Norjan tragedia puhkaisi kuplan, jossa Abdalla Taha eli. Somaya Arianfar haluaisi taas puhkaista ennakkoluulojen kuplan.

Heinäkuussa Anders Behring Breivik teki kaksi joukkomurhaa Norjassa. Hän teki iskut, koska uskoo monikulttuurisuuden ja muslimien tuhoavan länsimaisen kulttuurin. Iskun jälkeen kansanedustaja, eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho, kirjoitti Facebook-sivullaan, että monikulttuurisuus on hanurista. Jos vaalit järjestettäisiin nyt, Halla-ahon puolue perussuomalaiset nousisi mielipidemittausten mukaan Suomen suurimmaksi.

Syyskuun lopussa Ylen Vihailta-ohjelmassa pohdittiin vakavissaan, voiko Suomi muuttua tulevaisuudessa islamilaiseksi valtioksi. Sitä ennen Helsingin Sanomat oli kertonut, että keskusrikospoliisi on tehnyt ensimmäiset pidätykset Suomessa terrorismiin liittyvän toiminnan takia.

Ajat ovat muslimille raskaat.

Abdalla Taha, 25, tuli lapsena Saksasta lääkäri-isän työn perässä Suomeen Kuusamoon. Hänen isänsä on Palestiinasta ja äiti Marokosta. Suomalainen kulttuuri tuli hänelle heti tutuksi: koulumatkat taitettiin 40 asteen pakkasessa, eivätkä naapurit turhia rupatelleet. Peräkylillä tuijotetaan vähän kaikkia, tummahipiäisiä vielä enemmän. ”Monesti kun käveltiin Kuusamossa äidin kanssa kadulla, ihmiset tölläsivät jo kaukaa ja kommentoivat.”

Ala- ja yläasteella Abdallaa kiusattiin. Lukiossa helpotti jo vähän, mutta vasta korkeakoulussa hän tunsi saavansa olla yksi meistä. ”Oli aikamoinen muutos muuttaa pohjoisesta TKK:lle opiskelemaan. Nähdä ihmisiä, jotka ovat tottuneet mun näköisiin ihmisiin.”

Abdalla on muslimi. Hän on saanut elää korkeakoulutettujen kuplassa jo kuusi vuotta. ”En tiedä missä nämä perussuomalaiset on, ne on aika piilossa mun elämästä. En tunne tai ole tavannut perussuomalaisia. Olen miettinyt minkälainen­ se kansanryhmä on.” Abdallalle Norjan joukkomurha ja sen seurauksena julki tullut Breivikin ­manifesti oli ­järkytys. Silloin hänelle selvisi, että on olemassa muslimien maailmanvalloitusta pelkääviä ihmisiä. ”Siis ihan sekoa. Ei meillä ole mitään erikoisempia syitä vallata maailmaa.”

SOMAYA Arianfar, 29, katsoo välillä kelloa kosketusnäyttöpuhelimestaan. Hänen työhuoneensa pöytä on täynnä vaikean näköisiä artikkeleita. Seinälle valkotaululla on nuolia, kirjaimia ja numeroita ja hankalia sanoja.  Arianfar sanoo ymmärtävänsä, miksi suomalaisilla on ennakkoluuloja muslimeja kohtaan. ”Ensimmäisenä sanasta muslimi tulee mieleen huivipäinen nainen, joka kävelee jossain metroasemalla lapsilauman kanssa, eikä oikein tee mitään. Ennakkoluulo on normaali reaktio”, Somaya sanoo.  

Hänen perheensä asuu Iranissa, lähellä maan pääkaupunkia Teherania. Somaya on tuli Suomeen vuonna 2007 opiskelemaan Aaltoon sähkötekniikan korkeakouluun. Hän valmistelee väitöskirjaa tulevaisuuden internetistä.

Vaikka Somaya ymmärtää suomalaisten ennakkoluuloja, ne väsyttävät. Häntä harmittaa etenkin ihmisten suhtautuminen huiviin. ”Kun puhut ihmisille ja sinulla on huivi päässä, heidän ensimmäinen ajatuksensa on, että tuossa on muslimi. Olet muslimi ennen kuin olet ihminen. Ihmiset kysyvät todella outoja kysymyksiä, kuten leikkaanko koskaan hiuksiani. Tai kysytään, tanssitaanko Iranissa koskaan.” Somayan mielestä ihmiset myös pitävät tyhmänä, jos on huivi päässä. ”Vaikka minulla on huivi, minäkin voin kilpailla muiden kanssa ja tehdä valintoja. Minun valintani ovat monesti erilaisia kuin muiden.”

 Somaya sanoo, että hänestä perussuomalaisten murskavoitto tuntui keväällä pahalta.

JOS MENESTYNEET muslimit astuisivat esiin ja heitä alkaisi näkyä lehtien sivuilla, ensimmäinen mielikuva muslimista ei ehkä olisi metroasemalla lapsia taluttava nainen, uskoo Somaya. Ensimmäiseksi mieleen voisi tulla vaikka kosketusnäyttöpuhelinta hipeltävä, käsittämättömän näköisiä artikkeleita työhuoneessaan yliopistolla lukeva nainen.

Jos Abdallan tuntuma pitää kutinsa, muutokseen voi olla ainekset. Abdalla  sanoo, että muslimeita tulee Aaltoon vaihto-oppilaiksi vuosi vuodelta enemmän. ”On ollut positiivista nähdä, että kun itse aloitin opinnot, ei huivipäisiä opiskelijoita ollut, mutta nyt niitä alkaa näkyä jo useampiakin.”

Otaniemen muslimiopiskelijat ovat perustaneet oman Facebook-ryhmän yhteydenpitoa varten. Sivut avattiin, kun pari vuotta sitten muslimiopiskelijoita tuli runsaammin Otaniemeen, etenkin Afganistanista ja Pakistanista. Perjantaisin Otaniemestä lähtevät bussit ovat usein täynnä Helsinkiin rukoilemaan lähteviä muslimi opiskelijoita.  Siellä on sovittu tapaamisia ja välitetetty vaihto-opiskelijoille tietoa esimerkiksi Helsingin rukouspaikoista

Ja ei, kyseessä ei ole maailmanvalloitusyritys. Eikä muslimien Facebook-ryhmässä juonita terroristi-iskuja.

”Tunnen suurimman osan koulun muslimeista. Ei ole pelkoa, että olisi salakavalampaa toimintaa. Ihmiset voivat nukkua yönsä hyvin.” 

Julkaistu Ainossa 5/2011