Hovimäki: Keisarin auringon alla
Jakso 20: Verenperintö
Heinäkuussa 1833 Ester on pikku-Sofian kanssa kävelyllä Pietarissa. Ulla on saanut vieraakseen kapteeni Löwenstiernan, jonka sisar Minette on Ullan tuttavia Tukholma ajoilta. Löwenstierna etsii paria ruhtinas Ignatiewin palatsissa järjestettäviin tanssiaisiin. Ulla ehdottaa ystävätärtään leskiruustinna Wegeliusta jonka leskenvuosi on päättymässä, mutta ajatus leskirouvasta ei innosta kapteenia. Tämä mieli kuitenkin muuttuu, kun Ester palaa Sofian kanssa kotiin ja leskiruustinna osoittautuukin nuoreksi kaunottareksi.
Hovimäellä lasihytti on valmis mutta lasinpuhallus ei ole ottanut tulta alleen, sillä lasinpuhaltaja Malm osoittautuu epäpäteväksi juopoksi ja lopulta Erkki antaa hänelle potkut. Kartanossa asiat eivät ole sen paremmin, Hanna riitelee Carl Magnuksen kanssa ja Johanna-rouva puolestaan riitaantuu poikansa kanssa viljelystä. Pitäisikö Hovimäessä muka kylvää peltoon heinää! Johannan mielestä pitäisi tehdä niin kuin on aina tehty, Carl Magnus ja Erkki puolestaan puoltavat uuden kokeilemista. Carl Magnus ei myöskään pidä näppejään erossa Hovimäen uudesta nätistä Riikka-piiasta, jota ei lainkaan harmita herran antama huomio.
Pietarissa Ester osallistuu tanssiaisiin uudessa muodikkaassa valkoisessa puvussa. Palatsin seinällä hän näkee muotokuvan, joka muistuttaa häntä itseään. Muotokuvaa saapuu myös katsomaan kreivi Alexander Ignatiew, joka on Esterin isän Andrej'n veli, eli Esterin setä. Alexander vie Esterin tapaamaan isoäitiään, joka on kuitenkin töykeä poikansa äpärätyttärelle. Paluumatkalla Löwenstierna liehittelee Esteriä.
Elokuussa 1833 Hovimäellä kynnetään peltoa uudelaisella auralla. Erkki matkustaan Turkuun etsimään uutta lasimestaria ja löytääkin kapakasta saksalaisen Hermann Brandtin. Miekkonen puhuu lähinnä saksaa ja Erkki puolestaan englantia, mutta kommunikaatio sujuu jotenkuten. Kartanossa valmistaudutaan lähtemään kirkkoon, mutta sekä Viktoria-täti että Hanna jäävätkin kotiin. Pahasuinen Viktoria paljastaa Hannalle mitä peliä Carl Magnus pelaa uuden sisäpiian kanssa, ja Hanna järkyttyy kovasti. Kirkossa uusi pappi pitää tulikivenkatkuisen saarnaan synnistä. Kotimatkalla Carl Magnus näkee lasihytillä savua ja lähtee tutkimaan. Hytiltä löytyy Erkki uuden lasimestarin kanssa, joka onkin taitava työssään. Brandt majoittuu toistaiseksi Sepän torppaan ja huomaa että Sepän tytär Liisa on sangen hauskannäköinen tyttö.
Hanna on taas vuoteenomana, mutta Johanna-rouva pitää hänelle rohkaisevan puheen siitä miten kartanon ja perheen vuoksi kannattaa elää. Hanna kerääkin rohkeutensa ja lähtee etsimään Carl Magnusta tallilta. Siellä Hanna pelästyy vikuroivaa hevosta ja kaatuu maahan kohtauksen saaneena. Hetken päästä hän kuolee Carl Magnuksen käsivarsille. Myöhemmin yhdessä Hirvikosken maalaistaloista pidetään herätyskokous, johon osallistuu Sepän Aaronkin. Pappi saarnaa siitä miten kartanon nuoren rouvankin piti kuolla muiden syntien tähden. Kartanolla Carl Magnus kärsii tunnontuskista, mutta postilaukku tuo sekä hänelle että Johanna-rouvalle uutta ajateltavaa. Axelin kirje Pietarista kertoo, että siellä olisi markkinoita hyvin tehdylle apteekkilasille, Ullan kirje äidilleen puolestaan paljastaa että muuan kapteeni Löwenstierna kosiskelee Esteriä. Carl Magnus tunnistaa vanhan kiusaajansa nimen ja päättää matkustaa Pietariin mahdollisimman pian - apteekkilasia kaupittelemaan, kuten hän äidilleen väittää. Pietarissa Löwenstierna ja Ester ovat ratsastusretkellä, ja Löwenstierna tekee tiettäväksi että hänen aikomuksensa Esterin suhteen ovat vakavat.
Historiaa
Leskenvuosi tarkoittaa sitä, että tarinan tapahtumien aikaan lesken odotettiin viettävän suruaikaa. Lesken tuli vuoden verran miehensä kuoleman jälkeen pukeutua kokomustiin ja vetäytyä seuraelämästä kirkossakäyntejä lukuunottamatta. Lesken ei myöskään ollut sopivaa mennä leskenvuoden aikana uudestaan naimisiin.
Muutama sananen historiankirjasta: "Aivan Suomen kaakkoisrajan tuntumassa sijaitseva valtakunnan keskus veti puoleensa väkeä etenkin Itä-Suomesta. Suomalaiset muodostivat Pietarin kolmanneksi suurimman ulkomaalaisryhmän, ja Nevan metropolin onkin sanottu olleen Suomen toiseksi suurin kaupunki. Pietariin muuttaneista valtaosa oli palveluskuntaa, suuri osa käsityöläisiä, kauppiaita, rautatieläisiä ja ammattimiehiä." (Heikkonen et. al., Muutosten maailma 4: Suomen historian käännekohtia, s. 33.)
"Maahan syntyi 1800-luvun aikana vain kymmenen teollisuustaajamaa tai kaupunkia, joissa asui yli 5000 työläistä. Itse asiassa maaseudun rauta- ja lasiruukeissa sekä sahoilla oli aina 1920-luvulle saakka yhtä paljon teollisuustyöväkeä kuin kaupungeissa." (ibid.) Hovimäen lasiruukki ja myöhemmin tulitikkutehdas ovat esimerkkejä juuri tällaisesta "maalaisesta" teollisuuskeskittymästä.
Muuta
Hanna kuolee luultavasti sydänkohtaukseen. Neljännellä kaudella nähdään että hänen poikansa Wilhelm kärsii sydänongelmista, lienekö äidin perintöä?
Marcus Groth, joka tässä jaksossa esittää Esterin setää Alexander Ignatiewia, on itse asiassa sama näyttelijä joka esitti muutama jakso aikaisemmin Esterin isää Andrej Ignatiewiä. Onko kyseessä kaksoset vai vai olivatko tekijät muuten vain leikkisällä päällä?
Ruhtinatar Ignatiewin muotokuva muistuttaa Esteriä siksi, että mallina on selvästi käytetty Minna Haapkylää, samalla tavalla kuin ensimmäisellä kaudella Magnus "muistuttaa" seinällä riippuvaa isoisänsä kuvaa siksi että senkin mallina on on käytetty Tapani Kalliomäkeä.
