#puutarha

En saanut edellisenä yönä unta, mielessäni pyöri kauhukuvat sodan alkamisesta.

Nousin aamulla puoli kymmenen aikaan, otin aamulääkkeeni, ja vetelehdin pitkän aikaa tohveleissa ja aamutakissa juoden kahvia.

Lopulta tajusin että aika oli käymässä vähiin, joten laitoin deodoranttia ja pukeuduin.

Lähdin matalan kynnyksen paikkaan, menimme kävelylle siirtolapuutarhaan. Siellä oli paljon kauniita, värikkäitä kukkia, ja kirsikoita, karviaisia, viinimarjoja, ja vadelmia.

Menimme kahvilaan, sain ison lötkön korvapuustin. Siellä myytiin myös korvapuusteja joiden päällä oli suolapähkinöitä, ostan sellaisen varmaan pian.

Lähdettyäni menin poimimaan rikotun viinipullon sirpaleet katukivetykseltä, sitten menin käymään taidemuseossa.

Palasin kotiini ja laitoin sirpaleet lasinkierrätykseen.

Vietin aikaisen illan kotonani, mutten tehnyt mitään erikoista. Lähdin käymään kauppakeskuksessa ja kirjastossa, sitten menin käymään puistossa. Löysin geokätkön, sitten löysin toisen. Olen tähän mennessä löytänyt 15 geokätköä yhteensä.

Omasta mielestäni suurimmat puutteet Vanha-Nyypyyssä olivat puuhellan ja omenapuiden uupuminen. Ja ehkä turhan modernin näköiset ikkunat. Koska meillä ei ole aikomusta tehdä keittiö- tai ikkunaremonttia lähivuosina, niin ainoaksi nopeasti toteutettavaksi unelmaksi jäivät omenapuut. Muutakin tekemistä ja ostettavaa on kuitenkin sen verran, ettei sekään ollut ensimmäisenä toteutus listallani.

Sitten isäni ja äitipuoleni ilmoittivat tulevansa käymään ja kysyivät tarvitsiko puutarhamme mitään. Mainitsin omenapuun muiden, pienempien haaveideni joukossa, odottamatta liikoja. Vaan kuinkas sitten kävikään! Kaksi omenapuuta!

Vietimme puolisoni kanssa ison osan sunnuntaita istutuksen parissa. Pihamaamme on varsin savista, joten lisäsimme puutarhamullan lisäksi reilusti hiekkaa maahan. Toivottavasti Heta ja Pirja (tuttavallisemmin Pirjo) viihtyvät pihassamme!

Yöpakkasista huolimatta päiväaurinko on paistanut kirkkaasti ja herättänyt uusia tuttavuuksia pihaltamme. En ole tutustunut maamme kukkiin kovinkaan hyvin ennenkuin niitä alkoi putkahdella uuden kotimme ympäristöön. Olen jo pitkään ollut kiinnostuneempi syötävistä kasveista, mutta onhan se myönnettävä että näitä on ilo katsella.

Lumikellot olivat ensimmäiset jotka nostivat riippuvat päänsä ja aloittivat kiinnostukseni kukkiin.

Olen ollut positiivisesti yllättynyt kuinka paljon erilaisia violetin ja sinisen sävyisiä kukkia on tullut esiin. Ne ovat minulle erityisen mieluisia värejä, mutta en suunnittele käyttäväni niitä paljoakaan sisustuksessa, joten niiden löytyminen pihalta on mukavaa.

Tottakai myös muutamia keltaisia ystäviä on puskenut ylös.

Heipahdus ihana lukijani! Syksy on tavallaan ihanaa ja rauhoittavaa aikaa. Kuolevien ja talviunille painuvien kasvien kauniit värit valloittavat maiseman ennen raadollisen synkän ja pitkän harmaan kauden alkua. En pysty estämään tajuntaani ajattelemasta ja ahdistumasta siitä sateisesta ja pimeästä ajasta, josta kaikki se tuleva värien loisto kielii. Tänä syksynä tuntuukin, että masennuksen ja…

Haaveiletko pihan tai puutarhan uudistamista tänä keväänä? Puutarhalainan avulla se on mahdollista.

I devote this video to my mother who misses the hedgehog living in her garden 🦔

Peurankelloja kasvoi parin neliön alueella tuuheana esiintymänä ja ne olivat korkeita, noin puolen metrin korkuisia ja niissä oli isot kukkaryppäät päissä. Nykyään tähän esiintymään jaksaa enää nousta yhden käden sormilla laskettava määrä surkeita, noin 2

Miten ilmaston lämpeneminen näkyy omassa puutarhassani? Olen tänä- ja viime kesänä eritoten pannut merkille, että jotkin kukkaset, jotka muuttaessamme tänne vielä kukoistivat parina vuonna, eivät ole enää muutamaan vuoteen jaksaneet kasvaa ja kukkia. Yksi kohta pihassamme erityisesti on näyttänyt kuumempien ja kuivempien kesien aiheuttaman kasvun tyrehtymisen, nimittäin pihatietämme reunustava…