Miltä tuntuisi terveyskeskuksessa jonottamisen sijaan tehdä terveystarkastus kotosalla itsekseen niin, että tuloksesi välittyisivät digitaalisesti suoraan lääkärillesi, joka sitten olisi sinuun etäyhteydessä esimerkiksi tabletin välityksellä? Hämeenlinnassa sellainen on jo arkea.

Palvelualojen työnantajajärjestö PALTA, teki selvityksen eri palvelualojen digitalisaation tilasta, trendeistä ja vaikutuksista työn tekemisen tapoihin vuonna 2016. Tällaisia aloja ovat mm. logistiikka, viestintä, huolto- ja kunnossapito, yritys- ja asiantuntijapalvelut, hallinto- ja tukipalvelut sekä viihde ja virkistys. Tuolloin lähes 60% palveluyrityksistä ei vielä hyödyntänyt digitalisaatiota toiminnassaan. Kuulostaa melko hurjalta.

Yksi digitalisaation tuoma trendi on Internet of things (IoT) eli esineiden internet. IoT tekee palveluistamme älykkäitä. Sillä tarkoitetaan reaaliaikaista asiakastietojen keräämistä internetin ja erilaisten älylaitteiden välityksellä. Tätä tietoa sitten hyödynnetään, myöskin älykkäästi, reaaliaikaisen analytiikan ja koneoppimisen avulla.  

Näin Elisa markkinoi omia IoT-ratkaisujaan:

Mutta hetkinen, lähestymmekö nyt uhkaavasti George Orwellin kuvailemaa ”Isoveli valvoo”-yhteiskuntaa? Jatkuva seuranta ja paikannuspalvelut eivät mielestäni ole yksityisyyden kannalta mitenkään ongelmattomia. Mitä lisäarvoa esimerkiksi kauppa saa siitä, että tietää millä hyllyillä asiakkaat milloinkin hengailevat? Eikö ostohistoriassa ole jo riittävästi dataa? Eivätkä paikannuspalvelutkaan aina ole ihan aukottomia. Kuinkakohan monta kertaa HSL:n reittisovellus on paikantanut minut väärälle kadulle? Vähintään pari-kolme kertaa viikossa. Tarkoittaako tämä kaupassa sitä, että kaupan sovellus paikantaa minut toistuvasti oluthyllylle, vaikka todellisuudessa olenkin lemmikkien ruokahyllyllä? No, leikki sikseen.

IoT on jo täällä. Sen hyödyntäminen palvelutoiminnassa tekee vielä tuloaan. Siihen sisältyy kuitenkin merkittäviä tietoturvariskejä, joista sekä kuluttajien että yritysten on syytä olla tarkkana.

Toisaalta, meistä kaikista kerättävän datan määrä on jo nyt niin valtava, että ongelma on pikemminkin palvelualojen kyvyissä tulkita ja hallita tätä tietoa.

Palvelualoilla puhutaan digitalisaation murroksesta (Digital Disruption). Liiketoiminta muuttuu entistä reaaliaikaisemmaksi ja läpinäkyvämmäksi. Jatkossa tarpeeton työ vähenee ja palveluita tuotetaan vain todelliseen tarpeeseen. Ongelmien ratkaisua automatisoidaan. Hinnoittelu- ja ansaintamallit monimuotoistuvat. Liiketoiminnan paikka- ja aikasidonnaisuus vähenee. Kumppanien ja verkostojen merkitys kasvaa ja kilpailu muuttuu kansainvälisemmäksi. Julkisia tietokantoja ja tilastoja pyritään avaamaan yhä enemmän yritysten hyödynnettäviksi. Kuulostaa oikeastaan aika hienolta. Kehitys kehittyy.

Tyypillisimmin palveluyritysten keräämä tieto liittyy asiakasprofiileihin, asiakkaiden palvelutarpeisiin, asiakaskysyntään ja palvelutuotannon olosuhteisiin. Palveluyritykset hyödyntävät tietoa itse mutta myös myyvät sitä eteenpäin omille asiakkailleen ja kumppaneilleen.

Pitäkää siis housuistanne kiinni Orwellin jälkeläiset, sillä nyt mennään!

Suomalaiset yritykset ovat valitettavasti monilla palvelualoilla kansainvälisiä toimijoita jäljessä ja digitalisaation integroituminen tapahtuu hitaasti. Menestyksen edellytykset ovat kuitenkin maassamme varsin hyvät. Meillä on hyvä infrastruktuuri. Tietoliikenneyhteydet ja langattomien verkkoliittymien määrä on Suomessa maailman kärkitasoa. Niin yritykset kuin kuluttajatkin hyödyntävät innokkaasti digitaalisia kanavia ja se on meille jo hyvin arkipäiväistä.

Palveluissa, ja etenkin palveluviennissä on Suomen talouden tulevaisuus. Yksityiset palvelut kattavat jo 42% Suomen kokonaistuotannosta.

Verkkopankit, KELA:n itseasiointipalvelut ja Kanta.fi ovat hyviä esimerkkejä digitalisoituneista palveluista. Kirjastot, teleoperaattorit ja esimerkiksi posti- ja logistiikkayritykset hyödyntävät digitaalisia kanavia toiminnassaan. Monien digitaalisten palveluiden käyttö alkaa olla jo itsestäänselvyys ja asiakkaat myös vaativat yrityksiltä lisää digitaalisia palveluita.

Kalasataman terveyskeskuksessa Pepper-robotti höpöttänee vielä toistaiseksi vain itsekseen, mutta jatkossa robotit voivat hyvinkin olla merkittävä osa myös terveydenhuollon- ja hoivapalvelujen arkea.

Aikaisemmassa postauksessani käsittelin Googlen asemaa hakukokeena. Googlella on kuitenkin myös muita hyvin suosittuja palveluja, joiden tarkoituksena on edistää niin yksityishenkilöiden kuin yritysten digitaalista kehitystä. Palveluita löytyy niin tiedonhakuun, tiedon säilytykseen kuin sen välittämiseen. Aina emme välttämättä edes tiedä käyttävämme Googlen palveluita, vaikka käyttäisimme niitä lähes päivittäin; osalle voi tulla yllätyksenä, että muun muassa videopalvelu Youtube on Googlen omistuksessa. Googlen tarjoamat palvelut ovat monin tavoin tukemassa arkeamme ja vauhdittamassa digitaalista kehitystä.

Photo by Mitchell Luo on Unsplash

Yksi digitaalisen kehityksen suurista vauhdittajista on ehdottomasti Android-käyttöjärjestelmä, joka myöskin on Googlen käsialaa. Maailmassa on yli 24 000 puhelin- ja tablettimallia, joiden käyttöjärjestelmä on Android. Androidia on muokattu eri tarpeisiin; siitä löytyy räätälöity sovellusversio niin auton ajamiseen, matkapuhelimeen kuin koodaamiseen. Android toimii käyttöjärjestelmänä niin puhelimissa, tableteissa kuin älytelevisioissa, tuoden sitä kautta myös synergiaetuja käyttäjälle.  

Omasta mielestäni Android on yksi malliesimerkki siitä, miten helppokäyttöisiä järjestelmiä Google pystyy luomaan. Mielestäni Android-puhelimet ovat hyvin käyttäjäystävällisiä. Käyttöjärjestelmä on helppo oppia, ja sen käyttö tuntuu hyvin loogiselta, asiat löytyvät sieltä, mistä ajattelinkin. Kehittämällä Androidin kaltaisen käyttöjärjestelmän, jota myös erilaiset mobiililaitteiden valmistajat mielellään suosivat, Google pystyy tukemaan hyvin monenlaisia erilaisia tahoja digitaalisessa kehityksessä. Käyttöjärjestelmä antaa ikään kuin rungon myös erilaisille digitaalisille tuotteille. Androidin ja elektroniikkavalmistajien välille syntyy laaja yhteistyöverkosto, joka taas pystyy edelleen kehittämään tuotteita eteenpäin.

Kun mietitään erilaisten palvelujen vaikuttavuutta ja globaalia merkitystä, on Googlella vahva asema myös Internet-selainten puolella. Google Chrome on yksi käytetyimmistä selaimista, ja jälleen helppokäyttöisyydessään muista erottuva. Itselläni Google Chrome on käytössä kaikilla laitteillani, sillä koen, että se on kaikista helppokäyttöisin ja toimintavarmuudeltaan luotettavin. Chrome toimii kaikissa käyttöjärjestelmissä ja kaikilla laitteilla; Chromea käyttäessä voi yleensä luottaa siihen, että haluttu sovellus tai palvelu toimii Chromen kautta. Chrome toimii niin puhelimella, tabletilla kuin tietokoneella, mikä jälleen tarjoaa synergiaetuja käyttäjälle. Chromea markkinoidaan myös tietoturvallisena selaimena, joka ohjaa käyttäjää tekemään turvallisia valintoja Internetissä. Toimiva, luotettava selain on avainroolissa niin yksityishenkilöiden kuin yritystenkin tiedonsaannin ja asioiden hoitamisen kannalta, ja mahdollistaa jälleen myös kehitystyön sen ympärille monille sidosryhmille.

Kolmantena uraa uurtavana Googlen palveluna nostaisin esiin Gmailin. Gmail on Googlen sähköpostipalvelu, jonka yksityiskäyttäjät voivat ladata maksutta käyttöönsä. Yrityskäytössä Gmaililla ei ole ihan yhtä vahva asema, mutta varsinkin yksityiskäytössä se kuuluu suosituimpien sähköpostipalvelinten joukkoon. 

Gmail noudattaa samaa periaatetta kuin Googlen muut palvelut; se pyrkii olemaan mahdollisimman helppokäyttöinen, selkeä ja älykäs sovellus, joka erottautuu käyttäjäystävällisyydellä. Gmail mahdollistaa sujuvan sähköisen viestinnän ja asioiden hoitamisen sähköisesti, mikä on omiaan tukemaan digitaalista kehitystä. Mielestäni havainnollista on myös se, että jälleen oma henkilökohtainen sähköpostini on Gmailin. En ole mitenkään tietoisesti fokusoinut Googlen palveluihin, mutta ne ovat valikoituneet omaan käyttööni kokeiltuani erilaisia vaihtoehtoja. Puhelin itselläni on iOS- käyttöjärjestelmällä, mutta käytännössä katsoen en käytä muita selaimia kuin Chromea, ja sähköposti hoituu Gmailin kautta. Palvelukokemus puhuu puolestaan.

Vaan millaisista luvuista puhutaan?

Lähdetään liikkeelle siitä, että lähes kaikilla on nykyään älypuhelin. Omassa tuttavapiirissäni voin yleistää, että KAIKILLA ON, mutta jos tarkkoja ollaan niin 16-44 vuotiaista hieman yli 95% sellainen löytyy. Jopa ikäluokissa 65-74 sellaise omistaa 85% ihmisistä. (Lähde: https://www.sttinfo.fi/data/attachments/00947/05fcdbe8-ba58-4e8b-b8f4-df746a369170.pdf)

DNA selvitti teettämässään kyselyssä mihin suomalaiset käyttävät älypuhelintaan. Tutkimus oli jaettu kahteen osa-alueeseen:

1. Digitaalinen asiointi 2. Oman hyvinvoinnin seuraaminen

Digitaalinen asiointi

Itse olen suuri digitalisaation puolesta puhuja ja nämä kyselyn vastaukset olivat miellyttävää dataa aiheesta. Jopa 94% nuorista (16-24 v.) käyttää tehtävien hoitamiseen puhelintaan päivittäin. 32% lähes joka tunti. Tämä on ehkä hieman liikaa? Mutta niin tai näin, kaikista kyselyyn vastanneista 75% käyttää älypuhelintaan asiointiin päivittäin.

Sukupuolellakaan ei ole juurikaan merkitystä siihen, miten paljon ajallisesti puhelimella asioidaan. Miesten ja naisten väliset erot ovat vain muutamia prosenttiyksiköitä suutaan tai toiseen. Sukupuolten väliset erot tulevat esiin vasta kun kysytään mihin puhelinta käytetään.

Pankit ovat siirtyneet verkkoon

Käytetyin digitaalisen asioinnin muoto on pankkiasioiden hoitaminen. 96% vastanneista ilmoittaa hoitavansa ne verkossa. Tässä tulee huomioida, että osa toki hoitaa verkkoasioinnin ohella asioitaan myös kivijalkapankeissa. Myös muut viranomaiset ovat löytäneet asiakkaansa verkossa. Esimerkiksi Kela uudisti verkkopalvelunsa 2017, jonka jälkeen noin 75% asioi heidän kanssaan verkossa. Terveydenhoito ja vakuutusasiat on siirretty myös onnistuneesti verkkoon. Tästä kertoo 79% ja 73% vastausprosentit verkkoasioinnissa.

Huvit ja hurvitukset

Vaatteiden ja elektoniika ostaminen on siirtynyt jo useampi vuosi sitten ”normaaliksi” suorittaa myös verkossa. On ihan OK, ostaa sohva puhelimella. Naisista 83% kertoo ostaneensa vaatteita netissä, ja miehet ovat kunnostautuneet elektroniikan ostamisessa 77% verran.

Pitääkö olla huolissaan?

Kyseisen kyselyn tuloksissa ei suuria yllätykisä esiintynyt. Hieman ehkä ihmetyttää miksi vain 36% vastaajista on kertoo, että ottaisi mielellään ja nopeasti käyttöön uusia digitaalisia palveluita. Kun verrantaan tätä siihen miten paljon kaikissa ikäluokissa älypuhelinta käytetään asiointiin päivittäin tai vähintään viikkotasolla. Paljon on puhuttu, että etenkin palvelunalojen digitalisaatiossa aletaan hiljalleen lähestyä niin sanotusti ”kuplan pintaa”. Kun kehitys jatkuu riittämiin tehdään aina pieni korjausliike. Tässä tapauksessa se tarkoittaisi henkilökohtaisen palvelun arvostuksen kasvua. Tätä kysymystä pohtii mm. Handelsbankenin Suomen maajohtaja Nina Arkilahti tekstissään Finanssiala.fi sivustolla. Voiko pankki olla yhtä aikaa digitaalinen ja tavoitettavissa?

https://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Digiadhoc-arkilahti.aspx

Ensin tuli fitness ja sitten tuli digifitness

Oma hyvinvointi on ollut trendinä jo useita vuosia. Vaikka lehdet kirjoittavatkin, että suomalaiset eivät edelleenkään liiku tarpeeksi, noin puolet älypuhelimen omistajista seuraa liikkumistaan puhelimen sovelluksilla. 16-44-vuotiaat vielä hieman enemmän. Lähen jokaisesta älypuhelimesta löytyy jonkinlainen askelmittari, jolla voi hieman seurata omaa aktiivisuuttaan.

Itse täytän otsikon kliseen erinomaisesti. Ensin alkoi kuntosalilla käynti ja lenkkeily lajiharjoittelun ohella, ja sitä seurasi älypuhelimeen liitetty urheilukello. Enää ei onnistu itsensä huijaaminen. Tätäkin blogitekstiä kirjoitteassa olen jo kerran saanut ilmoituksen kelloltani, että olen istunut liian kauan paikallani, olisi aika nousta ja liikkua hieman. Ja minähän tottelin. Nousin hakemaan välipalaa. Kelloni lisäksi en taida yhtä hyvin käskyjä totella kuin avopuolisoni osalta.

Seuraava tutkimuksen osa selvitti miten liikunnan seuraaminen on kehittynyt viimeisen kolmen vuoden aikana. Tämä tulos hieman yllätti. Nimittäin kasvua ei ole vuoden 2017 jälkeen tullut juurikaan. Vuonna 2017 35% seurasi liikkumistaan älypuhelimella, kun vuoteen mennessä 2019 luku oli kasvanut vain 5 prosenttiyksikköä (40%).

Mutta arvatkaas mikä ikäluokka on ykkösenä jakamassa urheilusuorituksiaan sosiaalisesa mediassa? +50-vuotiaiden keppijumppa vaiko ikäihmisten kelluntakerho? Tietenkin 16-24-vuotiaat nuoret miehet ja naiset. Heistä 31%, eli kolmannes kertoo jakaneensa liikunnallisia päivityksiä somessa. Tämä on mielestäni erittäin positiivista. Nuorten kuuluukin liikkua ja oman elämänsä somevaikuttajina jokainen haluaa jakaa saavutuksiaan muille. Itsekin kuulun tähän porukkaan. Mielenkiintoista olisi lukea myös dataa siitä kuinka montaa ystävääni kiinnostaa katsoa instagram storyani, kun juoksen koiran kanssa pilkkopimeässä likaisen Vantaanjoen vartta.

Käsittelen blogissani DNA:n tilaaman Digitaaliset elämäntavat -tutkimus 2019  DIGITAALINEN ASIOINTI JA OMAN HYVINVOINNIN SEURAAMINEN, tutkimuksen tärkeimpia havaintoja digitaalisen palvelun ja asionnin suhteen. Tutkimuksen kohderyhmä ovat 16-74 vuotiaat suomalaiset. Tutkimuksen on toteuttanut Nepa. Kohderymään kuuluvat vastaajat on rekrytoitu Nepan paneeleista.

Suosituimmat digitaalisen asioinnin muodot

Moni yritys on ottanut käyttöönsä digitaaliset palvelut eri muodoissa. Digitaaliset palvelut helpottavat ja nopeuttavat asiointia. Yritykset tuovat lisää uusia digitaalisia palveluita asiakkaidensa ulottuville ja asiakkaat hyödyntävät niitä yhä enemmän.

Digitaalista asiointia hyödynnetään eniten pankkiasioiden hoitamisessa, KELA ja vero asioiden hoidossa sekä lääkärille aikaa varatessa. Suurin osa kyselyyn vastanneista pitää myös mieluisampana tapana hoitaa nämä digitaalisesti Peräti 94% vastaajista on viimeisen kahden vuoden hoitanut päivittäisiä pankkiasioitaan edes joskus joko mobiililaitteella tai digitaalisesti verkossa. Pankkiasioiden hoitaminen digitaalisesti on selkeästi suosituin digitaalisen asioinnin muoto. Toiseksi suosituimmaksi digitaalisen asionnin muodoksi nousevat sekä ajanvaraus lääkärille/hammaslääkärille, että jonkun yrityksen chat-asiakaspalvelun käyttö. Molempia on käyttänyt viimeisen kahden vuoden aikana 79% vastaajista. 

Olen itsekin käyttänyt jokaista kyseisistä palveluista viimeisen kahden vuoden aikana. Hyödynnän suosituimmista palveluista eniten digitaalista asiontia pankkiasioiden hoitamiseen. Lähes päivittäin tulen avanneeksi mobiilipankkini. 

Chat-asiakaspalvelun käyttö helpottaa mielestäni huomattavasti asiointia. Chatin kautta saa nopeasti ja vaivattomasti vastauksia, eikä odotusaika usein ole yhtä pitkä, kuin puhelinpalveluissa. Chat-asiakaspalvelu on myös kasvattanut suosiotaan jatkuvasti.

Harvemmin käytettyjen digitaalisten palveluiden suosio on kasvussa. Ruokaostosten tekeminen digitaalisesti on kasvanut edellisvuodesta 9 prosenttiyksikköä. Myös jonkun yrityksen chatbotin käyttö on lisääntynyt huomattavasti. Vuoden 2019 kyselyyn vastanneista 56% on käyttänyt chatbottia, kun edellisvuonna vastaava luku oli 39%. Uskon, että chatbottien käyttö tulee lisääntymään entisestään tulevina vuosina. Jo nyt monen yrityksen kotisivuilla tai mobiilisovelluksessa on chatbotti, joka tarvittaessa ohjaa asiakkaan ottamaan yhteyttä asiakaspalveluun, mikäli chatbotti ei kykene vastauksen antamiseen. Olen itse hyödyntänyt Nordean chatbottia ja mielestäni se toimi erittäin hyvin.

Tulevaisuuden asiointi

Tulevaisuudessa digitaalinen asiointi tulee varmasti lisääntymään entisestään, kun yhä enemmän palveluita siirretään kokonaan digitaalisesti hoidettavaksi. Uudet digitaaliset laitteet ja palvelut herättävät myös innostusta jokaisessa ikäryhmässä, erityisesti 16-24 vuotiaiden keskuudessa. Vain 5% kaikista vastaajista odottaa pelolla uusia digitaalisia laitteita tai palveluita.

Mielestäni on mielenkiintoista, että tutkimukseen vastanneista naisista 20% on vastannut stressaantuvansa uusista digitaalisista palveluista ja miehistä vastaava luku on 12%. Kuitenkaan tällä hetkellä miesten ja naisten välillä ei ole merkittävää eroa digitaalisten palveluiden käytön mieluisuuden suhteen. 

Googlen tuoteperheestä löytyy monia palveluita, jotka on tarkoitettu niin yksityishenkilöiden kuin yritysten digitaalisen kehityksen edistämiseen ja tukemiseen. Asiakasyrityksemme TinyApp hyötyisi monista Googlen palveluista; kuvat, videot, yhteystiedot, kalenteri, muistilaput ja drive - kaikki olisivat jollain tavalla hyödyksi sovelluksen käyttäjille. Googlen palvelut ovat tunnetusti helppokäyttöisiä, joten ylimäärästä vaivaa ei näistä syntyisi.

Koen että eniten hyötyä olisi kuitenkin kalenterista, muistilapuista ja kuvat-palveluista. Olemme pohtineet mitkä olisivat niitä asioita, jotka toisivat eniten lisäarvoa TinyAppin käyttäjille. Koen että nämä ovat juuri niitä asioita, vanhempi pysyy entistä paremmin mukana lapsen kehityksessä ja päiväkotiarjessa, vaivattomasti ja reaaliajassa. Kuviin ja tapahtumiin olisi myös tarvittaessa mahdollisuus palata helposti myöhemminkin ja näin ollen lasten kehitystä olisi myös helpompi seurata, kun tallessa olisi kuvia esimerkiksi piirroksista, opituista asioista ja onnistumisista.

Jos TinyApp-sovelluksen kalenterimerkinnät saisi tuotua googlen kalenteriin, helpottaisi se monen vanhemman arkea. Kaikki tapahtumat löytyisivät helposti ja tärkeitä tapahtumia olisi mahdollista jakaa muiden kanssa. Tässä tapauksessa näitä henkilöitä olisi esimerkiksi isovanhemmat, kummit, tai muuten lapsen arkielämässä aktiivisesti mukana olevat. Tulevista tapahtumista saisi näytölle halutessaan ilmoituksia, jolloin ei tarvitse stressata, että jokin tärkeä tapahtuma menisi ohi tai unohtuisi.  

Muistilaput-ominaisuus olisi myös arjen helpottaja, mieleen tulevat asiat olisi helppo listata ylös ja asiat pysyisivät järjestyksessä. Ominaisuutta voisi käyttää niin lasten huoltajat, kuin päiväkodin työntekijät.

Tänään oli yliopiston syyslukukauden ensimmäinen varsinainen päivä. Saavuin paikalle klo 10 sukupuolentutkimuksen tervetulotilaisuuteen, jonka aikataulut olin saanut laitoksen työntekijältä. Tilaisuus oli kuitenkin siirretty alkavaksi klo 14. Myös klo 12:30 alkavaksi ilmoitettu maastopyöräilykurssin aloitus oli opettajan estyneisyyden vuoksi peruttu. Olin lisäksi kuvitellut filosofian kurssien alkavan jo tänään, mutta yrittäessäni selvittää, missä salissa valitsemani kurssi pidettäisiin, minulle selvisi kurssien alkavan vasta ehkä ensi viikolla, ehkä sitä seuraavalla. Mistään näistä – tervetulotilaisuuden ajankohdan muuttumisesta, pyöräilyn peruuntumisesta tai filosofian kurssien aloitusajankohdasta – en ollut saanut mitään reittiä tietoa etukäteen.

Ylipäänsä kaikki käytännöt Paris 8:ssa tuntuvat todella sekavilta, ja opiskelulle välttämättömistä asioista kuten aikatauluista tai kurssivalikoimasta on todella vaikeaa saada tietoa. Esimerkiksi liikuntakurssien ilmoittautuminen alkoi jo viime viikon maanantaina, jolloin suuri osa oppiaineista ei ollut vieläkään julkaissut omia aikataulujaan. Käytännössä oli siis mahdotonta tietää, voiko todellisuudessa osallistua valitsemilleen liikuntakursseille vai osuuko niiden päälle jokin kiinnostava kurssi.

Yliopistossa on siis tarjolla ilmaisia liikuntakursseja useista lajeista, ja jokainen opiskelija saa valita kolme kurssia ilmaiseksi. Itse valitsin lajeja, joiden harrastaminen olisi itsenäisesti tai toisissa yhteyksissä haastavaa tai kallista. Aloitan ensi viikolla maastopyöräilyn ja tällä viikolla (toivottavasti) pääsen joogatunneille. Tarjolla on monipuolisesti lajeja aina nyrkkeilystä nykytanssiin.

Paris 8 on köyhä yliopisto, etenkin suhteessa pariisilaisiin grande écoleihin. Selkeiten se näkyy yliopiston ulkoasussa. Rakennukset ovat huonokuntoisia ja likaisia, ja harvassa vessassa on valoja. Osallistuin ennen lukukauden alkua kahden viikon kestoiselle kielikurssille ja orientaatiojaksolle, jossa oli tarkoituksena olla neljä tasoryhmää. Yliopistolla ei kuitenkaan ollut riittävästi tiloja neljälle ryhmälle, joten vaihto-opiskelijat jaettiin sattumanvaraisesti kahteen eri ryhmään. Tämän vuoksi kielikurssimme ei ollut varsinaisesti kielikurssi, vaan kokoelma luentoja ja keskusteluja muun muassa yliopiston historiasta, Pariisista elokuvissa sekä käytännön asioista. Iltapäivisin kielikurssin ohjelmassa oli vierailuja Pariisin eri alueille, kuten latinalaiskortteliin, Montmartrelle ja Marais’iin. Heikoista puitteista huolimatta yliopisto on tosi mieluisa paikka. Ilmapiiri on aktiivinen ja avoin, opiskelijat ovat esimerkiksi olleet oma-aloitteisesti mukana osoittamassa mieltä viime kuussa voimaan tullutta uutta työlakia vastaan. Historiallisestikin Paris 8:n ja etenkin sitä edeltäneen Vincennesin ilmapiiri on ollut avoimen poliittinen. On tosi huojentavaa voida keskustella lähes kenen tahansa kanssa tosi kiinnostavista aiheista ilman pelkoa siitä, että joutuu johonkin lokeroon tai stereotypiaan tai selittelemään tai jopa puolustelemaan omia ajatuksiaan vastavuoroisen keskustelun sijasta.