitteet kariutui konkurssiin ja harrastajien suolaan. Animecon_World

Tykkään pohtia conien viestintään liittyviä asioita, joten se että uuden Aconin ensimmäinen postaus on muumimeemi, huvittaa. 

Desuconin jälkeen eetteriin ilmestyi uusi con, Kotae Expo, joka on tässä hyvä vertailukohde. Kotaelta löytyy nettisivuiltaan perustietoja kuten sähköpostit ja ennen kaikkea tapahtuman logo, jota uudella Aconilta ei vielä edes ole. Visuaalisilla elementeillä, viestinnän sävyllä ja ylipäätään nettisivujen sisällöllä on iso merkitys siinä, kokeeko mahdollinen kävijä tapahtuman luotettavaksi ja ajan arvoiseksi tapahtumaksi vierailla. Animecon on ilmoittanut päivämääräkseen myös sen viikonlopun, jolloin Nekocon yleensä pidetään (heinäkuun toinen viikonloppu). Conien kirjoittamaton kohteliaisuussääntö on, ettei oltaisi toisten päällä. Ihmettelin asiaa IGn kommenteissa ja sain vastauksen että Nekocon väistäisi. Nähtäväksi jää, mitä päivämäärien kanssa lopulta käy. Kotaelle siis pisteitä vahvasta aloituksesta ja vähemmän piisamirotan himoitsemia keksejä Aconille.

                                         Instagramien vertailua Ensimmäisessa postauksessa kirjoitetaan “täysin uudistettu ja uudella porukalla tehty Animecon saapuu Paviljonkiin 13.-14.7.2024!” Kysyin parilta ystävältä mitä “täysin uudistettu” voisi tarkoittaa. Mainittiin parempi tilojenkäyttö, uudenlainen ohjelma ja perinteisten tapojen ravistelu. Sain myös hyvän pointin siitä, että se voisi olla sisäisten organisointitapojen kehittämistä, vaikka tapahtuma olisi muutoin ns. perinteinen con. Uusi porukka tulee varmasti osittain siitä, että Urumi haki kevättalvella työntekijöitä conia varten. Työpaikkailmoitus ei ole enää niin kattava haun sulkeuduttua, mutta tärkeimpien vastaavien palkka olisi noin 1800-2000 euroa ja muiden vastaavien 50-200 euroa. Kävin keskustelua työpaikkailmoituksesta sähköpostitse helmikuussa, koska hausta ei tullut mm. selville sitä onko kyseessä osa-aikainen vai kokoaikainen työ. Pääasiassa kyse oli osa-aikaisesta työstä, lähempänä tapahtumaa taas oli mahdollisuus kokoaikaiseen työhön. “Palkasta noin 60% on provisiota, mutta se riippuu tietysti tapahtuman lopullisesta koosta. Provisio on laskettu 2000 hengen tapahtumaan.” Palkat olivat myös joustavia. Conin tekemiseen menee vuoden aikana niin paljon tunteja, että vaikka palkat voivat aluksi kuulostaa kohtuullisilta, eivät ne todellisuudessa sitä ole. Mukaan on kysytty myös jo muita coneja tekeviä henkilöitä. Kauppalehden yritysrekisteristä voi huomata että Animecon World Oy linkittyy Urumiin, joka on myös Oy-taustainen. Urumin ja uuden Animeconin omistaa siis sama henkilö. Urumi on aiemmin järjestänyt Chibiconia joka järjestettiin useasti Oulussa, lisäksi oli paikkakuntia kiertävä mini-Chibicon. Chibicon oli myös kaupallinen con, vaikkakin pieni sellainen. Myös Urumiconina tunnetussa tapahtumassa oli usein myyjänä vain Urumi itse ja viestintä usein hidasta ja ontuvaa. Kävin myös selaamassa Chibiconin Instagramia, jonne oli jaettu Duunitorin työnhakuilmoitusta. Ensimmäisessa postauksessa puhutaan Chibiconin paluusta, seuraavissa siitä että con “etsii järjestäjiä uudistuneeseen tapahtumaan.”

Haluaisin tietää ajatuksenjuoksun siihen että miten Animeconin on päätetty olevan hyvä nimi. :D Miksi juuri tämä con haluttiin kaivaa henkiin?  Nimi aiheuttaa kävijöiden suunnalta paineita ja huonoja mielikuvia (eikä “World” muuta asiaa) ja uudesta tekijäporukasta huolimatta: jos con järjestetään yhtä huonosti kuin SCT:n aikaan, siitä varmasti saa kuulla. Ja vaikka se järjestettäisiin paremmin, on kritiikki silti höllemmässä.